The Fifth Discipline

1
The Fifth Discipline

• Muistiinpanoja ja oivalluksia Peter Sengen
  kirjasta The Fifth Discipline - The Art
  Practice of Learning Organizations (Random House,
  1990)
• Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy
  (Tiimiakatemia)
• Kesä 2004

2
Esipuhe

• Tämä kalvosarja sisältää allekirjoittaneen
  laatimia muistiinpanoja Peter Sengen The Fifth
  Discipline -kirjasta.
• Muistiinpanot eivät kaikilta osin ole suoria
  lainauksia kirjasta vaan pikemminkin
  allekirjoittaneen kolahduksia. Lisäksi monet
  suomennukset ovat hieman kömpelöitä (kts.
  seuraava kalvo).
• The Fifth Discipline on yksi Tiimiakatemian
  kehittymiseen merkittävimmin vaikuttaneista
  kirjoista. Sen sisällöt näkyvät kaikkialla
  toiminnassamme, joskin voimakkaasti
  sovellettuina. Luin kirjan ensimmäisen kerran
  vuonna 1999. Silloinen ymmärrykseni oppivista
  organisaatioista ja liikkeenjohdosta yleensä oli
  vajaavainen. Nyt kun luin saman kirjan vuonna
  2004, löysin sieltä paljon uusia kimmokkeita
  omaan toimintaani (vaikkakin olen vieläkin
  tiedoiltani hyvin vajaavainen...heh). Kirja on
  toden totta erinomainen kiteytys oppivan
  organisaation filosofiasta!
• Ehkäpä vaikuttavin osuus Sengen kirjassa on
  oivallus tiimioppimisesta. Tarvitsemme tiimissä
  oppimista - yhden ihmisen aivot ovat rajalliset.
  Hyvä yhteisö tukee yksilön ajattelun kehittymistä
  ja kypsymistä. Tiimioppiminen on vain lajina
  haasteellinen. Ei riitä, että vain tietää vaan
  täytyy taitaa. Täytyy kasvaa ihmisenä, ei vain
  tietopankkina. Siinä on haastetta!
• Materiaalipaketista on olemassa myös laatimani
  englanninkielinen versio. Se soveltuu
  erinomaisesti kansainväliseen toimintaan (mm.
  Society for Organizational Learning).
• Kesäisin terveisin,
• Jukka Hassinen
• Taitovire Valmennus Oy

3
Muutamia tässä dokumentissa käytettyjä
suomennuksia
Englanti Suomi
Generativeness Synnyttäminen
Connectedness Yhteys
Commonality of Purpose Yhteinen suunta (?)
Partnership Yhteistoiminta (?)
Alignment Voimavarojen suuntaaminen
Ladders of Interference Ajattelun tikapuut (kts. mm. Sengen Fifth Discipline Fieldbook)
Inquiry Advocacy Kyseleminen ja vastaaminen
Current Reality Todellisuus, nykytodellisuus, tms.
Interconnectedness Asioiden yhteys toisiinsa
Emotional Tension Tunnejännite
Mental Model Mielen malli
Leaps of Abstraction Abstraktioloikka
4
Osa I

• Orientaatio ja yhteenveto

5
Syvä oppiminen

• Oppiminen ei ole vain informaation omaksumista
  muistamalla. Se tulee ymmärtää syvällisemmin.
• Todellinen oppiminen on ihmisyyttä. Oppimisen
  kautta voimme tehdä asioita joita emme olisi
  aikaisemmin kyenneet tekemään. Ymmärrämme
  paremmin maailmaa jossa elämme ja yhteyttämme
  siihen. Laajennamme kykyämme synnyttää uutta ja
  olemme osa elämän generatiivista prosessia.
• Jokaisen ihmisen sisällä on syvä halu tällaiseen
  oppimiseen.

6
Oppimisvaikeudet

1. Olen työroolini. (Olet vain työroolisi etkä
   mitään muuta)
2. Vihollinen on tuolla ulkona. (olemme
   ulkopuolisia systeemistä)
3. Illuusio asioiden hallinnasta (aggressiivinen
   proaktiivisuus)
4. Kiinnijääminen pelkkiin tapahtumiin (tapahtumilla
   ei ole yhteyttä toisiinsa)
5. Keitetyn sammakon ansa (kyvyttömyys huomata
   jatkuvia pieniä muutoksia ja trendejä)
6. Uskomus kokemalla oppimisesta (ei aikaa
   reflektoida kokemuksia, uskomuksia ja tekoja)
7. Uskomus suuresta johtajasta (vain pomo tietää
   mitä pitää tehdä)

7
Yhteenveto viidestä disipliinistä
Ytimet Periaatteet Käytänteet
Henkilö-kohtainen mestaruus Oleminen Synnyttäminen Yhteys Visio Luova jännite vs. tunnejännite Alitajunta Henkilökohtaisen vision kirkastaminen Luovan jännitteen ylläpitäminen (keskittyminen tulokseen ja todellisuuden näkeminen) Valintojen tekeminen
Mielen mallit Rakkaus totuuteen Avoimuus Näyttöteoria vs. käyttöteoria Ajattelun tikapuut Tasapainota kysymykset ja vastaukset Tiedon erottaminen sen pohjalta syntyneistä abstraktioista (tulkinnat) Oletusten testaaminen Vasemman käden sarake
Jaettu visio Yhteinen suunta Yhteistoiminta Jaettu visio hologrammina Sitoutuminen vs. käskyjen noudattaminen Visiointiprosessi (henkilökohtaisten visioiden jakaminen, kuunteleminen, vapaaehtoisuus) Nykytilanteen tiedostaminen
Tiimi-oppiminen Kollektiivinen älykkyys Voimavarojen suuntaaminen Dialogi Integroi dialogi ja keskustelu Puolustusmekanismit Oletuksista pidättäytyminen Toimiminen tasavertaisesti Oman puolustelun esiintuominen Harjoittelu tiimissä
Systeemi-ajattelu Kokonais-valtaisuus Asioiden yhteys toisiinsa Rakenne vaikuttaa toimintaan Vastustus Vipuvarsi Systeemien arkkityypit Simulaatiot
8
Viiden disipliinin lait

1. Tämän päivän ongelmat tulevat eilispäivän
   ratkaisuista.
2. Mitä kovempaa työnnät, sitä kovempaa systeemi
   työntää takaisin.
3. Käytös kehittyy parempaan suuntaan ennen kuin
   alamäki alkaa.
4. Helppo tie johtaa usein vain takaisin
   aloituspisteeseen.
5. Parannuskeino voi olla tautia pahempi.
6. Nopeampi on hitaampi.
7. Syy ja seuraus eivät ole lähellä toisiaan ajassa
   tai paikassa.
8. Pienet muutokset voivat synnyttää suuria
   tuloksia. Kuitenkin nämä vipuvarsikohdat eivät
   ole välttämättä helposti havaittavissa.
9. Voit saada kakkusi ja syödä sen - mutta et
   kerralla.
10. Jakamalla norsu kahteen osaan ei synnytä kahta
    pientä norsua.
11. Ei ole ketään, ketä voisit syyttää.

9
Osa II

• Systeemiajattelu

10
Systeemiajattelu
Holismi Asioiden välinen yhteys
Ytimet
Rakenne vaikuttaa toimintaan Vastustus Vipuvarsi
Periaatteet
Systeemiarkkityypit Simulaatio
Käytänteet
11
Uusi kieli

• Kieli muovaa havaintoja. Se mitä näemme, on sitä
  minkä haluammekin nähdä. Länsimaiset kielet
  painottavat lineaarista maailmankuvaa. Jos
  haluamme nähdä koko systeemiä koskevia
  vaikutussuhteita, tarvitsemme vuorovaikutussuhteid
  en kielen joka on tehty ympyröistä. Ilman
  tällaista kieltä näemme maailman vain palasina ja
  tekomme saattavat vain pahentaa
  ongelmia.Tällainen kieli on kriittisen tärkeää
  kun haluamme tarkastella dynaamisia ja
  monimutkaisia ilmiöitä joita ei voida kuvailla
  normaalilla kielellä.

12
Dynaaminen monimutkaisuus

• Monimutkaisuutta on kahta lajia
• Yksityiskohtainen monimutkaisuus (paljon
  muuttujia jotka tiedetään, tilanne on näin
  hallinnassa kuin kellopeli)
• Dynaaminen monimutkaisuus (syy-seuraus-suhteet
  ovat hämärän peitossa lineaarista kieltä
  käytettäessä. Tilannetta voidaan ohjata
  epäsuorasti vipuvarren avulla ja ymmärtämällä
  systeemiä)
• Suurin osa johtamistilanteista on dynaamisia.
  Siksi johtajien tulee ymmärtää systeemiä ja
  löytää sieltä vipuvarsikohtia jolla sitä voidaan
  johtaa. Ei ole mahdollista ratkaista dynaamisesti
  monimutkaisia asioita käyttämällä
  yksityiskohtaisen monimutkaisuuden ajattelua.

13
Vahvistavat ja tasapainottavat syklit

• Systeemiajattelussa asiat tapahtuvat sykleissä
  joissa jokin asia kehittyy tai tasapainottuu.

Myynti
Esimerkki tasapainottavasta syklistä
Positiivinen imago
Ruumiin-lämpö
Tyytyväiset asiakkaat
Haluttu lämpötila
Lisää vaatteita
Esimerkki kasvua lisäävästä syklistä
Lämpövaje
14
Systeemiarkkityypit

• Systeemiarkkityypit ovat yleiskuvauksia
  tyypillisimmistä systeemeistä. Ne toimivat
  apuvälineinä dynaamisesti monimutkaisten
  ilmiöiden ja asioiden tarkastelussa.
• Arkkityypit koostuvat toisiaan vahvistavista ja
  tasapainottavista sykleistä sekä viiveistä, jotka
  hidastavat toimintaa.
• Perusajatuksena on ymmärtää systeemiä ja löytää
  ne perustavanlaatuiset toistuvat syklit, joita
  voidaan käyttää vipuvarsina ohjauksessa.
  Pikaratkaisut ja aggressiiviset toimenpiteet vain
  lisäävät ongelmia jättäen perustavanlaatuiset
  ratkaisut huomiotta.
• Arkkityyppejä on löydetty kaksitoista (Sengen
  kirjan mukaan). Katso seuraavista kalvoista
  esimerkkejä ja yhteenveto.

15
Systeemiarkkityyppiesimerkkejä
Pintaratkaisu
Ongelman esiintyminen
Sivuvaikutus
Viive
Syvällinen ratkaisu
Kasvun rajat
Todellisen ratkaisun siirto
Kasvu (esim. myynti tai populaatio) jatkuu kunnes
rajoittava tekijä alkaa hidastamaan kasvua ja
lopulta pysäyttää sen.
Ongelma yritetään ratkaista pintaratkaisulla
joka ei ratkaise ongelmaa ja vain pahentaa
ongelmaa sivuvaikutusten kautta. Todellinen
ratkaisu löytyy syvällisestä, todellisesta
ratkaisusta.
16
Yhteenveto systeemiarkkityypeistä
Arkkityyppi Kuvaus
Tasapainottava prosessi viiveellä Palaute toiminnasta tulee vasta viiveen jälkeen. Todellisten vaikutusten näkeminen vie aikaa. Kärsivällisyys on hyve.
Kasvun rajat Kasvu jatkuu kunnes rajoittava tekijä hidastaa sitä ja lopulta pysäyttää sen.
Todelliset ratkaisun siirto Ongelmaa yritetään ratkaista pintaratkaisulla joka vain pahentaa tilannetta. Todellinen ratkaisu löytyy muualta.
Rimanlasku (tavoitetason laskeminen) Suoritustasoa lasketaan sillä koetaan, että todellisuuden ja tavoitteen välillä on liian iso kuilu. Tämä johtaa alhaiseen suoritustasoon jollei työskentely-ympäristöä (rakenteita) muuteta.
Vauhtikisa (eskalaatio) Kaksi ihmistä tai organisaatiota näkevät toisensa tilanteessa jossa toisen voitto johtaa toisen suhteelliseen tappioon. Tämä johtaa epäterveeseen kilpailuun jos win-win-ratkaisua ei löydetä.
Voittaja vie kaiken Kaksi toimintoa kilpailee samasta resurssista (esim. budjetista). On löydettävä tasapaino tilanteelle.
Voittaja häviää (Sahaa lankkua oman jalan alta) Yksi taho käyttää koko yhteisön resursseja voittaakseen. Pitkällä juoksulla tämä johtaa kuitenkin koko resurssivarannon loppumiseen, sillä muiden tuhoutuessa voittajakin tuhoutuu.
17
Osa III

• Henkilökohtainen mestaruus

18
Henkilökohtainen mestaruus
Oleminen Synnyttäminen Yhteys
Ytimet
Visio Luova jännite vs. tunnejännite Alitajunta
Periaatteet
Henkilökohtaisen vision kirkastaminen Luovan
jännitteen ylläpitäminen (keskittyminen tuloksiin
nykytodellisuuden havaitseminen) Valintojen
tekeminen
Käytänteet
19
Mestaruus

• Mestaruus on enemmän kuin osaaminen ja taidot,
  vaikkakin se pohjautuu niihin. Se menee myös
  henkisen oivalluksen yli, vaikkakin se edellyttää
  sielullista työtä.
• Mestaruus tarkoittaa oman elämän lähestymistä
  luovasta näkökulmasta. Elämä on elävää ja sen
  vastakohtana on reaktiivisuus.
• Henkilökohtainen mestaruus koostuu...
• Jatkuvasta itselle tärkeiden asioiden
  kirkastamisesta
• Jatkuvasta pyrkimyksestä oppia näkemään
  nykytodellisuus kirkkaammin
• Mestarin tie edellyttää kasvua ihmisenä. On
  tärkeää ymmärtää, että emotionaalinen kehitys
  (esim. rohkeus, nöyryys ja itsekunnioitus)
  näyttelee suurta osaa siinä. Se antaa meille
  suurimman vipuvarren saavuttaa täysi
  potentiaalimme.

20
Henkilökohtainen visio

• Henkilökohtainen mestaruus edellyttää
  henkilökohtaista visiota. Se ei ole hyvä idea
  tai arkipäiväinen tavoite. Se ei ole
  verrannollinen muihin visioihin. Se ei ole keino
  vaan tulos. Se on kutsumus jota ihminen haluaa
  koska hän vain haluaa sitä.
• Suurimmalla osalla aikuisista ei ole oikeaa
  visiota. Heillä saattaa olla tavoitteita mutta ei
  oikeaa visiota.
• Oppiaksesi tarvitset vision. Se auttaa sinua
  fokusoimaan tärkeisiin asioihin ja jättämään
  vähemmän tärkeät sivuun.

21
Henkilökohtainen visio II

• Kyky keskittyä ensisijaisiin, lopullisiin
  tavoitteisiin, ei kakkossijaisiin, on
  henkilökohtaisen mestaruuden kulmakiviä.
• Oikea visio ei ole olemassa ilman tarkoitusta.
  Kuitenkin tulee muistaa, että tarkoitus on suunta
  mutta visio on määränpää. Ne kulkevat käsi
  kädessä.
• Vision julistaminen edellyttää rohkeutta. Monesti
  vahvan vision omaavaa ihmistä pidetään naivina
  tai typeränä, varsinkin jos visiossa on kyse
  kontribuution tekemisestä. Kuitenkin suurin osa
  ihmisistä haluaa salaisesti juuri sitä!

22
Luova jännite
Nyky-todellisuus
Visio
Luova jännite
Kuilu nykytodellisuuden ja vision välissä
aiheuttaa jännitettä. Jos tämä jännite
ymmärretään ahdistuksena, tunnejännityksenä, se
voi aiheuttaa turhautumista ja pettymyksiä (En
koskaan onnistu!). Jos se taas ymmärretään
luovana jännitteenä, se voi olla energian lähde
(Ryhdyn toimiin!).
23
Ahdistuksen voittaminen
Paine heikentää visiota (laskea rimaa)
Organisaatioissa tavoitetasot laskevat, koska
tunnejännityksen sietokyky on alhainen. Helpoin
tapa vähentää ahdistusta on se, että
teeskennellään, että visioon ei voida päästä ja
suoritustasoa lasketaan (ylempi
sykli). Ahdistuksen voittamiseksi on toimittava,
oltava kärsivällinen ja yritettävä nähdä
nykytodellisuus rehellisesti (alempi sykli).
Tunnejännitys
Visio
Kuilu (luova jännite)
Toimet vision saavuttamiseksi
Nyky-todellisuus
Viive
24
Mitä lähempänä olet, sitä vaikeammaksi se käy...
Uskomus heikkoudesta tai ansaitsemattomuudesta
Visio
Nykytodellisuus
Mitä lähempänä olet visiota, sitä enemmän koet
jännitettä.
25
Alitajunta

• Alitajunnalla ei ole sisäänrakennettua suuntaa
  tai fokusta. Se on erittäin herkkä sille
  antamillemme suunnille ja ärsykkeille.
• Meidän on fokusoitava mielemme tuloksiin joita
  haluamme. Sitä kautta alitajunta tuottaa meille
  vastaukset siihen, kuinka pääsemme
  tavoitteeseemme.
• Tavoitteiden tulee olla oikeita - sellaisia,
  mistä välitämme aidosti. Alitajunta on paljon
  herkempi ottamaan ne vastaan kuin väärät
  tavoitteet.

26
Osa IV

• Mielen mallit

27
Mielen mallit
Ytimet
Totuuden rakastaminen Avoimuus
Näyttöteoria vs. käyttöteoria Ajattelun
tikapuut Tasapainota kysymykset ja vastaukset
Periaatteet
Tiedon erottaminen sen synnyttämistä
olettamuksista Olettamusten testaaminen Vasemman
käden sarake
Käytänteet
28
Mitä ovat mielen mallit?

• Mielen mallit ovat henkilökohtaisia tai
  kollektiivisia olettamuksia, teorioita ja
  yleistyksiä maailmasta - Näin maailma toimii.
• Mielen mallit näkyvät parhaiten kuvina ja
  tarinoina.
• Mielen mallit ovat aktiivisia - ne vaikuttavat
  toimintaamme.
• Eri ihmisillä on erilaiset mielen mallit.
• Jotta voisimme oppia, meidän tulee ymmärtää niin
  omia kuin muiden mielen malleja sekä synnyttää
  uusia yhteisä malleja.

29
Abstraktioloikat

• Tietoinen mieli ei kykene käsittelemään suurta
  määrää yksityiskohtia. Siksi se pyrkii
  yleistämään asioita. Suurin osa yleistyksistä on
  abstraktioloikkia - otamme palan informaatiota
  ja yleistämme sen totuudeksi ilman, että
  kyseenalaistaisimme sen paikkaansa pitävyyttä.
  Näin loikkaamme suorasta havainnoinnista
  abstraktioiden maailmaan ilman testausta.
• Oppiaksemme meidän tulee ymmärtää näitä
  loikkia. Vain näin voimme kyseenalaistaa ja
  testata olettamuksiamme.

30
Kyseleminen ja vastaaminen
Kyseleminen Vastaaminen
? !
Jos vain kyselemme, piilotamme oman
näkemyksemme. Jos vain vastaamme, emme ymmärrä
muiden näkökulmia. Oppiaksemme meidän tulee
ymmärtää ja muuttaa mielen mallejamme.
Kyseleminen ja vastaaminen on tasapainotettava.
31
Ohjeita kyselemiseen ja vastailemiseen

• Kun esität oman näkemyksesi
• Esitä ajatuksesi suoraan
• Rohkaise muita tutkimaan ajatustasi
• Rohkaise muita tarjoamaan vaihtoehtoisia
  näkökulmia
• Kysele muilta aktiivisesti muita näkökulmia
• Kun kyselet muilta heidän näkemyksiään
• Esitä oletuksesi selkeästi
• Kerro, mihin saamasi oletus perustuu
• Älä kysy kysymyksiä viisastellaksesi tai
  ollaksesi kohtelias
• Kun törmäät polun päähän
• Kysy muilta, mikä tieto tai logiikka voisi
  muuttaa heidän näkemyksiään
• Kysy, löytäisittekö yhdessä keinon jolla voisitte
  testata ajatuksianne
• Kun sinä tai muut ovat pidättyväisiä esittämään
  näkemyksiään tai vaihtoehtoisia ajatuksia
• Rohkaise muita ajattelemaan ääneen sitä, mikä
  vaikeuttaa ajattelua
• Jos ryhmästä löytyy yhteistä tahtoa, kehittäkää
  yhdessä muita keinoja päästä yli pidättyvyyden

32
Pelkkä puhe ei ole oppimista!

• Oppiminen näkyy loppupelissä uudessa toiminnassa,
  ei uuden informaation sisään ottamisessa tai
  ideoinnissa. Muutoin voimme kuvitella, että
  olemme oppineet jotakin vaikka olemme
  kehittäneet vain ajatuksia jättäen
  käyttäytymisemme ennalleen!
• On tärkeää ymmärtää sanojen ja tekojen ero. Tämä
  ero ei saisi kuitenkaan olla kyynisyyistävä. Se
  tulee vain tiedostaa.

33
Osa V

• Jaettu visio

34
Jaettu visio
Yhteinen pyrkimys Yhteinen toiminta
Ytimet
Jaettu visio hologrammina Sitoutuminen vs.
käskyjen noudattaminen
Periaatteet
Visiointiprosessi (henkilökohtaisten visioiden
jakaminen, kuunteleminen ja valinnan
mahdollisuuden antaminen) Nykytodellisuuden
tiedostaminen
Käytänteet
35
Jaettu visio

• Jaettu visio ei ole idea. Se on voima ihmisten
  sydämissä.
• Jaettu vsisio ei ole abstraktio. Se on unelma,
  jonka ihmiset näkevät ja kokevat toiminnassaan.
• Jaettu visio on tärkeää oppivalle organisaatiolle
  siitä syystä, että se tarjoaa fokuksen ja
  energian oppimiselle. Synnyttävää, generatiivista
  oppimista voi tapahtua ainoastaan silloin kun
  ihmiset tavoittelevat heille tärkeää asiaa tai
  unelmaa.
• Jaetut visiot tuovat esiin rohkeutta, jota
  ihmiset eivät muuten olisi saaneet tuotua esiin.
  Ihmiset tekevät mitä vain saavuttaakseen vision.
• Ketään ei voida pakottaa seuraamaan visiota.
  Visio on aina vapaaehtoinen.

36
Suhtautumistapoja visioon
Sitoutuminen Haluaa päästä visioon. Tekee kaikkensa päästäkseen siihen. Rakentaa uusia rakenteita jotta pääsisi siihen.
Mukana oleminen Haluaa päästä visioon. Tekee kaiken tehtävissä olevan kuitenkin olemassa olevien rakenteiden puitteissa.
Aito käskyjen noudattaminen Näkee vision hyödyt. Tekee kaiken odotetun ja ehkä hieman päälle. Noudattaa sääntöjä. Hyvä sotilas.
Käskyjen noudattaminen Näkee vision hyödyt. Tekee sen mitä käsketään. Ihan hyvä sotilas.
Nuriseva käskyjen noudattaminen Ei näe vision hyötyjä. Ei kuitenkaan halua menettää työpaikkaansa. Tekee mitä käsketään, koska niin käsketään. Antaa ymmärtää, ettei ole mukana visioimassa.
Vastarinta Ei näe vision hyötyjä ja ei tee mitä käsketään. Pistää hanttiin.
Apatia Ei puolesta eikä vastaan. Ei kiinnostusta. Ei energiaa. Onko kello jo neljä, voidaanko mennä kotiin?
Sitoutunut
Noudattaa käskyjä
Ei noudata käskyjä tai apatia
37
Ohjeita sitoutumisinnon nostattamiseksi

1. Ole itse sitoutunut.
2. Ole samalla tasolla.
3. Anna toisen tehdä valinta itse.

38
Mitä, miksi ja kuinka?
Visio Mitä?
Tarkoitus, missio Miksi?
Ydinarvot Kuinka?
39
Miksi visiot kuolevat liian aikaisin?

1. Kyvyttömyys saattaa erilaisuus yhteen (harmonia).
2. Huono kyky sietää luovaa jännitettä.
3. Kärsimättömyys tai ajan puute.
4. Luottamuspula.

40
Osa VI

• Tiimioppiminen

41
Tiimioppiminen
Kollektiivinen äly Voimavarojen suuntaaminen
Ytimet
Dialogi Dialogin ja keskustelun
integrointi Puolustusmekanismit
Periaatteet
Oletuksista pidättäytyminen Tasa-arvoinen
suhtautuminen muihin Oman puolustelun
esiintuominen Tiimiharjoitukset
Käytänteet
42
Halu kuulua huipputiimiin

• Ihmiset haluavat kuulua huipputiimiin. He
  haluavat olla osa jotain itseään suurempaa. He
  haluavat olla yhteydessä ja synnyttää jotain
  uutta. Huipputiimit erottuvat esiin eräinä
  parhaina kokemuksina ihmisten elämässä. Silloin
  he ovat kokeneet eläneensä elämänsä parhaita
  hetkiä. Jotkut ihmiset tavoittelevat tätä
  tunnetta läpi koko elinikänsä.

43
Voimavarojen suuntaaminen
Voimavaroja ei suunnattu
Voimavarat suunnattu
44
Dialogi

• Kreikankielinen sana dia tarkoittaa läpi.
  Logos taas tarkoittaa tarkoitus tai
  merkitys. Dialogi tarkoittaa näin olleen
  merkityksen virtausta.
• Dialogi on oppimisen muoto, jota tiimit käyttävät
  oppivassa organisaatiossa.
• Dialogin tarkoituksena on mennä yli yksilön
  ymmärryksen - kokonaisuus organisoi osat.
• Suurin osa inhimillisestä ajattelusta on
  kollektiivista. Tiimissä tämä tunnustetaan
  luonnollisena.
• Dialogissa ihmiset tarkkailevat omaa ajatteluaan.

45
Dialogi ja keskustelu
Ajattelun suunta
Ajattelun suunta
Dialogi
Keskustelu
Keskusteluissa pyritään ratkaisuun karsimalla
ajattelua.
Dialogissa ei etsitä ratkaisuja vaan pyritään
rikastuttamaan ajattelua.
Tiimioppimisessa on keskeistä tasapainottaa
dialogi ja keskustelu, jotta ajattelu olisi
rikasta mutta johonkin johtavaa.
46
Tiimioppimisen oppiminen

• Tiimien tulee oppia kuinka oppia yhdessä.
  Tiimioppiminen ei ole automaattista vaan sitä
  tulee harjoitella.
• Tiimitaitojen oppiminen huomattavasti
  haasteellisempaan kuin yksilöllisten taitojen.
  Kollektiivisen ajattelun oppiminen vie paljon
  aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä.
• Tiimi oppii dialogisessioissa Tiimiakatemialla
  niitä kutsuttiin lannoituksiksi ja tänä päivänä
  niitä kutsutaan treeneiksi... kyse on
  dialogisessioista. Niiden tulee täyttää neljä
  perussääntöä
• Kaikkien tiimin jäsenten tulee osallistua niihin
• Kaikkien tulee olla perillä tiimin säännöistä
• Säännöistä tulee pitää kiinni
• Tiimiä tulee rohkaista ottamaan esille
  haastellisimmat kysymykset

47
Dialogin perussäännöt
Puhu suoraan
Odota
Kuuntele
Kunnioita
Lähde William Isaacsin Dialogi
48
Bonus

• Henkilökohtainen lisäbonus kesän 2004 tiimoilta

49
Henkilökohtainen mestaruus kyky antaa
vähäpätöisten asioiden liukua pois
JACK "He had a plan. Maybe you just didn't see
it till it hit you between the eyes. But, it
started to make sense... in a Tyler sort of way.
No fear. No distractions. The ability to let that
which does not matter truly slide... "
- Elokuvasta Fight Club