GADAAN hundee Orumummaa, Eenyummaa fi Sirna polotikaa Oromooti.

1
GADAAN hundee Orumummaa, Eenyummaa fi Sirna
polotikaa Oromooti.
2
Gadaan maalinni

• GAADAAN..
• Sirna polotikaa Oromooti
• Hiyyeessaaf soressaa jedhee umata hinqoodu
• Gossummaa(ganddummaa) ballessaa
• Amanttedhaan umataa hin hiru
• Rorisummaaf farra
• Bekumssa Oromoo calaqedhaa
• Gadaan amantee miti
• Mallattoo/Simboo Oromummaa

3
Gadaan Oromoo Tokkessaa?

• Gadaan kanan dura Oromoo tokkessee ture
• Gara fuula duras tokkumaa oromoo cimsuu danda,
  saboota kanifis Gaachana fii Gaaddisa tau
  dandda.

4
Gadaan Oromoo Tokkessaa?

• Fakkenya Seenaa Hummata Jarmman
• Jaaraa 19ffaa kessa Kaabaa fii Giddu-galessa
  Aurooppa kessa addan facani turani.
• Motummaa mataa isaanii hinqabani turan
• Garuu, Aadaa isani irrati hundaanii, gurmauu
  eegalani. fkk Fichte, Heder
• Fedhi isanii fixaan baafatani, Mootummaa
  ijaarratani, kana bira darbbanii biyyota Aurooppa
  tokkessu irratti qooda cimaa fudhatani.

5
Hara gadaan sadarkaa akamiitti hojjachaa jira

• Hundee sirna jireenya Oromoo (tumaa)
• Gumaa
• Fuudhaaf heeruma
• Hanna

6
Odaa Makoodii
Odaa Nabee
Odaa Bisil Bokkuu Bul Bokkuu cittuu Bokkuu xulee
Odaa Bultum
Odaa Roobaa
Odaa Garres
7
Qaama Gadaa
Luba
Robalee
Birmajii
Duuloo
Michillee
Horata
8
Yaaii (Gumii) warra Lubaa
Odaawwan
Garres
Roobaa
Caffee
Bultum
Nabee
Salagan yaaii Oromoo
Makoodi
Abbaa Bokkuu
Bisil
9
Salgan yaaii Oromiyaa

10
Sadarkaa Caffee
Caffee Oromiyaa
ODAA
Caffee Anaa
Caffee Balbaala
Prepared by Dr. Mitikkuu Ejjetaa for ONAS 1ST
ANNUAL CONFERENCE, JULY 27, 2003, WASHINGTON D.C.
11
Prepared by Dr. Iddossa Ejjetaa for ONAS 1ST
ANNUAL CONFERENCE, JULY 27, 2003, WASHINGTON D.C.
12
Guddinaa fi dadhabinna Sirnna Gadaa
13
Guddinaa fi dadhabinna Sirnna Gadaa
Sirna Gadaa
14
Oromummaan malii ?

• Eenyummaa Oromummaa
• Oromummaa Akkaataa jiruuf jireenya uummata
  Oromoo

15
Hundeen Oromummaan maliinni?
O R O M U M M A A
Biyya fi seera itiin bulan
Duudhaa
Afaan
Qabeenya
Amanate
16
(No Transcript)
17
Oromummaa balleessuu jechuun...

• Biyya Oromoo diiguu jechudha
• Mootummaa fi caffee/gumii Oromoo balleessuu /The
  Suspension of Oromo Government
• Tuma, seeraa fi heera biyyi Oromoo ittiin bulu
  balleessuu/The Suspension of Tuma /Constitution
  seeraa Oromoo
• Seenaa saba Oromoo fi Oromiyaa jallisuu,
  busheessuu
• Tokkummaa Oromoo tatamsaasuu
• Duudhaa, safuu /norm Oromoon ittiin bulu
  balleesuu, amantee Oromoo maganuu / the
  Excommunication of Amantii Oromoo
• Afaan Oromoo baleeessuu (dhoowwuu) maqaa namaa,
  maqaa biyyaa fi nannoowwanii jijjiiruu / The
  prohibition of use of Afaan Oromoo
• Qabeenya Lafa/Dachee Oromoo fudhatanii qabeenya
  Oromoo saamuu

18
Biyyi Oromoo akka diigamuu fi akka deebiee hin
ijjaaramne kan tattaafatu eenyunni ?

• Mootummooni Habashaa biyya Oromoo diiguuf kan
  tattaafatan qobaasaanii miti. Meeshaa waranaa fi
  gorsa biyyoolota adda addaa irraa baldhinaan
  argachuuni
• Menilik ennaa Oromiyaa diigee fudhate, gargaarsa
  koloneeffatoota Awuroophaa irraa argateeni
• Haile sellaasie (Faransaayii, UK, USSR fi USA)
  Akka Oromiyaan deebiee hin ijjaaramne, Oromoota
  bilisummaa Oromiyaa lolaanii biyyaa bulchuuf
  dandeettii qaban karaa adda addaan kolaasse
  /imusculategodhuurratti bobbae
• Maqaa feudal titles (balambaras, Qenyazmash,
  Dajamash)
• Fuudhaa fi heerumaan (ijoollee Amaaraa
  hoogganoota Oromoo jala naqan)
• Mana baruumsa balabate school ilmaan
  hoogganoota Oromoo Amaarummaa fi Mootummaa
  Habashaa fudhataniif
• Basaastuu namoota jajjaboo Oromoo jala kaahan

19
Biyyi Oromoo akka diigamuu fi akka deebiee hin
ijjaaramne kan godhe eenyunni ?

• Wayyaanee (USA)
• Biyyaa Oromoo karaa baayee kukkutuu (gara
  Amaraa, Tigree, Guraagee, kkf)
• Biyya Oromoo keessatti Charter city huumuun
  manadoroota kana keessaa Oromoota ariyuu
• Suuta suutaan lakkoofsa/baayina Oromoo xiqqeesuu
  (Systematic depopulation of Oromia (Dargagoo
  Oromoo waraanatti erguun Oromon biyya saa
  gadlakkisee akka baqatu gochu)
• Akkuma mootummoon Habashaa Wayyaanee dura turan,
  Oromoota oromummaa fi bilisummaa Oromoof lolan,
  loluuf dandeettii qaban, hidhaa fi ajeechaan
  fixuu
• Uummata Oromoo hamilee cambsuu irratti bobaaa
  jiru Hayyootaa fi jaarsa biyyaa hidhuuf
  ajeechaan (Total demoralization of Oromos by
  killing, harassing community leaders and elders
  through qoranno programme)
• Qabeenyaa samuu (Total economic pillage and
  environmental and natural resources destruction)

20
Gorsitoota fi hayyoota/beektoa Auroophaa

• Baayina Oromoo akkaataa ittiin hirdhisan
  herregu (to reduce demographic inbalance)
• Kitaaba waayee seenaa Oromoo balleessu
• Aada Habashaa gabbissu
• Faransaayiin Hailesellase gargaare 1930, 1955
• USSR Mangistuu garagaare 1970s fi 1980s
• USA Wayyaanee gargaare

21
Dodola, Bale Mountains
22
Environmental destruction
23
Duudhaa Oromoo

• Duudhaa Oromoo /Cultural value .
• Sirba (sirba fuudhaaf heerumaa, sirba
  ayyaanaa/ritual song, sirba jaalalaa, ragada,
  dhiichisa, kkf)
• Gerarsa,
• Seeyyee
• Jecha, Mammaaksa
• Aaadaa warraa (Family relationship )
• Amantii
• Afaan
• Aada seera Oromoo (seera guddifachaa, seera
  gumaa, seera fuudhaaf heerumaa, kkf)

24
Sirba, jecha, mammaaksa

• Hawaasni tokkoo yookaan namni tokko, gammachuu
  saa, gaddina saa, jibbaa fi jaalala, kkf kan
  calaqisu karaa sirbaati
• Sirbii fi aadaan tokko guddachuu kan dandauu yoo
  institution kana guddisu jiraate. Mootummooni
  Habashaa institution akkasii akka hin huumamne
  dhoowwaniiru.

25
Amanteen pheenxee sirbi Oromoo akka badu
carraaqaniiru

• Sirbitoota Oromoo dhumanii, kan hafanis biyyaa
  baqatani
• Afaan Oromoon sirbuun dua ufitti waamuu tae

26
Afaan Oromoo

• Waanti saba tokko saba biraa irraa, biyya tokko
  biyya biraa irraa adaa baasu keessaa inni
  hangafti Afaan saati
• Afaan namni tokko ittiin guddate yoo bade,
  akkaataa namichi sun yaadutu bada (his way of
  thinking will be destroyed)
• Fakeenyaaf Afaan maaliin yaadda? Afaan Oromoo
  moo afaan Amaaraan yaada ?
• Afaan Oromoo siboo eenyummaa Oromoo ti
• Kanaaf, Afaan Oromoo balleessuun Oromummaa
  baleesuudha.

27
Afaan Oromoo irra maaltu gahe ?

• Meneliki fi Haile selassie Afaan Oromoo mana
  seeraatti, mana baruumsaati, kkf akka dimma itti
  hin bahamne seeraan doowwani.
• Namni Afaan Oromoo dubbatuu maqaan hedduun
  baheef tabtaaba galla, gamad aaf, kkf.
• Afaan Amhaaraa afaan guddinaa, afaan beektotaa,
  afaan mootummaa, afaan ittiin ujii argatan, kkf
  godhanii
• Oromoon afaan saatti akka qaanawu, uf-tuffatu,
• Oromoon tokko mandara keessatti yoo afaan saa
  dubbate, maqaan dhiphummaa, kennamaaf, kanaafis
  dhabamuu dandaa
• Yeroo mootummaa Dargii, Afaan Amaaraa baadiyyaa
  Oromiyaa keessatti babaldhate (mesrete timirt,
  duula, extension workers in relation to land
  reform)
• Yeroo Wayyaanee Biyya Oromootti Afaan Oromoo fi
  Amaaraatu baratama. Garuu Afaan Oromoo iddoo
  biraatti hin baramu. Manadorrota biyya Oromoo
  Charter Cities jedhaman keessatti afaan Amaaraa
  duwwaatu barama
• Akkasitti, Afaan Oromoo suuta suutaan akka badu
  (gradual abolishment) godhamaa jira

28
Maqaa

• Maqaan enyummaa saba tokkoo ibsa, yokin calaqisa.
  
• Maqaan biyya Oromoo, naannoowwan, lagoowwan,
  manadaroota, Oromummaa iraa Amaarummaatti
  jijiiruuf karaa hedduun tattaafatame.
• Shaggar Addis Ababaa Bushooftuu Debre Zeit
  Adamaa - Nazreth
• Maqaan uummata Oromoos akkasuma gara Amaaraa,
  Kiristaanaa fi Arabaatti baldhinaan jijjiirame
• Kabbadaa, Abbabaa, Girmaa
• Daaniel, Yohaanis
• Ahmed, Mohamad

29
Amantii fi Oromummaa
Islaamaa
Waaqefannaa (simbo/symbol Oromummaa)
40
Ortodoksi fi Waaqeffataa
25
Waaqeffataa
10
Protestant
10
Ortodoksi
5
30
Amantee

• Who brought education but Christian
  missionaries?
• Who fought against tradition religions but
  Christian and Muslim missionaries?
• Who saw traditional religions as deadly
  adversaries but Christian missionaries?
• Who therefore detached the African from his
  religion but the church people? (Taban Lo
  Liyong, 198881-91)

31
Amantee

• African religions were treated as an evil which
  had to be encountered. This can be seen in the
  following quotation "Once their children have
  gone to school, they begin to show interest in
  the strange religion of the white missionaries,
  religion which denies the truth of Tonga
  religious beliefs." It was frequently believed by
  Western missionaries that traditional religious
  beliefs and practices were inferior, and
  traditional customs had to be done away with
  before the acceptance of Christianity (Taban Lo
  Liyong, 198881-91)

32
Dhiibbaa ormaa, waldhaansoo bilisummaa irratti
tae, taaas jiru

• Hayyoota/intelectual Oromoo Oromummaa yookaan
  Itiophiwummaa
• Dhiibbaa biyyoolii Arabaa
• Dhiibbaa Sumaalee
• Dhiibbaa amantii kristanaa
• Dhiibbaa mootummoota gudguddoo

33
Ulfina eenyummaa ufii

• Mootummaan tokko saba tokko ennaa qabatu amilee
  saa cabseetu.
• Haallii fi seerri sirna koloneeffataa, sabni
  moatame sunis akka uf tuffatu, akka eenyummaa
  ufii mormu taa
• Koloneeffatoonni, siruma, humnuma maaliiniillee
  tau, akka hin moatamne karaa adda adda dibbeen
  waan reebaniif, miidhaa fi cunqursaan saba
  koloneeffatame irra gahes hamilee saa waan
  cabseef, sirni kun akka ujii waaqayyootti
  fudhatamee, tattaafanni bilisa uf-baasuu ni
  yarata.
• Ufi ulfeessuun , boonuun, yookaan amanuun saba
  ufii irratti ulfeessuu, boonuu fi abdii
  qabaachuudha

34
Farra Oromummaa

• Farri Oromummaa fi eenyummaa Oromoo inni hangafti
  dhiibbaa ormaa ti
• Kaayyon ilaamaan Habashaa, eenyummaa Oromoo
  dhabamsiisudha
• Oromummaa ofi irratti amanuun guddata
• Oromummaa jabeesuuf hundee aada (basic and
  fundamental value Oromoo culture and values)
  baruu qabna (fakeenyaaf Gadaa fi Safuu Oromo)

35

• Eenyummaan Oromoo utubaa bilisummaa Oromoo waan
  taeef, hangafti ujii, eenyummaa ufii gurmeesuu
  dha
• Amma fedhe dhiibbaa fi miidhaan oromummaa fi
  eenyummaa irratti waggoota dhibbaa ol
  carraaqamullee, uummanni Oromoo oromummaa saa fi
  eenyummaa saa eeggateera, tifkateeras
• Oromummaa jabeesuuf duula cimaa barbaachisa.
  Kanaafis ONA/AUO meeshaa cimaa tauu dandaa

36
Oromummaa (eenyummaa) Bilisummaa/Biyya Oromoo
Farrawwan Oromummaa Waldhaansoo Oromummaa fi
Oromia balleessuf
Waldhaansoo 1ffaa Oromummaa deebisuu
Waldhaanso 2ffa bilisummaa
Islaamummaa
Oromummaa fi eenyummaa
Oromummaa biyya Oromoo (Mootummota
Oromummaa, Bilisummaa, Biyya Oromoo
Amaarummaa
Galla
Óromummaa
VI
III
II
I