NEUROANATOMIA JA -FYSIOLOGIAA

1
NEUROLOGIAN kurssi 2005 ll Harri Arikka

• NEUROANATOMIA JA -FYSIOLOGIAA
• TUTKIMUSMENETELMÄT
• KLIININEN ARVIOINTI
• AKUUTTI NEUROLOGIA
• KOHTAUKSELLISET TILAT
• ETENEVÄT SAIRAUDET
• KUNTOUTUS

2
kirjallisuutta

• Soinila S, Kaste M, Launes J, et al. Neurologia.
  Duodecim 2001
• Nyström S. Neurokirurgia, Gummerus 1988
• Palo J, Jokelainen M, Kaste M, et al. Neurologia
  . WSOY 1992
• Nienstedt W, Hänninen O, Arstila A, et al.
  Ihmisen fysiologia ja anatomia. WSOY SHKS
• Luomanmäki K, Elonen E, Vuoristo M. Meilahden
  akuuutti hoito-opas. Duodecim

3
NEUROANATOMIA

• KESKUSHERMOSTO
• aivot
• selkäydin
• spinaaliganglio (takajuuren hermosolmuke)
• autonomisen hermoston sentraaliosat

• ÄÄREISHERMOSTO
• aivohermot
• selkäydinhermot (spinaalihermot)
• autonomisen hermoston perifeeriset osat

4
AIVOT

• isot aivot (aivokuori, aivo-lohkot, valkea aine,
  tyvitumakkeet, hemisfäärit, aivokurkiainen,
  kammiot)
• väliaivot (3. aivokammio, talamus, hypotalamus,
  aivolisäke, käpylisäke)
• keskiaivot (aivonesteviemäri)
• aivosilta ( 4.aivokammio)
• pikkuaivot
• ydinjatke (vasomotorinen keskus,hengityskeskus)

5
AIVOKALVOT

• dura mater (kovakalvo) verhoaa kalloa muodostaen
  samalla luukalvon. Verenvuoto luun ja kovakalvon
  välissä on epiduraalitilassa. Dura työntyy myös
  isoaivopuoliskojen ja pikkuaivo-puoliskojen
  väliin
• keskimmäinen aivokalvo on lukinkalvo (arachnoidea
  mater), duran ja lukin-kalvon välissä oleva vuoto
  on subduraalitilassa
• aivoja verhoaa pia mater (pehmeä kalvo), jonka
  yllä on aivoselkäydinnesteen täyttämä
  subaraknoideaalitila

6
SELKÄYDIN

• selkäydin päättyy I lannerangan korkeudelle
• jatkuu viuhkamaisena hermosyistä muodostuvana
  kimppuna (cauda equina)
• selkäytimestä hermosolukimput lähtevät
  molemminpuolin edestä ja takaa (etu-ja takajuuri)
  yhtyen spinaalihermoksi, mitkä kulkevat nikamien
  välistä

7
AUTONOMINEN HERMOSTO

• JAKAUTUU SYMPAATTISEEN JA PARASYMPAATTISEEN OSAAN
• VAIKUTTAVAT SAMOIHIN KOHDE-ELIMIIN
• SYMPAATISEN HERMOSTON GANGLIOT SIJAITSEVAT
  NIKAMIEN SIVUSSA
• PARASYMPAATTINEN HERMOSTO JAKAUTUU KRANIAALISEEN
  JA KAUDAALISEEN OSAAN

8
AUTONOMISEN HERMOSTON TEHTÄVÄT

• SYMPATIKONIA (asetyylikoliini, noradrenaliini)
• verenkierto vilkastuu
• hengitystiet laajentuvat
• ruuansulatus hidastuu
• ihokarvat nousevat pystyyn
• mustuaiset laajenevat
• ejakulaatio ja orgasmi

• PARASYMPATIKOTONIA (asetyylikoliini)
• ruuansulatus kiihtyy
• virtsarakko supistuu
• verenkierto hidastuu
• erektio miehillä

9
ÄÄREISHERMOSTO

• alkio muodostuu segmenteistä, joita tulee
  hermottamaan yksi pari spinaalihermoja
• hermosyykimppu sisältää useita hermosoluja
  somaattisia ja autonomisia sekä tukisoluja

• iholla segmettejä nimitetään dermatomeiksi
• nikamien ulkopuolella spinaalihermot muodostavat
  hermopunoksia
• aivohermot lähtevät suoraan aivorungosta

10
AIVOHERMOT

• I hajuhermo
• II näköhermo kulkee ristiin näköhermoristissä
  (chiasma opticus)
• III n. oculomotorius, IV n. trochlearis, VI n.
  abducens hermottavat silmälihaksia
• V kolmoishermo (n. trigeminus) hermottaa kasvoja
• VII n. facialis hermotta kasvoja

11

• VIII tasapaino-kuulohermo
• IX kieli-kitahermo osallistuu nielemisrefleksiin
• X n. vagus muodostuu parasympaattisista
  hermosyistä, kulkee rinta- ja vatsaonteloon
  saakka
• XI lisähermo
• XII kielen liikehermo

12
HERMOSTON TOIMINTA

• motoriikka
• aistitoiminnot
• adaptiiviset toiminnat (motoriikan säätely,
  aistitiedon käsittely, vireystila, lämmönsäätely,
  endokrinologinen ja immuloginen säätely jne)
• assosiatiiviset toiminnat (kognitiot)

13
MOTORISET TOIMINNOT

• liikkeitä ohjaa aivorungon ja selkäytimen
  alfamotoneuronit
• liikkeiden säätely tapahtuu pyramiradaston,
  ekstrapyramidaali-järjestelmän ja pikkuaivojen
  avulla
• hermosolut liittyvät lihaksiin hermo-lihasliitokse
  n avulla
• ylempi motoneuroni kuuluu keskushermostoon alempi
  motoneuroni ääreishermostoon

14
REFLEKSI ELI HEIJASTE

• ärsykkeen aikaan saama tahaton liike
• yksinkertaisia motoriikan säätelymekanismeja
• sensorinen ja motorinen hermosolun kytkentä
  muodostaa refleksikaaren
• venytysheijasteet, koukistusheijasteet,
  suojeluheijasteet, ihoheijasteet,
  asentoheijasteet, primaariheijasteet

15
PYRAMIDIRATA

• motorinen kuorialue sijaitsee otsalohkon
  takareunassa
• tahdonalaisten liikkeiden suunnittelu
• radaston hermosolut risteytyvät ydinjatkeessa ja
  selkäytimessä
• aivojen oikea kuorikerros ohjaa ruumiin vasemman
  puolen liikkeitä ja päin vastoin

16
EKSTRAPYRAMIDAALIJÄRJESTELMÄ

• pyramidaaliradan ulkopuoliset motoriset radat
• tyvitumakkeet (basaaligangliot), osa
  talamuksesta, keskiaivojen puna- ja
  mustatumakkeet
• tasapainoheijasteiden ylläpito, lihastonuksen
  säätely, myötäliikkeet, liikesarjat

17
PIKKUAIVOT

• parillinen aivojen osa aivosillan korkeudella
  isojen aivojen takaraivolohkojen alla
• liikkeiden hienosäätö ja rytmittäminen
• kognitiivisiakin toimintoja

18
LIHASJÄNTEVYYS
Lihaksen supistustilaa säätelee lihaskäämi, mikä
reagoi lihaksen pituuteen (gammamotoneuroni). Sää
tely tapahtuu lihaskäämin intrafusiaalisäikeiden
jännitystä muuntamalla. Lihastonus on
kuormittamattoman lihaksen passiivinen vastus.
Tämä aiheutuu lihaskäämin ja lihaksen
perustoiminnasta (alfamotoneuroni)
19
Selkäydintasolla tonusta säätelee
gammamotoneuroni, jonka aktiivisuutta pikkuaivot
ja tyvitumakkeet säätelevät. Alfamotoneuroni saa
hermotuksensa motoriselta aivokuorelta
pyramiradan välityksellä. - Tonus ongelmat ja
leesion lokalisaatio - spastisiteetti gtgtgt pyrami
dirata rigiditeetti gtgtgt ekstrapyramidaalijärjeste
lmä hypotonia gtgtgt neuromuskulaarijärjestelmä
selkäydin (etusarvi) pikkuaivot
20
Liikkuminen ja tasodiagnostiikka ontuminen
kipu gtgtgt nivel-jännestatus spastinen
kävely gtgtgt ylempi motoneuroni hypo-bradykinesia gtgt
gt EP-järjestelmä koreiforminen gtgtgt tyvitumakkeet
dyspraktinen/frontaalikävelevy gtgtgt isot
aivot ataksia gtgtgt pikkuaivot -
ääreishermosto vaappuminen gtgtgt proksimaalin
en lihaksisto jalkojen läpsyminen gtgtgt ääreish
ermosto
21
KOGNITIIVISET TOIMINNOT

• puhe ja kielelliset taidot, tarkkaavaisuus,
  muisti, hahmottaminen, aktiivisuuden säätely jne
• aivokuoren sensoriset alueet ovat
  moni-mutkaisessa yhteistyössä aivokuoren
  assosiatiivisten alueiden ja aivokuorten alaisten
  alueiden mm. talamuksen kanssa
• Brocan ja Wernicken alue ovat tärkeitä
  kielellisiä assosiatiivisia alueita

22
LATERALISAATIO

• VAS. PUOLI
• sanat ja foneemit
• aritmeettiset taidot
• visuokonstruktiiviset taidot

• OIK. PUOLI
• visuospatiaaliset taidot
• neglet
• melodia taju
• kasvojen ja ilmeiden tunnistus

23
LIMBINEN JÄRJESTELMÄ

• ohimolohkosta, väliaivoista ja aivokurkiaista
  ympäröivästä kudoksesta muodostuva toiminnallinen
  kokonaisuus
• vaikuttaa käyttäytymiseen ja motiiveihin
• yhteys hypotalamuksen kautta endokrinologiseen
  säätelyyn

24
NEUROLOGINEN ARVIOINTI

• kliininen arviointi
• aivoselkäydinnesteen analysointi
• aivopaineen mittaus
• neurofysiologiset tutkimukset
• kuvantamistutkimukset

25
aivoselkäydinnesteen arviointi

• solut
• proteiinit
• mikrobit
• igG-indeksi ja oligoklonaalinen IgG
• glukoosi ja laktaatti
• ACE, ADA, NSE

26
NEUROFYSIOLOGISET MENETELMÄT

• elektroenkefalografia (EEG)
• elektroneuromyografia (ENMG)
• herätevasteet (VEP, SEP, BAEP)
• transkraniaalinen magneettistimulaatio (MEP)
• unipolygrafia ja SCSB

27
KUVANTAVAT TUTKIMUKSET

• natiiviröntgentutkimukset
• angiografiat (AC,DSA, MA)
• tietokonetomografia (TTCT)
• magneettikuvaus (MKMRI)
• ultraäänitutkimukset
• isotooppitutkimukset (PET,SPECT)

28
KLIINISET ERIKOISALAT

• lastenneurologia
• neurologia
• neurofysiologia
• neurokirurgia
• (neuroradiologia)
• (neuropatologia)

29
KLIINISET ERITYISALAT

• neuropsykologia
• puheterapia
• toimintaterapia
• fysioterapia
• (genetiikka)
• (psykiatria)
• (ortopedia)

30
AKUUTTI NEUROLOGIA

• tajuttomuus ja sekavuus
• kohonnut aivopaine
• kouristukset
• aivovammat
• aivokuolema
• aivoverenkiertohäiriöt
• selkäydinvammat
• infektiot
• intoksikaatiot

31
TAJUTTOMAN ENSIHOITO

• VITAALITOIMINTOJEN TURVAAMINEN (ABC)
• O2, NESTEINFUUSIO, GLUKOOSIPIKAKOE
• TAJUNNAN TASON ARVIO (GLASGOW'N ASTEIKKO)
• ESITIEDOT SILMINNÄKIJÖILTÄ
• MONITOROINTI KULJETUKSEN AIKANA
• INTUBOINTI TARVITTAESSA (LÄÄKITYS)
• JOS TAJUTTOMUUDEN SYY SELVILLÄ, ALOITETAAN
  PERUSSAIRAUDEN VÄLITÖN ENSIHOITO

32
TASODIAGNOOSI

• AIVOPERÄINEN
• meningiitti
• epileptinen status
• trauma
• SAV tai aivoverenvuoto
• aivoinfarkti tai basilaari-tromboosi
• kohonnut aivopaine
• aivorunko-oireet

• SYSTEEMINEN SYY
• metabolinen häiriö
• intoksikaatio
• hemodynamiikan häiriö
• yleisinfektiot
• respiratoriset tekijät

33
TILAN ARVIO

• YLEISSTATUS
• trauman merkit
• ihon tarkastelu (väri, turgor, petekkiat)
• hengitys (tuoksu, tiheys)
• auskultaatio
• vatsan palpaatio

• NEUROLOGINEN STATUS
• tajunta
• neuro-oftalmologinen status (staassipapilla,
  mustuaiset, silmän liikkeet)
• meningiaaliset oireet
• aivorunkostatus
• motoriikka
• tuntotestaukset

34
NEURO-OFTALMOLOGINEN STATUS

• katsedeviaatio hemipareesin kontralateraalipuolell
  e viittaa isoaivo-hemisfäärin vaurioon,
  katsedeviaatio ipsilateraalipuolelle viittaa
  aivorunkovaurioon
• pienet valolle reagoivat mustuaiset gtgtgt aivosilta
  (pons)
• suurentuneet valolle reagoimattomat mustuaiset
  gtgtgt keskiaivot
• hyvin laajat mustuaiset viittaavat kohonneeseen
  kallonsisäiseen paineeseen
• normaalisti valolle reagoivat mustuaiset ja
  muutoin poikkeava aivorunkostatus viittaa
  metaboliseen syyhyn

35
TAJUTTOMAN POTILAAN HOITO

• neurokirurgin konsultaatio jos SAV tai muu tilaa
  vieväprosessi
• intuboidun rauhoittamiseen lyhyt vaikutteisia
  lääkkeitä
• kouristusten tehokas hoito
• kohonneessa aivopaineessa normoventilaatio,
  tarvittaessa deksametasonia, mannitolia tai
  glyserolia
• tiamiinia i.v 100mg jos alkoholisti tai ali
  ravitsemustila
• elektrolyytihäiriön korjaus (hyponatremia
  hoidetaan hitaasti gtgtgtponsin myelinolyysi riski)
• hyperglykemian hoito
• kuumeen alentaminen ja kivun hoito
• neurologisen pot. kohonnutta verenpainetta
  alennetaan varovasti (labetaloli)

36
DELIRIUM (ÄKILLINEN SEKAVUUSTILA)

• alentunut attentio ja vigilanssi
• illuusiot, hallusinaatiot, deluusiot
• häiriintynyt uni-valverytmi
• ahdistuneisuus, ärtyisyys, pelkotilat,
  depressiivisyys, apatia, tahdottomuus (abulia),
  euforia
• vapinaa, ataksiaa, myoklonioita
• autonomisen hermoston oireita

37
EROTUSDIAGNOSTIIKKA

• DEMENTIA (huom. yleissairaudet voivat laukaista
  myös dementoituneen ihmisen deliriumin)
• psykiatriset häiriöt (tajunnan taso yleensä
  normaali, neurologisessa statuksessa ei juurikaan
  poikkeavuutta, kuuloharhat yleisempiä ja harhat
  loogisempia kuin deliriumissa)

38
KALLONSISÄINEN PAINE

• paineeseen vaikutta itse aivokudos, likvor ja
  aivojen veritilavuus
• veritilavuus vaihtelee, esim. CO2 -osapaineen
  nousu kiihdyttää aivoverenkiertoa ja nostaa
  painetta
• systeemiverenkierron valtimopaineen ja
  kallonsisäisen paineen ero gtgtgt 70 mmHg
  (perfuusiopaine)
• kallonsisäinen paine on norm. ltltlt10 mmHg

39
KALLONSISÄISEN PAINEEN KOHOAMINEN

• KUDOKSEN LISÄÄNTYMINEN (kasvain, hematooma,
  infektiopesäke)
• veritilavuuden kasvu (infektio, inflam-maatio,
  hypoksia, laskimopaluun estyminen) johtaa
  AIVOÖDEEMAAN
• LIKVORKIERRON ESTYMINEN

40
AIVOPAINE-OIREISTO

• aamupainotteinen päänsärky, pahoinvointi ja
  oksentelu
• näön hämärtyminen, näkökenttä-puutokset,
  kaksoiskuvat
• LÖYDÖKSINÄ ataksia, oculomotorius- ja
  abducens-pareesi, staasipapilla
• komplikaationa herniaatio

41
DIAGNOSTIIKKA

• pään TT- tai MRI- kuvaus
• likvortilojen laajentuminen näkyy kammioiden koon
  kasvuna
• vuoto näkyy parhaiten TT-kuvassa
• aivoödeema näkyy sekä TT- että MRI -kuvissa
• tuumorin kuvauksessa käytetään varjoainetehostetta
  
• suora aivopaineen monitorointi paineanturilla

42
HYDROKEFALUS

• imeväisiässä ennen saumojen sulkeutumista
  hydrokefalus johtaa päänympäryksen kasvuun
• OBSTRUKTIIVINEN HYDROKEFALUS (virtauseste
  sivuaivokammioiden ja III aivokammion välissä,
  aivonesteviemärissä tai IV aivokammion
  ulosvirtausaukoissa)
• KOMMUNIKOIVA HYDROKEFALUS (likvorkierto estynyt
  aivokammiojärjetelmän ulkopuolella)
• NORMAALIPAINEINEN HYDROKEFALUS (ei paineoireita)
  gtgtgt dementia, kävelyvaikeus, virtsainkontinenssi
• PSEUDOTUMOR CEREBRI (idiopaattinen
  intrakraniaalinen hypertensio) gtgtgt normaalit
  likvortilat, päänsärky, staasipapilla. HUOM!
  likvorpunktio kuuluu hoitoon

43
AIVOPAINEEN HOITO

• turvataan riittävä perfuusiopaine
• verenpainetasoa ei saa laskea liian alas
  (180-150/100-80 mmHg), tarv. labetaloli
• pään kohoasento laskimopaluun vuoksi
• kuumeen alentaminen
• kivun, pahoinvoinnin ja kouristusten hoito
• riittävä nesteytys
• hyperventilaatio, vähentää verenvirtausta
  aivoissa, mutta voi aiheuttaa iskemiaa
• aivoödeemaa vähennetään mannitolilla tai
  glyserolilla
• deksametasoni tai beetametasoni tuumorin,
  abkessin ja meningiitin hoidossa
• ventrikulostomia ja suntti

44
KOURISTUKSET

• KOURISTUS motorisella aivokuorella tapahtuva
  poikkeava sähköinen purkaus, mikä johtaa nopeasti
  toistuviin lihasten fleksio-ektensio liikkeisiin

45
SANASTO

• TOONIS-KLOONINEN stereotyyppiset toistuvat
  fleksio-ekstensio liikkeet joihin liitty
  jäykistelyä
• MYOKLONUS äkillinen voimakas yksittäinen tai
  sarjoittainen lihasnykäys
• EPILEPTINEN KOHTAUS poikkeavasta aivojen
  sähköisestä purkauksesta johtuva kohtauksellinen
  tila

46
KOURISTUKSEEN LIITTYMÄTTÖMIÄ PAKKOLIIKKEITÄ

• TIC nopea streotyyppisenä toistuva lihasnykäys
• MYOKYMIA näkyvä lihassäikeiden faskikulaatio
• DEKEREBRAATIO raajojen ojentajalihasten
  jäykistely
• PARATONIA (gegenhalten) passiivisten liikkeiden
  vastustaminen
• OPISTOTONUS vartalolihasten ektensio-rigiditeett
  i

47
EPILEPTINEN KOURISTUS

• suoraan yleistyvä, jolloin tajunta katoaa
  välittömästi, johtaa toonis-klooniseen
  kouristukseen (Grand Mal jälkiuni,
  inkontinenssi, voimakas syljeneritys, kieleen
  pureminen)
• fokaalinen kohtaus, jossa tajunta säilyy ainakin
  osittain, jolloin kouristus voi olla rajoittunut
  (pot. muistaa osittain tilanteen, jälkioireet
  voivat puuttua)
• fokaalinen kohtaus voi yleistyä

48
KOURISTUS POTILAAN ANAMNEESI

• silminnäkijöiden lausunto
• alkoholi -ja päihteiden käyttö
• lääkitykset (insuliini, anti-konvulsiivit,
  neuroleptit)
• valvominen, välkevalon vaikutukset
• trauma, TIA-kohtaukset
• onko kohtauksessa fokaalisia piirteitä vai
  yleistyikö kohtaus suoraan?

49
EI-EPILEPTISET KOURISTUKSET

• synkopee ja kollapsi
• TIA-kohtaukset
• tetaaninen kouristus
• elektrolyyttihäiriöt (hypoglykemia!!!)
• narkolepsiaan liittyvä katalepsia
• dopamiini - ja serotoniini välittäjäaineisiin
  vaikuttavien lääkkeiden provosoima EP-oireisto
• konversio ja simulaatio

50
AIVOVAMMAT

• aivovamma on kaikista vammoista yleisin
  yksittäinen kuolinsyy (n. 1 000/v)
• pysyvä haitta n. 4 000/v
• sairaaloissa hoidetaan n. 6 000 pot. /v päähän
  kohdistuneen vamman vuoksi
• 2/3 aiheutuu liikenneonnettomuuksista

51
PRIMAARIT VAURIOT

• kontakti- tai liikevamma
• kallofraktuurat
• penetroivat vammat
• paikalliset aivovammat
• diffuusit aivovammat

52
KALLONSISÄISET VAURIOT

• primaarit parenkyymivauriot
• - diffuusi aksonivaurio
• - kortikaalinen kontuusio
• - subkortikaalinen harmaan aineen vaurio
  
• - aivorunkokontuusio
• aivojen ulkopuoliset kertymät
  - subduraalihematooma
  
• - epiduraalihematooma
• - subaraknoidaaliverenvuoto

53
DIFFUUSI AKSONIVAURIO

• aiheutuu eri tiheyttä olevien kudosten liikkestä
  toisiinsa nähden
• hermosolu eli aksoni vaurioituu suuri energisissä
  vam-moissa kiihtyvyyden muutosten seurauksena
  (esim. liikenkenneonnettomuudet)
• vaurio on vaikeasti kuvannettavissa (TT ssa
  pieniä verenpurkaumia aivojen keskiosissa)
• kliinisesti voi aiheuttaa pitkän tajuttomuuden
• voi aiheuttaa ns. posttraumaattisen
  vegetatiivisen tilan

54
KORTIKAALINEN KONTUUSIO

• syntyy aivopoimujen iskeytyessä kalloa vasten
• syntyy herkimmin otsa- ja ohimolohkon kärki- ja
  pohjaosiin
• kontuusiopesäkkeitä on yleensä useampia
• joskus tilan voi liittyä aivokudokseen tapahtuvaa
  verenvuotoa (intrasebraalihematooma)
• TTssa pieniä verenpurkaumia ja turvotusta

55
subkortikaalinen harmaan aineen vaurio

• pienet verenvuodot tyvitumakkeissa ja
  talamuksessa
• yleensä yhdessä diffuusin aksonivaurion
  yhteydessä
• syntyy pienten perforanttisuonten vaurioituessa
• ennuste yleensä huono

56
AIVORUNKO-KONTUUSIO

• yleensä keskiaivojen ylä-lateraaliosissa
• syntyy aivorungon iskeytyessä aivoteltan
  (tentorium) reunaa vasten
• TTssa vaurio näkyy harvoin

57
SUBARAKNOIDEAALI-VERENVUOTO

• liittyy usein muihin kallonsisäisiin vammoihin
• verta aivokuoren uurteissa (sulcus),hemisfäärien
  eli aivopuoliskojen välissä ja aivoteltan
  (tentoriumin) päällä
• toipuminen yleensä huonoa

58
SUBDURAALIHEMATOOMA

• syntyy kortikaalisen laskimon repeämisestä
• TTssa näkyy aivojen pinnan muotoinen tiivis
  sirppimäinen kertymä, usein nähtävissä ns.
  keskiviivasiirtymä
• akuutit oireet tunneissa tai vuorokausissa,
  subakuutit oireet 2ssa viikossa, krooniset
  oireet viikkojen tai kuukausien kuluttua

59
OIREET

• päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia
• kognitiivisia muutoksia ja psyykkisiä oireita
• vireystilan vaihtelua, deliriumia, tajunnan
  heikentymistä
• hemipareesi mahdollinen, jopa parapareesi

60
EPIDURAALI-HEMATOOMA

• usein kallomurtuman yhteydessä
• yleensä sijaitsee temporo-parietaalisesti
• yleensä lapsilla ja nuorilla aikuisilla
• TTssa aivojen ulkopuolinen "linssimäinen"
  muutosalue
• oireet nopeasti, koska valtimovuoto (päänsärky,
  levottomuus)
• vammamekanismi usein lieväenerginen

61
KALLOFRAKTUURAT

• KALLONPOHJAN MURTUMA (sekä lievissä että
  vaikeissa aivovammoissa)
  -aivohermovauriot tavallisia
• -likvorvuoto nenästä tai korvasta (hajuaistin
  menetys)
• -luomihematooma (Brillen-hematooma)
• IMPRESSIOMURTUMA
• -luu kappalei painuu kallon sisään (dura
  repeytyy, kortikaalinen kontuusio)

62
SEKUNDAARISET VAURIOT

• patofysiologinen kaskadi seuraa primaaria
  aivovauriota
  a) systeemiset
• b) intrakriaaliset sekundaarivauriot
• hypotensio ja hypoksia tavallisimmat
  systeemivaurioden aiheuttajat gtgtgt iskemia ja
  aivoinfarkti
• anemia pahentaa iskemiaa

63
INTRAKRANIAALISET SEKUNDAARIVAURIOT

• kallon sisäiset hematoomat voivat nostaa
  aivopainetta
• aivödeema ja hyperemia nostavat aivopainetta,
  heikentävät aivoverenkiertoa ja aiheuttavat
  iskemiaa
• kohonnut kallonsisäisen paineen nousu voi
  aiheuttaa aivojen herniotumisen, aivorungon ja
  aivovaltimoiden puristumisen

64
KLIININEN ARVIOINTI

• aivotärädyksen (commotio cerebri) liittyy
  enintäin 30 min. tajuttomuus, ei puutosoireita,
  enintäin tunnin mittainen muistikatkos.
  Pahoinvointia, oksentelua, päänsärkyä ja
  huimausta voi esiintyä vuorokausiakin.
• tajunnan tason seuranta (Glasgow Coma Scale)
• pupillin laajeneminen ja muuttuminen
  valojäykäksigtgtgt kallonsisäinen hematooma
• humalatilan aiheuttama tajunnantason muutos ei
  kestä yli 8 tuntia
• fokaalilöydökset,kouristukset, delirium ja
  heikkenevä tajunnan taso viittaavat
  aivokontuusioon
• pään TT on ensisijainen ja välttämätön tutkimus
  kontuusiota epäiltäessä

65
AIVOVAMMAPOTILAAN ENSIHOITO

• vitaalitoimintojen turvaaminen
• tajuton intuboitava, sedaatio gtgtgtintubaatio
  nostaa kallonsisäistäpainetta
• mahd.verenvuotosokki hoidetaan iv-nesteytyksellä
• jos kallonsisäinen ekspansio gtgtgt 15 mannitolia
  300-500 ml (alentaa aivopainetta)
• pyritään estämään sekundaarivaurioiden
  kehittyminen (hypoksia, hypotensio)

66
KOMPLIKAATIOT

• hydrokefalus 40lla vaikean aivovamman jälkeen
• epilepsia 5lla sairaalassa hoidetuista
  potilaista
• hemipareesi ja afasia korjaantuvat usein hyvin
• näkökenttäpuutos, anosmia ja ataksia ovat usein
  pysyviä
• kognitiiviset ja neuropsykiatriset oireet

67

• HUUMEET JA TOKSISET ENKEFALOPATIAT
• kokaiini
• amfetamiini
• opiaatit
• kannabis

68

• KOKAIINI
• aivoatrofia
• alentaa kouristuskynnystä
• lisää alkoholin toksisuutta
• aivoverenvuodot, SAV
• vaskuliitit
• aivo- ja selkäydininfarkti
• psykoosi

69

• CRACK (kokaiinialkaloidi)
• iskeemiset aivoverenkiertohäiriöt
• aivoverenvuodot
• "crack dancing syndrome"
• vaskulaarinen päänsärky
• herkkyys dystonia oireistoille kasvaa

70

• AMFETAMIINI
• aivoverenvuodot
• aivoinfarktit
• aivoverisuonten vaskuliitit
• kehon lämpötilan kohoaminen

71

• EKSTAASI
• koreoatetoosi
• kouristelu
• rabdomyolyysi
• "jerking syndrome"
• "Punding syndrome"

72

• HEROIINI (opiaattijohdannainen)
• leukoenkefolopatia (kävelyvaikeudet, ataksia,
  dysartria, bradykinesia, puhumattomuus)
• spongiforminen enkefalopatia
• toksinen amblyopia
• parkinsonismi
• polyneuropatia

73

• KANNABIS
• lähimuistin vaikeudet
• käytöshäiriöt
• pahentaa skitsofrenian oireita
• aivoinfarkti