K

1
Käsihygieniaa terveydenhuoltoon
2
Käsihygieniaa terveydenhuoltoon

• Sairaalainfektiot - määritelmä, esiintyminen ja
  ehkäisy
• Käsihygienian historia ja tutkimus
• Miten käsihygienia vaikuttaa sairaalainfektioiden
  esiintymiseen?
• Missä tilanteissa käsihygieniaa tulee noudattaa
  potilaan hoidossa?
• Mikä tuote valita käsihygieniaan?
• Milloin kädet tulee pestä saippualla ja vedellä?
• Miten kädet tulee desinfioida?
• Voiko desinfektioaineet vahingoittaa ihoa?
• tenttiosuus yleisölle

3
Mikä on sairaalainfektio?

• Sairaalainfektio on paikallinen tai yleistynyt
  tila
• aiheuttajana mikrobi tai sen toksiini
• on saanut alkunsa sairaalahoidon aikana (gt48-72
  h)
• voi ilmetä vasta sairaalasta poispääsyn jälkeen
• voi olla seurausta edelliseltä sairaalajaksolta
• Kliiniset löydökset, mikrobiologia, radiologiset
  ja muut tutkimukset
• Kolonisaatio ? kliininen infektio
• Endogeeninen tai eksogeeninen infektio

4
Sairaalainfektiot - esiintyminen
5
Sairaalainfektiot - esiintyminen

• Tavallisimmat infektiot
• VTI, leikkausalueen infektiot, bakteremia ja
  pneumonia
• gt90 esiintyy endeemisiä
• Riski vaihtelee
• sairaaloittain 3-8
• alue-, keskus- ja yliopisto- sairaalat
• erikoisaloittain 1-4
• lasten- ja naistentaudit, sisätaudit, kirurgia
• potilasryhmittäin 10-40
• tehohoito-, palovamma- ja leukemiapotilaat

6
Sairaalainfektiot - ehkäisy

• 1/3 sairaalainfektioista ehkäistävissä
• Tehokas seuranta- ja torjuntaohjelma
• yksi hygieniahoitaja/250 vuodepaikkaa
• aiheeseen perehtynyt lääkäri tai mikrobiologi
• palaute raportoiville yksiköille
• kirurgikohtainen palaute

Lähde Haley RW et al. The efficacy of infection
surveillance and control programs in preventing
nosocomial infections in US hospitals (SENIC
project). Am J Epidemiol 1985212182-205
7
Sairaalainfektiot - seurannan tavoitteet

• Sairaalainfektioiden endeeminen ilmaantuvuus
  (perustaso) ja siinä tapahtuvat ajalliset
  muutokset
• Epidemiat
• Torjuntatoimien teho
• Hoitokäytäntöjen muutos
• Ongelma-alueiden tunnistaminen
• Esiintyvyyslukujen vertailu muiden sairaaloiden
  kanssa
• Henkilökunnan koulutus

8
Äitikuolleisuus, Lying-In synnytyssairaala,
Wien, 1841-1850
Torjuntatoimet (käsidesinfektio)
9
Kädet

• Mikrobien lukumäärä käsissä vaihtelee 3.9 x 10³
  ja 4.6 x 106 välillä
• Mikrobifloora jaetaan kahteen osaan
• Pysyvä eli normaalifloora
• Vaihtuva floora
• Normaaliflooran mikrobit yleensä harmittomia
• Vaihtuva floora voi sisältää taudinaiheuttajia

10
Normaalifloora

• - pysyvä floora syvällä ihopoimuissa
• - ei voida poistaa kokonaan tai pysyvästi
• - difteroideja, stafylokokkeja
• voi sisältää myös taudinaiheuttajia esim. Staph.
  aureus (kantajia n. 25-30 ihmisistä)
• Staph. aureus on tavallinen haavainfektioiden
  aiheuttaja

11
Vaihtuva floora
Staphylococcus aureus
- voi siirtyä henkilöstä toiseen - häviää joskus
itsestään - käsihuuhde hävittää nopeasti - voi
sisältää mitä tahansa mikrobeja ja
taudinaiheuttajia esim. MRSA, Klebsiella-,
Acinetobacter- ja Serratia-lajit
12
Kolonisaatio vai infektio mikä on ero?

• Henkilö joka kantaa bakteeria, mutta jolla ei ole
  infektion oireita, on kolonisoitunut
• Infektoituneella potilaalla on infektion oireita
• Bakteerit, jotka kolonisoivat potilaita, voivat
  aiheuttaa myös infektion
• Potilaita kolonisoivat bakteerit voivat levitä
  toisiin potilaisiin hoitohenkilökunnan käsien
  välityksellä

bakteeri voi levitä vaikkei potilaalla ole
infektiota
13
Jäävuori-ilmiö
14
Ympäristöpinnat voivat välittää tartuntoja
X VRE-viljely positiivinen
kontaminoituneet pinnat lisäävät
ristikontaminaatiota Abstract The Risk of Hand
and Glove Contamination after Contact with a VRE
() Patient Environment. Hayden M, ICAAC, 2001,
Chicago, IL.
15
Määritelmiä

• Käsihygienia (hand hygiene)
• ne toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään
  mikrobien siirtymistä henkilökunnan käsien
  välityksellä potilaasta toiseen, henkilökunnasta
  potilaaseen ja ympäristöstä potilaaseen tai
  henkilökuntaan
• Käsienpesu (hand washing)
• Käsien pesu saippualla ja vedellä
• Käsien desinfektiohieronta, (hand disinfection,
  hygienic handrub)
• Alkoholipitoisen desinfektioaineen hierominen
  käsiin
• Kirurginen käsidesinfektio
• alkoholihuuhdetta hierotaan käsiin 3 minuutin
  ajan ennen leikkauksia tai muita invasiivisia
  toimenpiteitä. Perinteistä kirurgista
  käsienpesua (surgical hand wash) vedellä ja
  saippualla ei enää suositella

16
Käsihygenia ja sairaalainfektioiden esiintyminen

• Runsaasti tutkimusnäyttöä siitä että käsihygienia
  vähentää sairaalainfektioiden ilmaantuvuutta
• Historiallinen tutkimus Ignar Semmelweis
• Tuoreet tutkimukset Didier Pittet
• Kotimainen tutkimus Varsinais-Suomen
  sairaanhoito- piirin (VSSHP) sairaalahygieniaproje
  kti

17
Didier Pittet, Sveitsi, 1994-1997

• Käsihygieniakampanja
• eri lähestymistapaa omaavat interventiomenetelmät
  käsihygienian parantamiseksi
• Käsihygienian toteutuminen nousi 48 ? 66
• Käsihuuhteen kulutus lisääntyi 3,5 l ? 15,4 l
  1000 hoitopäivää kohti vuodessa
• Sairaalainfektiot vähenivät 16,9 ? 9,9

18
Käsihygieniakampanja, 1994-1997, Sveitsi
19
Käsihygieniakampanja, 1994-1997, Sveitsi

• Käsihygienian toteutuminen 46 ? 66
• Käsihuuhteiden kulutus 3,5 l ?15,4 l per 1 000
  hoitopäivää
• Sairaalainfektioiden esiintyvyys 16,9 ? 9,9
• MRSA-tartunnat 2,16 ? 0,93 episodia per 10 000
  hoitopäivää
• Muut samanaikaiset torjuntatoimet
• MRSA-riskiryhmien ja altistuneiden
  aktiiviseulonta
• N1 863 per vuosi gt N10 566 per vuosi
• Henkilökunnan koulutus
• hygieniahoitajan osastokäynnit 1 x per viikko
• Kosketuseristys koko sairaalahoitojakso ja
  uudelleen sisäänoton yhteydessä
• MRSA-hälytysjärjestelmä

Pittet D et al. Effectiveness of a hospital-wide
programme to improve compliance with hand
hygiene. Lancet 20003561307-12
20
Didier Pittet, Sveitsi 1994-1997
www.hopisafe.ch
21
(No Transcript)
22
Käsihygienian parantaminen Varsinais-Suomen
sairaalahygieniaprojektin avulla 3.9.2001
29.2.2004

• projektin tavoitteena
• käsihygienian tehostaminen, mittarina
  käsihuuhdekulutusmäärän kasvaminen 10 vuodessa
• hygieniakäytäntöjen yhdenmukaistaminen piirin
  hoitolaitoksissa
• sairaalainfektiofrekvenssin pieneneminen 5 ja
  sairaalainfektiorekisteröinnin kattavuuden
  parantaminen

Lähde Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
Sairaalahygienia ja infektioiden torjuntayksikkö
23
Käsihygienia interventiot

• Koulutus ja ohjaus yksiköittäin ja
  ammattikunnittain, palaute käsihuuhdekulutuksista
  ja sairaalainfektioseurannoista yksiköittäin
• Hygieniayhdyshenkilöiden kouluttaminen
  avainhenkilöiksi osastoille
• Hygieniakäytäntöjen kartoitukset, joista
  suullinen ja kirjallinen palaute
• yksikköön
• Käsihuuhteiden saatavuuden lisääminen mm.
  vuodekohtaiset annostelijat
• Tietoiskut ja kampanjat
• käsihygieniasta posterikilpailu
• käsihygienian tehostamisstrategian
  suunnittelukilpailu
• omien posterien suunnittelu
• työterveyshuollon käsihygieniaprojekti
  iho-ongelmissa
• erilaiset kokeilut
• Omat Intra- ja Internet sivut
• Uuden kirjallisen materiaalin luominen
• Julkinen tiedottaminen
• Opiskelijoiden ja uusien työntekijöiden
  systemaattinen kouluttaminen
• Ammattikorkeakoulun ym. laitosten kanssa
  toteutettavat yhteistyö-projektit

Lähde Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
Sairaalahygienia ja infektioiden torjuntayksikkö
24
Käsihygienia opas potilaille ja omaisille
Lähde Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
Sairaalahygienia ja infektioiden torjuntayksikkö
25
Hygieniakäytäntöjen kartoituksen avulla
ongelmakohtien selvittäminen

• pelot, asenteet käsihygieniassa
• - alkoholin imeytyminen - Turun
  aluetyöturvallisuuslaitoksen lausunto
  työperäinen etanolialtistuminen ei aiheuta
  toimintakyvyn heikkenemistä eikä elinvaurioita
• - käsitys käsihuuhteen kuivattavista
  ominaisuuksista -gt työterveyshuollon kanssa
  toteutetusta käsien kunto projektista tietoa
  käsien runsaasta pesemisestä-gt ohjausta ja
  neuvontaa
• Kertakäyttökäsineiden tarpeettomaan käyttöön ja
  käsineiden huoltoon puututtiin, myös
  monikäyttöisten käsineiden huollossa oli
  puutteita

Lähde Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
Sairaalahygienia ja infektioiden torjuntayksikkö
26
TYKSin käsihuuhteiden ja pesuneisteiden
kulutusluvut (litroina) vuosina 1990 2003
Lähde Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
Sairaalahygienia ja infektioiden torjuntayksikkö
27
Käsihuuhteiden ja pesunesteiden kulutus / 1000
hoitopäivää TYKSissä vuosina 1990 - 2003
Lähde Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
Sairaalahygienia ja infektioiden torjuntayksikkö
28
Sairaalahygieniaprojektin tuloksia V-Suomen
sairaanhoitopiirin sairaalahygieniaprojekti 2003

• Sairaalainfektiot vähenivät TYKSissä (2001-2003)
• 14.9 ? 11.5

• Käsihuuhdekulutus lisääntyi TYKSissä
  vuodeosastoilla (2001-03)
• 26,1 l ? 45,2 l/ 1000 hp
• ( 42.5 )

Lähde Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
Sairaalahygienia ja infektioiden torjuntayksikkö
29
Käsihygienian merkitys

• Kosketustartunta tavallisin tartuntatapa
  terveydenhuollon laitoksissa
• Infektion saaminen terveydenhuollon laitoksissa
  (sairaalainfektiot)
• Mikrobilääkeresistenssin leviäminen
• Tartunta leviää hoitohenkilökunnan käsien
  välityksellä potilaisiin joko suoraan tai
  välillisesti esimerkiksi kontaminoitujen pintojen
  kautta
• Käsihygieniaa parantamalla on saatu
  sairaalainfektioita vähenemään

30
Miksi käsihygienia ei toteudu terveydenhuollossa?

• Käsidesinfektioaineet kuivattavat ihoa
• Lavuaarit on sijoiteltu huonosti tai niitä ei ole
  lainkaan
• Saippuaa ja paperipyyhkeitä huonosti saatavilla
• Kiire
• Henkilökunta alimitoitettu ja potilaita
  ylipaikoilla
• Potilaan tarpeet ovat etusijalla
• Henkilökunta on pienemmässä vaarassa saada
  oireinen infektio kuin potilaat

Lähde Pittet D, Infect Control Hosp Epidemiol
200021381-386.
31
Milloin vesipesu? Milloin desinfektio?

• Kädet pestään ennen desinfioitia vedellä ja
  saippualla vain silloin, kun ne ovat näkyvästi
  likaantuneet tai mahdollisesti tahriutuneet
  eritteillä
• Muissa tilanteissa käytetään alkoholipohjaisia
  käsidesinfektioaineita

Guideline for Hand Hygiene in Health-care
Settings. MMWR 2002 vol. 51, no. RR-16.
32
Käsidesinfektiota vaativia tilanteita

• Ennen
• Potilaskosketusta
• Ennen suojakäsineiden pukemista
• Ennen virtsakatetrin ja verisuonikatetrin laittoa
  tai käsittelyä
• Jälkeen
• Potilaan ihon koskettelun
• Eritekontaktin, rikkinäisen ihon, haavasidosten
  käsittelyn
• Käsineiden poiston jälkeen

Guideline for Hand Hygiene in Health-care
Settings. MMWR 2002 vol. 51, no. RR-16.
33
Mitä huomioida käsihuuhdetta valittaessa?

• Aineen tehokkuus
• Hoitohenkilökunnan mielipide
• Tuotteen ominaisuudet
• Ihon ärsytys ja/tai kuivumisoireet
• Aineen saatavuus
• Pakkausmuoto
• Hinta

Guideline for Hand Hygiene in Health-care
Settings. MMWR 2002 vol. 51, no. RR-16.
34
EU-standardit ja käsidesinfektio

• EN 1500
• Euroopassa käytetty menetelmä tuotteen
  tehokkuuden testauksessa
• testimikrobina E. coli (kädet kontaminoidaan
  liuoksella ja annetaan kuivua)
• viljelynäytteet otetaan ennen ja jälkeen käsien
  desinfektion (vertailu aineena isopropanoli 60
  2x30 sekunnin hieronta)
• prEN 12054
• käytetään neljää eri testimikrobia
• aineen aikaansaaman mikrobivähentymän vaadittu
  määrä riippuu tuotteen tulevasta
  käyttötarkoituksesta

35
Eri käsihygieniatuotteiden tehokkuus
Parempi
Hyvä
Paras
Antimikrobinen saippua
Tavallinen saippua
Alkoholipohjainen käsihuuhde
36
ENNEN KÄSIEN DESINFEKTIOTA
37
KÄSIEN DESINFEKTION JÄLKEEN
38
Käsihygieniatuotteiden kyky alentaa mikrobimääriä
käsissä
Lähde Hosp Epidemiol Infect Control, 2nd
Edition, 1999.
39
Käsihygienian toteutuminen sairaaloissa

• Vuosi Käsihygienian Tutkimusalue toteutuminen
• 1994 (1) 29 koko sairaala ja teho-osasto
• 1995 (2) 41 koko sairaala
• 1996 (3) 41 teho-osasto
• 1998 (4) 30 koko sairaala
• (5) 48 koko sairaala

1. Gould D, J Hosp Infect 19942815-30. 2.
Larson E, J Hosp Infect 19953088-106. 3.
Slaughter S, Ann Intern Med 19963360-365. 4.
Watanakunakorn C, Infect Control Hosp Epidemiol
199819858-860. 5. Pittet D, Lancet
20003561307-1312.
40
Alkoholipohjaisen käsidesinfektion vaikutus ihon
kuntoon
Ihon kosteuspitoisuus
Ihon kunto itse ilmoitettuna
Kuiva iho
Terve iho
Terve iho
Kuiva iho
2 viikon kuluttua
Perustaso
Perustaso
2 viikon kuluttua
käsidesin-fektioaine
käsidesin-fektioaine
Vesi-saippuapesu
Vesi-saippuapesu
Alkoholipohjainen desinfektioaine vahingoittaa
ihoa vähemmän
Boyce J, Infect Control Hosp Epidemiol
200021(7)438-441.
41
Käsihygieniaan kuluva aikayksi hoitaja
työvuoron aikana

• Käsien pesu vedellä ja saippualla 56 minuuttia
• Seitsemän (60 sekuntia) pesua tunnissa
• Käsien desinfektio 18 minuuttia
• Seitsemän (20 sekuntia) desinfektio kertaa
  tunnissa

Käsidesinfektio säästää aikaa
Voss A and Widmer AF, Infect Control Hosp
Epidemiol 199718205-208.
42
Tekniikka

• Käsien desinfektiohieronta
• Riittävä määrä hierotaan kauttaaltaan käsiin
• Annetaan kuivua
• Käsienpesu
• Kädet kostutetaan ja käytetään saippuaa vähintään
  15 sekunnin ajan
• Kädet huuhdotaan ja pyyhitään kertakäyttöpyyhkeisi
  in
• Kertakäyttöpyyhettä apuna käyttäen suljetaan
  vesihana

Guideline for Hand Hygiene in Health-care
Settings. MMWR 2002 vol. 51, no. RR-16.
43
(No Transcript)
44
Infektioiden esiintyvyys kirurginen käsienpesu
vs. käsidesinfektio
Leikkausalueen infektioiden lkm per leikkauksien lkm () Leikkausalueen infektioiden lkm per leikkauksien lkm () Samanarvoisuus ?2-testillä
Puhtausluokka Käsienpesu Käsien desinfektio (p-arvo)
Puhdas 29/1485 (1.9) 32/1520 (2.1) 16.0 (lt0.001)
Puhdas-kontaminoitunut 24/650 (3.7) 23/732 (3.1) 1.9 (0.09)
Kaikki 53/2135 (2.5) 55/2252 (2.4) 19.5 (lt0.001)
Parienti et al. JAMA 2002 288(6)722-27.
45
Alkoholi ja paloturvallisuus

• Alkoholit ovat helposti syttyviä
• Alkoholipohjaiset käsidesinfektioaineet on
  säilytettävä paikassa, jossa syttymisvaaraa ei
  ole
• Eurooppa syttymistapaukset harvinaisia
• Yhdysvalloista raportoitu yksi syttymistapaus
• Käytä ainetta oikein Anna aineen kuivua käsiin!

Guideline for Hand Hygiene in Health-care
Settings. MMWR 2002 vol. 51, no. RR-16.
46
Ihon hoito

• kosteusvoiteitten käyttö on tärkeää
• Henkilökunnan tulee olla tietoisia saippuan
  kuivattavasta vaikutuksesta ja vastaavasti
  käsidesinfektioaineisiin lisätyn ihonhoitoaineen
  eduista

Guideline for Hand Hygiene in Health-care
Settings. MMWR 2002 vol. 51, no. RR-16.
47
Kynnet, tekokynnet, sormukset, kellot

• Kynnet tulee pitää lyhyenä
• Tekokynsiä ei tule käyttää hoitotyössä lainkaan
• Sormukset ja kellot estävät käsihygienian
  kunnollisen toteutumisen

Guideline for Hand Hygiene in Health-care
Settings. MMWR 2002 vol. 51, no. RR-16.
48
Yhteenveto alkoholipohjaisista käsidesinfektioaine
ista Mitä etua on niiden käytöstä?

• Vaatii vähemmän aikaa
• On tehokkaampaa kuin vesi-saippuapesu
• Helpommin saatavilla kuin käsienpesualtaat
• Vahentää bakteerien määrää käsissä
• Parantaa ihon kuntoa, jos mukana on glyseroli

49
Toimenpiteitä, jotka edistävät käsihygienian
toteutumista

• Tee hyvästä käsihygieniasta yksikkösi
  laatukriteeri
• Varmista, että käsidesinfektioaineet ovat
  helposti kaikkien saatavilla
• Käytä erilaisia annostelijoita tarpeen mukaan
  dispensopakkaukset, pumppupullot, taskupullot,
  seinätelineet, sängynpäätytelineet jne.

Guideline for Hand Hygiene in Health-care
Settings. MMWR 2002 vol. 51, no. RR-16.
50
Toteutumisen varmistaminen

• Tarkkaile ja kirjaa käsihygienian toteutumista
  potilastyössä
• Anna palautetta käsihygienian toteutumisesta
  henkilökunnalle
• Tarkkaile käsidesinfektioaineen kulutusta ja
  suhteuta kulutus 1000 hoitopäivään
• Tarkkaile tekokynsien käyttöä laitoksessasi

Guideline for Hand Hygiene in Health-care
Settings. MMWR 2002 vol. 51, no. RR-16.
51
Käsineiden käyttö

• Käytä käsineitä kun on riski kontaminoitua
  eritteillä
• Poista käsineet potilaan hoidon jälkeen
• Käytä samoja käsineitä vain yhden potilaan
  hoidossa
• Vaihda käsineet, mikäli siirryt saman potilaan
  hoidossa likaisesta puhtaaseen
• Älä pese tai desinfioi käsineitä

Guideline for Hand Hygiene in Health-care
Settings. MMWR 2002 vol. 51, no. RR-16.
52
(No Transcript)
53
Mikä on tärkein yksittäinen syy noudattaa hyvää
käsihygieniaa?

1. Poistaa näkyvä lika käsistä
2. Estää bakteerien kulkeutuminen kotoa sairaalaan
3. Estää bakteerien kulkeutuminen sairaalasta kotiin
   
4. Ehkäistä sairaalainfektioita

54
Mikä on tärkein yksittäinen syy noudattaa hyvää
käsihygieniaa?

1. Poistaa näkyvä lika käsistä
2. Estää bakteerien kulkeutuminen kotoa sairaalaan
3. Estää bakteerien kulkeutuminen sairaalasta kotiin
   
4. Ehkäistä sairaalainfektioita

55
Kuinka usein desinfioit kätesi jos kosket
potilaan ehjää ihoa esim. verenpaineen mittaus?

1. Aina
2. Usein
3. Joskus
4. En koskaan

56
Kuinka usein desinfioit kätesi jos kosket
potilaan ehjää ihoa esim. verenpaineen mittaus?

1. Aina
2. Usein
3. Joskus
4. En koskaan

57
Arvioi kuinka usein käytät käsidesinfektioainetta
potilaan tai kontaminoitujen ympäristöpintojen
koskettamisen jälkeen?

1. 25
2. 50
3. 75
4. 90
5. 100

58
Arvioi kuinka usein käytät käsidesinfektioainetta
potilaan tai kontaminoitujen ympäristöpintojen
koskettamisen jälkeen?

1. 25
2. 50
3. 75
4. 90
5. 100

59
Mitä käsihygieniamenetelmää sinä käytät?

1. Vesi-saippua pesu
2. Vesi-saippuapesu ja käsien desinfektio
3. Käsien desinfektio

60
Mikä menetelmä on tehokkain bakteerien tappaja?

1. Vesi-saippua pesu
2. Vesi-saippuapesu ja käsien desinfektio
3. Käsien desinfektio

61
Mikä menetelmä on tehokkain bakteerien tappaja?

1. Vesi-saippua pesu
2. Vesi-saippuapesu ja käsien desinfektio
3. Käsien desinfektio

62
Mikä menetelmä vahingoittaa vähiten käsiäsi?

1. Vesi-saippua pesu
2. Vesi-saippuapesu ja käsien desinfektio
3. Käsien desinfektio

63
Mikä menetelmä vahingoittaa vähiten käsiäsi?

1. Vesi-saippua pesu
2. Vesi-saippuapesu ja käsien desinfektio
3. Käsien desinfektio

64
Kuinka paljon aikaa teho-osaston hoitaja säästää
käsidenfektion avulla verrattuna
vesi-saippuapesuun?

1. 15 minuuttia
2. 30 minuuttia
3. 1 tunti
4. 2.5 tuntia

65
Kuinka paljon aikaa teho-osaston hoitaja säästää
käsidenfektion avulla verrattuna
vesi-saippuapesuun?

1. 15 minuuttia
2. 30 minuuttia
3. 1 tunti
4. 2.5 tuntia

66
Sairaalaperäiset mikrobit ovat usein
vastustuskykyisiä alkoholille.

1. Täysin samaa mieltä
2. Samaa mieltä
3. En osaa sanoa
4. Eri mieltä
5. Täysin eri miltä

67
Sairaalaperäiset mikrobit ovat usein
vastustuskykyisiä alkoholille.

1. Täysin samaa mieltä
2. Samaa mieltä
3. En osaa sanoa
4. Eri mieltä
5. Täysin eri mieltä

68
Kun hoitaja koskettaa sellaista potilasta, joka
on kolonisoitunut muttei infektoitunut
resistentillä mikrobilla (esim. MRSA, VRE)
hoitajan kädet muuttuvat tartuntaa levittäväksi
lähteeksi.

1. Täysin samaa mieltä
2. Samaa mieltä
3. En osaa sanoa
4. Eri mieltä
5. Täysin eri miltä

69
Kun hoitaja koskettaa sellaista potilasta, joka
on kolonisoitunut muttei infektoitunut
resistentillä mikrobilla (esim. MRSA, VRE)
hoitajan kädet muuttuvat tartuntaa levittäväksi
lähteeksi.

1. Täysin samaa mieltä
2. Samaa mieltä
3. En osaa sanoa
4. Eri mieltä
5. Täysin eri miltä

70
Työkaveri, joka tutkii MRSA-potilasta ja lainaa
kynääni noudattamatta käsihygieniaohjeita,
kontaminoi kynäni MRSAlla.

1. Täysin samaa mieltä
2. Samaa mieltä
3. En osaa sanoa
4. Eri mieltä
5. Täysin eri miltä

71
Työkaveri, joka tutkii MRSA-potilasta ja lainaa
kynääni noudattamatta käsihygieniaohjeita,
kontaminoi kynäni MRSAlla.

1. Täysin samaa mieltä
2. Samaa mieltä
3. En osaa sanoa
4. Eri mieltä
5. Täysin eri miltä

72
Kuinka usein käytät käsidesinfektioainetta kun
olet koskettanut potilaan lähellä olevia
ympäristöpintoja esim. sängynlaidat?
73
Kuinka usein käytät käsidesinfektioainetta kun
olet koskettanut potilaan lähellä olevia
ympäristöpintoja esim. sängynlaidat?
74
Tekokynsien käyttö on riski potilasturvallisuudell
e.

1. Täysin samaa mieltä
2. Samaa mieltä
3. En osaa sanoa
4. Eri mieltä
5. Täysin eri miltä

75
Tekokynsien käyttö on riski potilasturvallisuudell
e.

1. Täysin samaa mieltä
2. Samaa mieltä
3. En osaa sanoa
4. Eri mieltä
5. Täysin eri miltä

76
Voiko muotiseikat aiheuttaa vaaraa potilaalle?
ARTIFICIAL
POLISHED
NATURAL
Älä käytä tekokynsiä hoitotyössä. Vältä myös
kynsilakan käyttöä.
Edel et. al, Nursing Research 1998 4754-59