Historian k

1
Berliini järjestyksen kourissa Saksan pääkaupunki
historiapolitiikan näyttämönä Perus- ja
aineopintojen luentosarja kl 2010, torstaisin klo
16.1517.45 U 35 ls 1, alk. to 14.1.
Professori Seppo Hentilä seppo.hentila(a
t)helsinki.fi
2
5. Luento 11.02 Kolmas valtakunta terrorin
topografia
3
Missä se Hitlerin bunkkeri oikein oli?
4
Oikean paikan löytäminen ei ole ihan helppoa,
sillä sitten kevään 1945 bunkkerin ympäristö on
moneen kertaan myllätty. Paikan koordinaatit
13?2251 E 52?3044 N vievät kerrostaloalueen
sisäpihalle pysäköintipaikan laidalle Sen alla,
neljästä kahdeksaan metrin syvyydessä, ovat Adolf
Hitlerin viimeisen tukikohdan jäännökset Siellä
hän vietti myrskyisän elämänsä viimeiset 105
päivää Vapunaattona 1945 klo 15.30 hän istui
työhuoneensa sohvalle, naksautti myrkkykapselin
suussaan ja ampui kuulan kalloonsa Hitlerin
edellisenä päivänä vihitty vaimo Eva Braun
surmasi itsensä myrkkykapselilla
5
Pysäköintipaikka kuuluu Wilhelmstrasse 92n
asukkaille, mutta helpoimmin oikean paikan
löytää, kun hakeutuu Gertrud-Kolmar-Strassen ja
In den Ministergärten-nimisen kadun
kulmaukseen Pohjoisen suunnassa olevalle
Brandenburgin portille on matkaa vajaat
neljäsataa metriä, Holokaustin muistomerkille ei
puoltakaan siitä
6
Saksassa Adolf Hitlerille ja natseille ei
pystytetä muistomerkkejä Sen vuoksi
bunkkerinkin paikan maastoon merkitseminen oli
pitkään tabu Kesäkuun alussa 2006, juuri ennen
jalkapalloilun MM-kisojen avajaisia, yksityinen
historianharrastajien yhdistys nimeltä Berliner
Unterwelten (sanamukaisesti Berliinin
alamaailmat) pystytti kaupungin viranomaisten
luvalla pysäköintipaikan laidalle
informaatiotaulun Melko tarkasti sillä paikalla,
jolla matkailijat taulun tekstejä lukiessaan
seisovat, paloivat vapunaattona 1945 Adolf
Hitlerin ja Eva Braunin bensiinillä valellut
ruumiit
7
Wilhelmstrasse, Preussin ja Saksan
keisarikunnan valtakeskus. Sen varrelle
sijoittuivat myös monet Weimarin tasavallan ja
kolmannen valtakunnan ministeriöt sekä
valtakunnankanslerin virasto Sitä isännöi
tammikuun lopusta 1933 Adolf Hitler Hän
rakennutti jo 1935 valtakunnansalin juhlasalin
alle ilmasuojan, joka oli 21 metriä pitkä ja 18
metriä leveä. Bunkkerin katto oli teräsbetonista
ja 1,6 metriä paksu
Wilhelmstrasse 1945
8
Albert Speer sai 1938 tehtäväkseen uuden
valtakunnankanslian suunnittelun Se valmistui 12
kuukaudessa Wilhelmstrassen ja Vossstrassen
kulmaukseen Rakennus oli 421 metriä pitkä
sisällä mm. 300 metriä pitkä diplomaattitie,
jonka päässä odotti Johtaja valtavankokoisessa,
kauttaaltaan punaisella marmorilla päällystetyssä
työhuoneessaan. Sen pinta-ala oli 400
neliömetriä ja korkeus 10 metriä
9
Uudesta bunkkerista tuli 28 metriä pitkä ja 26,5
metriä leveä. Ulkoseinät ja katto olivat neljä
metriä paksua teräsbetonia Huoneita oli yhteensä
noin kaksikymmentä. Vanhan valtakunnankanslian
juhlasalin alla ollut ilmasuoja jäi niin
sanotuksi esibunkkeriksi, ja sieltä oli
maanalainen yhteys uuteen bunkkeriin
10
Oliver Hirschbiegelin elokuva Perikato (Der
Untergang) 2004 kuvaa bunkkerin elämää ja
kolmannen valtakunnan viimeisiä päiviä erittäin
todentuntuisesti Elokuvan käsikirjoitus
perustuu historioitsija Joachim Festin
samannimiseen teokseen ja Hitlerin sihteerin
muistelmiin
Bruno Ganz Hitlerinä
11
Joulukuussa 1947 neuvostopioneerit yrittivät
tuhota Hitlerin bunkkerin räjäyttämällä, mutta
vain väliseinät ja molemmat tuuletustornit
sortuivat sen sijaan Neue Reichskanzlei
hävitettiin maan tasalla ja punaista marmoria
kierrätettiin eri kohteisiin Elokuussa 1961,
kun Berliinin muuri pystytettiin, bunkkeri jäi
ns. kuolemanvyöhykkeelle DDRn viranomaiset
valpastuivat vielä kerran, kun lännen puolelta,
valtiopäivätalon tuntumasta, löytyivät Germaniaa
varten kaivettujen tunneleiden suuaukot Stasin
tutkijat avasivat 1973 bunkkerin tarkistaakseen,
ettei sieltä vain johtaisi salakäytäviä lännen
puolelle Neuvostoliitossa Hitlerin maallisia
jäännöksiä tutkittiin useaan otteeseen, mutta
niiden nykyinen kohtalo on epäselvä
12
Wilhelmstrasse DDRn aikana Otto-Grotewohl-Stras
se Tuhosta selvisi varsin hyvin Joseph
Goebbelsin propaganda- ja kansanvalistusministeriö
DDRn aikana entisessä propagandaministeriössä
toimi SEDn alaisten kansalaisjärjestöjen eli
kansallisen rintaman, Nationale Frontin päämaja.
Nykyään Saksan talous- ja työministeriö Toinen
Wilhelmstrassella säilyneistä rakennuksista
kaikkein huomattavin on 1936 valmistunut
natsiarkkitehtuuria edustava ilmailuministeriön
talo, jota isännöi Hermann Göhring Se sijaitsee
Wilhelmstrassen ja Leipziger Strassen
kulmauksessa. Aikoinaan talo oli Berliinin suurin
toimistorakennus siinä oli yli 2400 työhuonetta
13
DDRn aikana rakennus oli ministerineuvoston eli
hallituksen päämaja Kesäkuun 17. päivän 1953
kansannousun verisimmät tapahtumat talon
edustalla
14
Hitler ei alun perin tuntenut Berliiniä lainkaan
omakseen Hänelle kaupunki oli poliittisesti
liian punainen, elämä siellä oli moraalisesti
kevytmielistä ja henkinen kulttuuri oli ajautunut
rappiolle Suur-Saksassa oli kolme kaupunkia,
jotka olivat Hitlerille erityisen rakkaita, ja
niitä hän myös suosi Münchenistä tehtiin
virallisestikin kansallissosialistisen liikkeen
pääkaupunki, Nürnbergistä puoluekokousten
kaupunki ja Itävallan Linzistä Johtajan
kaupunki 1927 Hitler lähetti Berliinin
Gauleiteriksi kyvykkäimmän apulaisensa Joseph
Goebbelsin
15
Tammikuussa 1937 Hitler ojensi Albert
Speerille luonnosvihon, johon hän oli vuodesta
1927 itse hahmotellut tulevan Germanian
tärkeimpiä rakennuskohteita Sen jälkeen kun työ
on vuonna 1950 valmis, Pariisi näyttää Berliinin
rinnalla pahaiselta syrjäkylältä. Germanian
rungon muodosti kaksi akselia, jotka kulkivat
itälänsi- ja pohjoinenetelä suunnassa Niiden
risteyskohta sijaitsi Tiergartenissa nykyisellä
Strasse des 17. Juni -kadulla, melko tarkasti
sillä paikalla, jossa on neuvostosotilaiden
muistomerkki
16
Germanian pääkaduksi suunniteltu pohjoinen-etelä
-akseli oli viisi kilometriä pitkä ja ulottui
Spreen mutkasta Tempelhofin lentokentän
länsipuolelle. Pohjoispäähän, Spreen mutkaan,
oli tarkoitus rakentaa 320 metrin korkuinen
kupolihalli Se olisi ollut yhtä korkea kuin
nykyinen Alexanderplatzin televisiotorni, ja sen
pinta-ala olisi ollut lähes kymmenen hehtaaria.
Tähän Kansojen halliin olisi mahtunut 180 000
henkeä 20 x 30 metrin kokoista pienoismallia
säilytettiin Speerin toimistossa taideakatemian
talossa Brandenburgin portin lähistöllä
17
Germania Welthauptstadt Hitlerin
suuruudenhullu unelma
18
Yli 300 m korkea ja lähes 10 ha laaja
kupolihalli, johon olisi mahtunut 180 000 henkeä
Albert Speer ja Adolf Hitler
19
Andreas Schlüterin vahingosta kuninkaanlinnan
kellotornin sortumisesta 1706 viisastuneena
Speer päätti ensin kokeilla, kestäisikö
Brandenburgin maaperä valtavan riemukaaren
painon sen mittasuhde olisi ollut 9-kertainen
Pariisin Champs Elyseen riemukaareen verrattuna
Siksi hän rakennutti 1941 pakkotyövoimalla
runsaat 12 000 tonnia painavan lieriönmuotoisen
betonikolossin. Sen halkaisija on 21 metriä ja
korkeus 32 metriä, mistä yli puolet on maan alla.
Riemukaari jäi rakentamatta, mutta koemöhkäle
on yhä jäljellä Südkreutzin S-Bahn-aseman
lähistöllä. Se onkin ainoa Germaniasta
valmistunut ja vielä jäljellä oleva
uudisrakennus.
Schwerbelastungskörper, Südkreutz
20
Kaikki rakennukset Spreen mutkassa saivat 1938
purkutuomion suuren hallin tieltä Alueella oli
tuohon aikaan useita ulkovaltojen edustustoja
myös Suomen lähetystö Alsenstrassen varrella vain
kivenheiton päässä valtiopäivätalosta
pohjoiseen Suomen valtio vaihtoi Alsenstrassen
lähetystötalon Rauchstrassella Tiergartenin
etelälaidalla sijaitsevaan kolme kertaa
suurempaan kiinteistöön Ainoa valtio, joka ei
kauppoihin suostunut, oli Sveitsi niinpä
sen lippu liehuu ylväänä vielä tänä päivänäkin
Spreen mutkassa olevan yksinäisen lähetystötalon
katolla
21
Suomen lähetystötalo Rauchstrassella tuhoutui
1943 pommituksessa 33 vuotta myöhemmin Suomen
valtio myi, niin kuin silloin näytti,
tarpeettomaksi käyneen kiinteistön eräälle
saksalaiselle yhtiölle Kun Berliinistä tuli 1994
jälleen Saksan pääkaupunki, Pohjoismaat
onnistuivat yhdessä hankkimaan Suomen entisen ja
kaksi viereistä tonttia 1999 Rauchstrasselle
valmistui viiden pohjoismaan yhteinen
lähetystörakennus
Nordische Botschaften, Tiergarten
22
Näkyvimmin Germaniasta muistuttaa Siegessäulen
siirtäminen vuonna 1938 valtiopäivätalon
edustalta, tulevan kupolihallin tieltä, Grosser
Sternille Tiergartenin länsipäähän
Strasse des 17. Juni
23
Reichstagin valtauksessa kaatuneiden
neuvostosotilaiden muistomerkki siinä kohdassa,
jossa olisi ollut Germanian pääkatujen risteys,
noin puoli km Brandenburgin portilta länteen
kylmän sodan aikana edessä seisoi puna-armeijan
vartio 24 h vuorokaudessa
24
He nousivat Hitleriä vastaan 1942 Göringin
ilmailuministeriössä paljastui kapteeni Harro
Schulze-Boysenin vastarintaryhmä, joka tunnettiin
nimellä punainen orkesteri (Rote Kapelle), joka
piti yhteyttä Neuvostoliiton tiedustelupalveluun
Schulze-Boysen teloitettiin myöhemmin Plötzenseen
vankilassa, joka sijaitsee Berliinin keskustan
luoteispuolella nykyiselle Tegelin lentokentälle
johtavan Saatwinkler Dammin varrella Plötzenseess
ä natsit tappoivat hirttämällä tai giljotiinilla
yhteensä noin 2 900 järjestelmän vastustajaa
Saksan sotaministeriö ja armeijan ylimmät
esikunnat sijoittuivat 1930-luvulla Tiergartenin
eteläpuolella Bendler Strassen nykyisen
Stauffenbergstrassen varrella oleviin
rakennuksiin
25
Siellä oli myös armeijan sotilastiedustelu- ja
vastavakoiluvirasto, jota johti legendaarinen
amiraali Wilhelm Canaris 1943 Bendler-Blockiin
asettui myös eversti Claus Schenk Graf von
Stauffenberg (19071944), kun hänet nimitettiin
maavoimien yleisen toimiston esikuntapäälliköksi
Näin Saksan sotavoimien kaikkein pyhimpään
muodostui myös Hitlerin syrjäyttämistä
suunnitelleen sotilaallisen vastarintaliikkeen
pesäpaikka
Stauffenberg
26
Stauffenberg johti salaliittoa, operaatio
Valkyyriaa, jonka tavoitteena oli surmata Hitler
heinäkuun 20. päivänä 1944 Itä-Preussissa
sijainneessa komentokeskuksessa, niin sanotussa
Sudenpesässä käskynjakotilaisuudessa Kaikki
sujui muuten suunnitelmien mukaan, mutta
Stauffenberg asetti vahingossa salkussa olevan
pommin karttapöydän betonisen jalan väärälle
puolelle, ja Hitler selvisi attentaatista
muutamalla naarmulla Kun Hitler ilmoitti
radiossa olevansa hyvissä voimissa,
vallankaappaus kuivui kokoon Stauffenberg ja
salaliiton muut johtajat teloitettiin jo samana
iltana Bendler-Blockin pihalla Salaliitosta
epäiltynä pidätettiin noin 1 500 henkilöä. Heistä
noin kaksisataa tuomittiin kuolemaan ja
teloitettiin Plötzenseessä
27
Terrorin topografia SSn ja Gestapon päämajan
raunioilla
Frank Kiesslingin suunnitelma
28
Kolmannen valtakunnan urkinta- ja
terrorikoneiston johtokeskus sijaitsi
Wilhelmstrassen ja Prinz-Albrecht-Strassen
kulmassa katu oli saanut nimensä Preussin
prinssin Albrechtin mukaan 1934 palatsi ja sen
kaksi naapuritaloa, taidekäsityökoulu ja hotelli
Prinz Albrecht, saivat uudet isännät Palatsiin
asettautui valtakunnan turvallisuuden päävirasto,
kouluun valtiollinen poliisi Gestapo ja hotelliin
SSn valtakunnanjohto SS eli Schutzstaffel oli
perustettu 1929 Hitlerin henkilökohtaiseksi
suojakaartiksi Siihen värvättiin valiosotilaita,
joiden oli vannottava vala Hitlerille
29
Vuonna 1945 SS-organisaatioon kuului noin 860 000
miestä, joista suurin osa palveli sotilaina
Waffen-SS-joukoissa, mutta myös keskitysleirien
vartiointi kuului SS-organisaatiolle Sotilaat
käyttivät mustaa univormua ja kantoivat oikeassa
kauluslaatassaan kahta salamaa, joka oli SSn
tunnus
SS-kompleksin rakennukset vaurioituivat
pommituksissa, mutta niiden korjaaminen ei
kuulunut enää kenenkään intresseihin Berliinin
sektorijaossa alue jäi lännen puolelle, mutta
raja kulki siten, että Prinz-Albrecht-Strasse
kuului vielä itävyöhykkeeseen
30
Pahamaineinen katu nimettiin DDRn aikana
uudelleen Ravensbrückin keskitysleirissä 1944
murhatun kommunistisen vastarintataistelijan
Käthe Niederkirchnerin mukaan Terrorin
topografia -niminen säätiö avasi vuonna 1992
vankiselleissä näyttelyn, joka dokumentoi
kansallissosialismin rikoksia valokuvin ja
tekstein. Terrorin topografia on hätkähdyttävä
paikka myös siksi, että toinenkin väkivaltainen
diktatuuri, DDR, on siellä vahvasti läsnä
Gestapon kidutussellien takana, vain muutaman
metrin päässä niiden yläpuolella, on säilynyt
kappale Berliinin muuria, ja sen takana
puolestaan näkyy Göringin entisen
ilmailuministeriön (nykyisen valtiovarainministeri
ön) monotoninen fasadi