Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet

1
Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet

• 15.4. konservatismi (HU106)
• 16.4. liberalismi (SÄ118)
• 22.4. sosialismi (HU106)
• 23.4. sosiaalidemokratia ja kommunismi (SÄ118)
• 6.5. fasismi ja kansallissosialismi (HU106)
• 7.5. uusliberalismi ja uuskonservatismi (HU106)
• oheislukemisto V.I. Lenin, Valtio ja
  vallankumous
• (http//www.wuorikoski.fi/valtio20ja20vallankum
  ous.pdf)
• tentti ma 13.5. klo 16-18 HU106

2
konservatismi
3
teollinen vallankumous

• alkoi Englannista 1700-luvun puolivälissä
  edellytyksinä innovaatioille suotuisa ilmapiiri,
  riittävästi raaka-aineita, pääomaa, työvoimaa ja
  ostovoimaa sekä kaupan vapautuminen
• Manner-Eurooppa seurasi perässä 1800-luvun alussa
• kehitys kohdistui puuvillateollisuuteen ja
  metalliteollisuuteen
• ensimmäinen teollinen vallankumous teollisen
  tuotantoprosessin synty
• toinen teollinen vallankumous (1800-luvun
  puoliväli) rautatiet, sähköistäminen,
  massatuotanto
• synnytti suureet sosiaaliset ongelmat

4
proletariaatin synty

• työläiset tehtaissa
• palkka tehdystä työstä
• työturvallisuus olematonta
• ei mitään oikeusturvaa
• sosiaalinen turvaverkko puuttui
• lapsityövoima
• työläisten asuinalueet
• kurjat olosuhteet, tyytymättömyys
• ? alkeellista organisoitumista työolojen
  parantamisen puolesta
• rikollisuus, prostituutio yms.

5
Vallankumouksellinen liikehdintä

• 1789 Ranskan suuri vallankumous
• 1821-1829 Kreikan vapaussota
• 1830 heinäkuun vallankumous
• 1830-1831 Puolan kapina
• 1848-1849 helmikuun vallankumous, kuohuntaa
  ympäri Eurooppaa
• 1871 Pariisin kommuuni

6
1800-luvun aatteet

• perustuivat edellisten vuosisatojen aatteille
• konservatismi reaktiona valistusajattelulle
• liberalismi jatkoi Smithin ja Locken traditiota
• sosialismilla edeltäjinä utopistisosialistit ja
  erilaiset kapinaliikkeet
• kehittyivät keskinäisessä vuorovaikutuksessa
• konservatismin valtio ? liberalismin
  individualismi
• sosialismin luokkataisteluteoria ? konservatismin
  luokkien välinen harmonia
• liberalismi Englannista, konservatismi Saksasta,
  sosialismi Saksasta ja Ranskasta
• suhde Ranskan suureen vallankumoukseen
• konservatismi kauhukuva menneisyyden
  unohtamisesta
• liberalismi vallankumous seurausta
  absolutismista
• sosialismi vallankumous esikuva tuleville
  vallankumouksille

7
konservatismi

• vastareaktio valistukselle ja vallankumoukselle
• ei yhtenäinen aate, teoriasta puhumattakaan
• sosiaalinen perusta niissä luokissa jotka olivat
  menettäneet eniten vallankumouksessa (aateli,
  papisto, käsityöläiset, talonpojat)
• yksinkertaisimmillaan traditionalismia, kaipuuta
  vanhaan (haaveiden kohteena ancien régime tai
  keskiaika)
• yhteiskuntakehityksen tulee olla vähittäistä
• yhteiskunnan tulee muodostaa harmoninen,
  orgaaninen kokonaisuus
• valtion tehtävä on aktiivisesti sovittaa
  yhteiskunnallisia ristiriitoja (sosiaalikonservati
  smi)
• uskonto on tärkeä yhteiskuntaa koossa pitävä
  voima
• (kansallisuusaate on tärkeä yhteiskuntaa koossa
  pitävä voima)

8
Edmund Burke (1729-1797)

• englantilainen poliitikko, kirjailija ja filosofi
• Reflections on the Revolution in France (1790)
• vallankumous ei ole keino valtion instituutioiden
  muutokselle
• muutoksessa otettava huomioon kansakunnan
  traditiot
• kehitys orgaanista, ei äkillisiä muutoksia

9
traditionalismi

• yhteiskunnan lait ja instituutiot tulee säilyttää
• sellaisia säädöksiä ja määräyksiä ei saa tehdä,
  jotka ovat ristiriidassa perustuslain sisäisen
  luonteen kanssa
• traditioiden säilyttämisen edut
• luo symmetriaa ja yhdenmukaisuutta
• edulliset kehityslinjat säilyvät
• yhdistyy jatkuvuus ja uudistuminen
• epäpätevät ihmiset eivät saa osallistua
  yhteiskunnan hoitoon
• määrittävinä tekijöinä ihmisen luonto, koulutus,
  elämän tilanne sosiaalinen asema ratkaisee
• parhaita päättäjiä maata omistava aateli

10
Joseph de Maistre (17531821)

• diplomaatti ja kirjailija
• Piemont-Sardinian hovin palveluksessa
• yhteiskuntajärjestys on Jumalan säätämä sitä ei
  tule muuten perustella
• valistusajattelu kokonaan turmiollista
• tuli palata vallankumousta edeltävään tilaan
• perinnöllinen yksinvaltius, voimakas kirkko,
  tiukka kuri

11
Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770-1831)

• konservatismin keskeisin ajattelija
• professori Berliinin yliopistossa
• Grundlinien der Philosophie des Rechtes (1821)
• kaikki kehitys on hengen kehitystä, vapautumista
  materiasta. Kolme astetta
• subjektiivinen henki
• objektiivinen henki
• absoluuttinen henki
• järjen viekkaus
• Ihmisen tunnettava hengen tarkoitus,
• muutoin kaaosta ja kärsimystä
• herra ? renki

12
Ihmisen eettisen kehityksen kolme vaihetta

• Perhe eettisyyden kehityksen luonnollinen vaihe.
  Perustuu rakkauteen ja epäitsekkyyteen. Ihminen
  kasvaa sosiaalisuuteen ja hänestä tulee
  kelvollinen kansalainen
• Kansalaisyhteiskunta koossapitävä voima
  taloudelliset ja juridiset siteet. Ei ole
  tasa-arvoinen tarpeiden tyydyttäminen kilpailun
  kautta. Kolme säätyä
• talonpoikaissääty maata omistava ja viljelevä
  sääty
• kauppiassääty jalostaa ja hoitaa tavaran
  jakelun riippuvainen omasta työpanoksesta
• virkamiessääty (yleinen sääty) valtiota
  ylläpitävä sääty
• Vähäosaisista pidetään huolta, jotta ei synny
  köyhälistöä. Järjestystä valvovat poliisi ja
  oikeuslaitos.
• Valtio eettisen kehityksen korkein aste. Ei
  perustu ihmisten tekemään sopimukseen. Sen
  keskeiset instituutiot ovat perinnöllinen
  monarkia, säätyvaltiopäivät ja hallintokoneisto.
  Valtiossa vallitsee täydellinen vapaus, mutta ei
  tasa-arvo.

13
liberalismi
14
liberalismin peruspiirteet

• pyrki edistämään ihmisen vapautta
• vastusti talouden keinotekoisia rajoituksia
  (merkantilismi)
• vastusti mielivaltaista sortoa ja hallintoa sekä
  maaorjuutta
• tavoitteena rajoittaa perustuslailla
  hallitusvallan mielivaltaista käyttöä ja
  toteuttaa demokratia
• tasa-arvoisuus lakien edessä
• lainsäädäntö avoimeksi, hyväksyttäväksi ja
  ennustettavaksi
• vapaaehtoisuuden maksimointi
• yksilön vapauden rajoittaminen minimiin
• suhtautuminen vallankumouksiin periaatteessa
  myönteinen
• 1600- ja 1700-lukujen vallankumouksissa
  toteutettiin liberaaleja periaatteita
• vallankumouksiin sisältyvä pakko ongelmallinen

15
liberalismin eri suuntauksia

• Manchesterin liberalismi taloudellinen
  liberalismi, joka pyrkii purkamaan kaikki kaupan
  rajoitukset, laissez-faire poliittisena aatteena
  pyrkimys yhteiskunnan sääntelyn minimoimiseen
• sosiaaliliberalismi sosiaalinen kontrolli
  yksilön vapauden kustannuksella on tiettyyn
  rajaan asti hyväksyttävissä
• sosiaalidarwinismi ihmisyhteiskunnan kehitykseen
  vaikuttavat eräänlaiset luonnonvalinnan lait

16
Alexis de Tocqueville (1805-1859)

• aristokraattinen liberaali
• mukana politiikassa 18301840-luvuilla hetken
  ulkoministerinä
• 1831-1832 Yhdysvalloissa
• De la démocratie en Amérique (1835, 1840)
• useita muita matkakirjoja

17
demokratia

• erotti toisistaan tasa-arvon ja vapauden
  tasa-arvo ei merkitse vapautta
• tasa-arvopyrkimyksissä vaara demokratialle ja
  vapaudelle
• ihmiset uhraavat vapautensa saadakseen pitää
  tasa-arvonsa ja aineellisen hyvinvointinsa
  (enemmistön despotia)
• äärimmäinen individualismi halu hoitaa vain omat
  asiat
• ajattelua leimaa keskinkertaisuus ja
  epäitsenäisyys, julkinen keskustelu ei
  tosiasiallisesti ole vapaata
• enemmistön tyrannian johdosta vähemmistöjen
  mielipiteet eivät pääse esille
• ihmisten tuli toimia yhteisessä rintamassa
  vapaaehtoisten yhdistysten kautta
• Yhdysvallat onnistunut esimerkki demokratian
  toteuttamisesta
• kaikilla yhtäläiset mahdollisuudet
• patriotismi ja yritteliäisyys

18
Jeremy Bentham (17481832)

• 1824 Westminster Review
• moraalifilosofinen utilitarismi tekoja
  arvioidaan pelkästään sen mukaan, paljonko ne
  tuottavat mielihyvää tai mielipahaa
• mahdollisimman paljon mielihyvää mahdollisimman
  monille
• sovelsi utilitaristista ajatusta lainsäädäntöön
• rangaistuksissa tuli välttää liiallisen
  mielipahan tuottaminen
• James Mill (17731863)
• yhdessä Benthamin kanssa kasvatti poikansa John
  Stuart Millin sivistysihanteidensa mukaisesti

19
John Stuart Mill (1806-1873)

• Itä-Intian kauppakomppanian virkamies
• 1860-luvuvlla parlamentin jäsen
• ahkera kirjoittaja poliittiset vapaudet ja
  oikeudet edustuksellinen hallintomalli, naisten
  oikeudet
• filosofia empiristi ja utilitaristi
• Principles of Political Economy (1848)
• On Liberty (1859)
• Considerations on Representative Government
  (1861)

20
utilitarismi

• tekojen ja instituutioiden tulee luoda mielihyvää
• onnellisuus ihmiset ovat tyytyväisiä ja
  onnellisia ja saavat toiveensa toteutumaan
• keskeistä subjektiivinen arvio tilanteesta
• toiminnat tulee arvioida tuotetun mielihyvän
  määrällä
• James Mill ja Jeremy Bentham arviointi
  matemaattista
• J.S. Mill on otettava huomioon mielihyvän laatu
  ja sallittava joskus intuitiivinen tekojen
  arviointi

21
ihmisen tekojen rajoittamisen periaatteet

• vahinkoperiaate rajoitukset ja pakkokeinot ovat
  oikeutettuja silloin, kun yksilö ilman niiden
  olemassaoloa vahingoittaisi muita yksilöitä
• antipaternalismin periaate rajoitukset ja
  pakkokeinot eivät ole oikeutettuja silloin, kun
  yksilö vahingoittaa toiminnallaan vain itseään
• antimoralismin periaate yksilön moraalittomuus
  toisten silmissä ei sinänsä oikeuta rajoituksia
  eikä pakkoa häntä vastaan
• antiprudentialismin periaate yksilön
  irrationaalisuus ei ole riittävä peruste hänen
  toimiensa rajoittamiselle pakkokeinoin
• näitä periaatteita ei voi soveltaa lapsiin,
  mielisairaisiin, järkyttyneisiin eikä barbaareihin

22
yhteiskunta

• yhteiskunta on yövartija, joka ehkäisee
  kurjistumisen
• yhteiskunta ei ole staattinen eikä ikuinen
• hallitusmuoto riippuu yhteiskunnan
  kehitysasteesta, samoin kuin ihmisen vapausaste
• edustuksellinen parlamentarismi paras vaihtoehto
  kehittyneille yhteiskunnille
• äänioikeus varallisuuden mukaan

23
naisten asema

• The Subjection of Women (1869), yhdessä Harriet
  Taylorin kanssa
• sukupuoliselle syrjinnälle ei ole järkeviä
  perusteita
• naisille tulee suoda samat oikeudet ja vapaudet
  kuin miehille
• naisten vapaus lisää yhteiskunnan moraalista ja
  taloudellista tasoa
• avioliittolakia on muutettava
• naisille äänioikeus
• naisille vapaa pääsy julkisiin virkoihin ja
  kaikkiin ammatteihin

24
Herbert Spencer (1820-1903)

• itseoppinut ajattelija, rautatieinsinööri
• laissez-faire liberalismin kannattaja
• sosiaalidarwinisti
• pyrki luomaan yhtenäisen kokonais-järjestelmän,
  synteettisen filosofian
• First Principles (1862)

25
sosiaalinen organismi

• ihmiskunnan historia noudattaa samoja
  lainalaisuuksia kuin biologisten lajien historia
• yhteiskunta sosiaalinen organismi
• individualismi ilmenee sosiaalisen organismin
  korkeimmilla tasoilla
• yhteiskunnassa vallitsevat samat kehityslait kuin
  biologisessa organismissa
• eriytyminen ja yhdistyminen
• peruslahkot työtätekevät ja hallinnoivat
• yhdistyminen heimoiksi, kansoiksi jne.

26
luonnonvalinta

• sosiaalisessa organismissa tapahtuu valintaa,
  vain parhaat selviävät (survival of the fittest)
• Thomas Malthusin (1766-1834) väestöteoria
• väestökasvu on aina suurempi kuin ravinnon
  tuotannon kasvu ? köyhyyttä ei voi poistaa
  tuotantoa lisäämällä
• vain parhaat selviävät ? yhteiskunta kehittyy
  paremmaksi ja vahvemmaksi
• ei ole järkevää keinotekoisesti ylläpitää
  epäonnistuneita yksilöitä
• tämä valinta tulee muuttamaan ihmislajia, jolloin
  kaikki rodut ja kansat eivät pysy kehityksessä
  mukana, vaan joutuvat syrjään

27
käytännön sosiaaliliberalismi

• puhdas liberalismi liian individualistista ja
  kylmää
• yhteiskunnan puututtava sosiaalisiin ongelmiin
• verovaroin ylläpidetty sosiaaliturva
• markkinahäiriöiden hillintä
• Leonard Hobhouse (1864-1929)
• yhteiskunnan oltava aktiivinen hyvinvoinnin
• luomisessa
• vapaus ei ole itseisarvo vaan väline
• 1900-luvun liberaalipuolueet perustuivat
  käytännön sosiaaliliberalismiin

28
sosialismi
29

• Sosialismi erilaisten ajatussuuntien
  yhteisnimitys, joissa omaisuus ja tulonjako
  halutaan pitää yhteiskunnallisen säätelyn
  alaisena yksilöiden tai markkinavoimien sijaan.
• Kommunismi tavoittelee luokatonta,
  tasa-arvoista ja tuotantovälineiden, kuten
  tehtaiden ja maatilojen, yhteisomistukseen
  perustuvaa yhteiskuntaa, jossa ihmisillä olisi
  todellinen vapaus toteuttaa taipumuksiaan ja
  saada tarpeensa tyydytetyksi.

30
Utopistisosialistit

• tavoitteena konkreettiset parannukset
  yhteiskunnassa
• nimitys Marxin ja Engelsin lanseeraama
• pyrkimys ihanneyhteisön muodostamiseen
  kapitalismin sisällä
• keinot nykyisen yhteiskunnan sääntöjen mukaisia
• ei-vallankumouksellisia

31
Claude-Henri Saint-Simon (1760-1825)

• vanhaa aatelia, eräänlainen seikkailija
• Du système industrial (1821-22)
• aatelisto ja papisto mennyttä aikaa
• 3-kamarinen parlamentti
• insinöörit, kirjailijat, taiteilijat,
  käsityöläiset
• tieteenharjoittajat
• lainsäädännöllinen
• yhteiskunnan perusta teollisuus
• keskeistä työn organisointi

32
Robert Owen (1771-1858)

• englantilainen tehtailija
• ihmiset organisoidaan kyläyhteisöittäin
• yhteisöt omavaraisia kaikille yhteinen
  peruskoulutus, terveydenhoito ja työsuojelu
• toteutti ajatuksiaan New Lanarkissa
• New Harmony, Indiana

33
Charles Fourier (1772-1837)

• falangi 1620 ihmisen muodostama omavarainen
  yhteisö
• falansteri suuri rakennus, jossa kokonainen
  falangi asui
• falangit muodostivat laajemman federaation
• jäsenille taattiin elanto
• ylijäämä jaettiin annetun työpanoksen mukaan
• falangin jäsenet käsityöläisiä, maanviljelijöitä
  ja oppineita
• jokainen sai tehdä sitä työtä mitä halusi
• Pohjois-Amerikkaan perustettiin 1841-1859 28
  falansteria (Albert Brisbane)

34
Étienne Cabet (1788-1856)

• Voyage en Icarie
• puolifiktiivinen kuvaus kommunistisesta
  yhteisöstä
• sovelsi Owenin ajatuksia
• perusperiaatteena oli täydellinen tasa-arvo,
  yhteisomistus ja mahdollisimman demokraattinen
  päätöksenteko
• 1847 yhteisö Texasiin, epäonnistui
• 1848 Illinoisiin Icaria, vaikeuksista huolimatta
  säilyi vuoteen 1901 asti

35
Marx ja Engels

• Karl Marx (1818-1883)
• saksalaista alkuperää
• 1841 väitteli tohtoriksi filosofiassa
• Rheinische Zeitung kiistakirjoituksia
  oikeistohegeliläisyyttä ja uskontoa vastaan ?
  1842 maanpakoon Ranskaan
• 1848 Kommunistisen puolueen manifesti
• 1867 Pääoma, 1. osa
• Friedrich Engels (1820-1895)
• Marxin työtoveri 1844 lähtien
• johti sukunsa tehdasta Englannissa
• toimitti Pääoman 2. ja 3. osan Marxin kuoleman
  jälkeen
• Anti-Düring
• Luonnon dialektiikka
• Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä

36
Marxilaisuuden lähteet

• klassinen saksalainen filosofia, erityisesti
  Hegel (historian kehityslait)
• brittiläinen klassinen kansantaloustiede,
  erityisesti Adam Smith, Robert Malthus ja David
  Ricardo (kapitalistisen talousjärjestelmän
  analyysi, esimerkiksi arvoteoria)
• varhainen utopistisosialismi ja työväestön
  kapinaliikkeet (yksityisomistuksen ongelmat,
  työläiset muutosvoimana)

37
Materialistinen historiankäsitys

• yhteiskuntakehityksessä materiaaliset syyt ovat
  primäärisiä
• tuotantovoimat työ, työvälineet, raaka-aineet,
  tuotantotekniikka jne.
• tuotantosuhteet kuka omistaa, ketä varten
  työskennellään, mitä työstä maksetaan jne.
• tuotantotapa tuotantovoimat tuotantosuhteet
• tuotantovoimien kehitys edellyttää tiettyjä
  tuotantosuhteita
• näiden välinen ristiriita johtaa
  yhteiskuntajärjestelmän muutokseen
• tuotantotapa määrittää yhteiskuntajärjestelmän
• lisäarvo tuotantokustannukset ylittävä työn
  arvo

38
Yhteiskunnan kehitys
kommunismi
tuotantovoimat
kapitalismi
tuotantosuhteet
feodalismi
orjanomistusjärjestelmä
alkuperäinen yhteiskunta
39
yhteiskunnan rakenne
päällysrakenne hallintojärjestelmä, kulttuuri,
koulutus, kirkko, oikeuslaitos, jne.
perusta tuotantotapa (tuotantovoimat,
tuotantosuhteet)
40
Anarkismi(a? ilman a??e?? hallita)

• Mikhail Bakunin (1814-1876)
• aatelinen
• organisoi useita kapinoita Venäjällä
• 1849 Siperiaan, 1861 pakeni
• Pjotr Kropotkin (1842-1912)
• aatelinen
• maantieteilijä
• 1873 vangittiin propagandistina, 1876 pakeni
• lukuisia teoksia anarkismista

41
Anarkismin peruspiirteet

• a? ilman a??e?? hallita
• vastenmielisyys kaikkea ylivaltaa kohtaan
  kaikenlainen alistaminen ja hierarkia tulee
  poistaa
• yksilöllä täytyy olla täydellinen vapaus
  osallista tai olla osallistumasta yhteiskunnan
  toimintaan (assosiaatio)
• paikallinen itsehallinto kommuunit
• kaikilla samat oikeudet ja mahdollisuudet
• kilpailu on luonnoton asia
• sodat ja epäoikeudenmukaisuudet johtuvat
  hallitsevan luokan toimista

42
anarkistisia suuntauksia

• sosiaalianarkismi klassinen anarkismin laji.
  Kollektiivit ovat yhteiskunnan perusta.
• individuaalianarkismi klassinen anarkismin
  laji. Yksilöt ovat yhteiskunnan perusta.
• agorismi pyritään maanalaisilla markkinoilla
  hajottamaan talouselämän ja valtion rakenteet ja
  korvaamaan ne vapaaehtoisuuteen perustuvilla
  organisaatioilla.
• anarkafeminismi normaalien valtarakenteiden
  lisäksi vastustetaan patriarkaattia.
• kristillinen anarkismi ainoa hyväksyttävä
  auktoriteetti on Jumala. Siten myöskään ei
  hyväksytä kirkkoa.
• anarkomormonit
• vihreä anarkismi tavoitteena ekologisesti
  kestävä yhteiskunta. On jakaantunut kahteen
  suuntaukseen
• ekoanarkismi teknologiaoptimistinen
• anarkoprimitivismi sivilisaatio- ja
  teknologiakriittinen

43
syndikalismi

• Pierre-Joseph Proudhon (1809-1865)
  ammattiyhdistyssosialismi
• tuotantovälineiden haltuunotto
  ammattiyhdistysten avulla
• Keinoina lakot, sabotaasit yms.
• Georges Sorel (1847-1922)
• Paljon kannatusta Ranskassa, Etelä-Euroopassa,
  Amerikassa
• Anarkosyndikalismi
• Industrial Workers of the World (IWW)

44
sosiaalidemokratia ja kommunismi
45

• vallankumouksellisuus vanhan yhteiskunnan
  rakenteet tulee hävittää, sillä uutta
  sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan
  yhteiskunnan perustalle
• revisionismi (reformismi) sosialistiseen
  yhteiskuntaan voidaan päästä parlamentaarista
  tietä uudistusten myötä. Vanhan yhteiskunnan
  rakenteita ei tarvitse tuhota.

46
internationaalit

• 1. internationaali (1864-1876)
• 2. internationaali (1889-1939)
• 2½. internationaali (1920-1939)
• Komintern (1919-1943)
• Kominform (1947-1956)
• 4. internationaali (1938-)
• sosialistinen internationaali (1956-)

47
Eduard Bernstein (1850-1932)

• muotoili revisionistisen opin
• vallankumousta ei tarvita sosialismin
  saavuttamiseksi
• pääomien keskittymistä ei ollut tapahtunut Marxin
  
• esittämällä tavalla
• keskiluokka ei ollut hävinnyt
• työläisten taloudellinen asema ei ollut
  heikentynyt
• kehitys ei ollut johtanut luokkien
  polarisoitumisen,
• vaan erilaisten luokkien eriytymisen
• tilanne tuli arvioida uudestaan
• tuli keskittyä työläisten olojen parantamiseen
  ammattiliittojen ja parlamentin kautta
• yleinen äänioikeus lähiajan poliittiseksi
  tavoitteeksi
• yhteistyö liberaalien kanssa

48
Vladimir Iljits Lenin (1870-1924)

• Lokakuun vallankumouksen teoreettinen johtaja
• 1906 kommunistisen puolueen puheenjohtaja
• 1919 kommunistinen internationaali Komintern
• kehitti Marxin teorioita eteenpäin
• konkretisoi ja päivitti vallitsevaan tilanteeseen
  
• kritisoi voimakkaasti revisionisteja
• 1800-luvun lopun parantuneet olot näköharhaa
• revisionistit tehneet liian hätiköityjä
  johtopäätöksiä

49
imperialismiteoria

• kapitalismin korkein aste on imperialismi
• maailma jakaantuu korkeasti teollistuneisiin
  maihin ja raaka-aineen tuottajamaihin
• koko maailma vedetään kapitalismin tilaan ja yhä
  useampi ihminen joutuu proletariaattiin
• alikehittyneet alueet varaventtiilinä
  ylituotannolle
• imperialismi luo otolliset olosuhteet
  vallankumoukselle
• imperialismissa valtio joutuu pääoman alaisuuteen
  ja valtion valtakoneisto asettautuu pääoman
  palvelukseen
• ? pääomien välinen kilpailu muuttuu valtioiden
  väliseksi
• Imperialismi, kapitalismin korkeimpana vaiheena
  (1916)

50
parlamentarismi vs. vallankumous

• työläisten aseman paraneminen väliaikaista
• revisionismi heikensi proletariaatin
  vallankumousintoa ja teki työläisistä uskollisia
  kapitalistiselle valtiolla
• syntyy työläisaristokratia, joka tuntee sympatiaa
  porvareita kohtaan ja vieraantuu proletariaatista
• se alkaa vaatia itselleen proletariaatin
  johtopaikkoja
• länsimainen demokratia porvarillinen demokratia
• vain proletariaatin diktatuuri voi kumota
  kapitalismin

51
vallankumous

• yhteiskuntamuodon muutos tapahtuu vallankumouksen
  kautta
• vallankumouksessa tuhotaan vanhat taloudelliset
  valtarakenteet
• ilman taloudellisten rakenteiden muutosta kyse ei
  ole vallankumouksesta
• vastavallankumous vanhat rakenteet palautetaan
• vallankumous edellyttää oikeaa historiallista
  tilannetta
• tuotantovoimien ja tuotantotavan välinen
  ristiriita
• kansan luokkatietoisuus
• kansa tärkein historian luoja, historian
  reaalinen subjekti
• yksilön rooli usein merkityksellinen, mutta ei
  ensisijainen
• työväenliikkeellä tulee olla johtaja
  henkilöpalvonnan vaara

52
puolueteoria

• Vallankumouksen johdossa tulee olla kommunistinen
  puolue
• Puolue on vallankumouksen etujoukko, jonka
  jäsenet ovat kaadereita
• Puolueeseen pääsevät vain parhaat
• Puolue määrittää vallankumouksen ja sosialistisen
  yhteiskunnan suunnan

53
demokraattinen sentralismi

• valta neuvostoille!
• neuvostot ovat perustason päättäviä soluja
  tehtaissa ja armeijassa
• neuvostoissa ilmeni kansan ja puolueen yhteys
• puoluejohto on vastuussa puolueelle ja
  valtiovallan haltija on vastuussa kansalle
• kaikki tärkeät päätökset alistetaan kansan
  pohdittavaksi

54
maolaisuus

• Kiinan kommunistinen puolue 1921
• Kommunistien johtajaksi 1920-luvun lopulla Mao
  Zedong (18931976)
• Vallankumouksen perusta maaseudulla
• Tuli luoda oma armeija ja punainen tukialue
• Taistelu hallitsevaa guomindang-puoluetta vastaan
• Pitkä marssi 193436 Jingxista Shaanxihin

55
(No Transcript)
56

• 1937 Japani hyökkäsi Kiinaan
• kommunistit guomindangin rinnalla taisteluun
  japanilaisia vastaan
• 1949 Kiinan kansantasavalta guomindang Formosaan
• Suuri harppaus 19581960
• päätöksenteko ruohonjuuritasolle
• kollektiivitilat yhdistettiin kansankommuuneiksi
• kaupungit jaettiin kommuuneihin
• epäonnistui ? palattiin takaisin
• Kulttuurivallankumous 19661976
• johtajia tuli arvostella
• väestöryhmien väliset erot tuli häivyttää
• johti sekasortoon puna-armeija toimi kritiikin
  kärkenä aseellisia yhteenottoja armeijan ja
  valtion viranomaisten välillä
• Maon kuolema lopetti kulttuurivallankumouksen

57
Sosialistinen realismi

• otettiin käyttöön 1934 Neuvostoliiton
  kirjailijaliiton on konferenssissa
• esikuvana Maxim Gorki Äiti (1907)
• taiteen tehtävä palvella sosialismia
• kansantajusta ja puoluekantaista
• työläisten elämän esittäminen ihailtavassa
  muodossa
• taidetta tuli kontrolloida yhteiskunnallisesti
• taiteen tuli olla realistista, optimistista,
  kansanomaista, perinteikästä, tyypillistä,
  historiallista, sankarillista.
• kuvaamataiteessa lisäksi monumentaalista,
  pateettista, arkkitehtonista, veistoksellista

58
mallioopperat

• uudet vallankumoukselliset sisällöt ja
  ilmaisumuodot vanhojen pohjalle
• mallioopperat (8 kpl)
• Jiang Qing
• Punainen naisjoukko-osasto, Valkotukkainen tyttö
• perinteinen ooppera ja baletti yhdistettiin
  vallankumouksellisiin teemoihin
• mallia myös amerikkalaisista musikaaleista

59
Maolaisuuden tunnusmerkit

• Vallankumouksen tulee alkaa maaseudulta
• Jatkuva luokkataistelu
• Kollektivismi ja anti-intellektualismi
• Imperialismin kaudella vallankumous syntyy
  kehitysmaissa

60
Maolaisuus kolmannessa maailmassa

• kolme suuntausta
• liittoutumattomat positiivinen suhtautuminen
  Kiinaan uuteen suuntaan
• kriittiset Kiinan uusi johto pettureita
• Revolutionary Internationalist Movement (RIM)
• Loistava polku, Bangladeshin ja Nepalin
  maolaiset
• Albanian ympärille ryhmittyneet
• Latinalaisen Amerikan maiden kommunistisia
  puolueita

61
kansan sota

• esikuvana kommunistien taktiikka Kiinan
  sisällissodasta
• avoimien taisteluiden välttäminen
• taistelut valitaan huolella, kun voitto on
  realistista
• pienet taisteluyksiköt (10-20 sotilasta)
• tukialueiden muodostaminen
• huollon turvaaminen
• oikeudenmukaisen järjestelmän luominen alueelle
• maaseudun haltuunotto ja kaupunkien motittaminen
• terrori

62
Loistava polku

• Sendero Luminoso
• Perun kommunistinen puolue
• aloitti aseellisen toiminnan 1980
• 1992 Abimael Guzman vangittiin ? toiminta väheni
• perustettu 1960-luvun lopulla
• esikuvana Maon ajatukset ja Kiinan kokemukset
• sabotaasit, viranomaisten salamurhat,
  joukkomurhat
• ? voimakasta vastustusta, suosio laski,
  kostotoimenpiteitä
• 2000-luvulla kidnappaukset, iskut sotilaita ja
  poliiseja vastaan, huumekauppa

63
Juche

• Pohjois-Korean virallinen poliittinen ideologia
• luoja Kim Il-Sung (1912-1994)
• Kim Jong-Il (1942-2011)
• Kim Jong-Un (1983/84-)
• Juchen perusperiaatteet
• riippumattomuus politiikassa
• omavaraisuus taloudessa
• itsepuolustus kansallisessa puolustuksessa
• on sovellettava luovaa menetelmää
• pääpaino on pantava ideologiaan
• Songun-politiikka (armeija ensin)

64
fasismi ja kansallissosialismi
65
fasismin edellytykset

1. sosiaalinen liikkuvuus, jossa jotkut ryhmät
   tuntevat olevansa häviäjiä
2. agraaritalous, joka ei ole integroitunut
   kansantalouteen
3. taloudellinen kriisi, joka kohdistuu
   keskiluokkaan
4. syvälliset muutokset kulttuurisissa arvoissa
5. jyrkkä sukupolvien välinen kuilu
6. hapuilevasta liberaalista politiikasta johtuva
   poliittinen kriisi
7. hajanainen työväenluokka
8. nöyryyttävä häviö sodassa

66
Benito Mussolini (1883-1945)

• syntyään Romagnasta isä seppä ja
  ravintoloitsija,
• perhe sosialistinen
• 1904 Sveitsissä liittyi syndikalistiseen
  ryhmittymään
• (syndikalismi sosialismin suuntaus, joka
  korostaa ammattiyhdistysten merkitystä, valta
  parlamentilta ammattiliitoille korporatiivinen
  hallinto)
• ryhmittymä kehitteli korporatiivista
  hallintomallia Italialle
• 1912 Mussolini toimittajaksi Avanti!-lehteen
• korosti nationalismin merkitystä sosialismille
• kannatti Italian liittymistä sotaan
• ? erotettiin lehdestä ja puolueesta
• Popolo dItalian toimittajaksi

67
fasistipuolue

• 1919 Fasci di Combattimento
• rintamamiesten järjestö, vetosi sodan tulosten
  aiheuttamaan pettymykseen
• toimintamuotona väkivalta ja terrori
• 1919 Avanti!-lehden tuhopoltto
• Mustapaidat
• 1921 Partito Nazionale Fascista
• 35 edustajaa parlamenttiin
• 1922 700000 jäsentä
• 1922 Italian kaupunkien valtaus
• Mussolinin ja Victor Emmanuel IIn välinen
  sopimus kuningasvalta säilyi ja Mussolinista
  pääministeriksi
• 1925 Mussolini diktaattoriksi
• 1926 parlamentti lakkautettiin

68
fasistien eri suuntaukset

• tiukan linjan fasistit (intransigentit)
• suhtautui negatiivisesti sosialismiin,
  liberalismiin, kirkkoon, monarkiaan
• kansalaisoikeuksien rajoittaminen, sensuuri,
  kotimaisten vastustajien karkotukset,
  kuolemantuomio
• fasistista kontrollia yhteiskuntaan
• syndikalistit
• Edmondo Rossoni
• nationalismi, tuotannon lisääminen
• syndikalistinen hallinto
• nationalistit
• Alfredo Rocco
• imperialistinen politiikka
• yhteiskunnan uudistaminen autoritaariseksi
• intellektuellit (Critica Fascista)
• fasistisen eliitin luominen
• ei voimaa vaan järkeä

Edmondo Rossoni 1884-1965
Alfredo Rocco 1875-1935
69
fasistinen Italia

• parlamentti lakkautettiin
• poliittiset vastustajat eliminoitiin tai
  karkotettiin maaseudulle
• parlamentin tilalle fasistinen neuvosto
• jäsenet fasistipuolueesta, ammattiyhdistyksistä
  ja työnantajajärjestöistä
• maa jaettiin tuotantoalojen mukaisesti
  sektoreihin
• syndikalistinen hallintomalli
• Mussolinista diktaattori

70
fasismin oppi

• Giovanni Gentile (1875-1944)
• Uomo Fascista
• yhteiskuntakäsitys anti-individualistinen
• yksilöllä ei ole merkitystä valtion ulkopuolella
• yksilön tuli uhrautua valtion hyväksi
• ihanteena karu ja vakava elämä, jonka kruunasi
  sota
• vastusti demokratiaa
• demokratia häivytti erilaisuudet
• demokraattinen valta ei ole todellista, valta on
  näkymätöntä
• tuotantovoimat ja tuotantovälineet tuli asettaa
  valtion kontrolliin

71
Adolf Hitler (1889-1945)

• kotoisin Itävallasta
• 1919 Deutsche Arbeiterpartei
• 1920 Nationalsozialistische Deutsche
• Arbeiterpartei (NSDAP)
• 1921 Der Führer
• Sturm-Abteilungen (SA), Ernst Röhm (1887-1934),
  ruskeapaidat
• 1934 pitkien puukkojen yö
• 1923 kaappausyritys Münchenissä ? vankilaan
• Mein Kampf

72
Kansallissosialismin synty

• syntyi Saksassa 1800-luvun lopussa vastareaktiona
  vallankumoukselliselle sosialismille
• sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannatus laajaa
• vanhan maataomistavan aatelin vastenmielisyys
  nousevaa teollisuuskapitalismia kohtaan
• tuottava pääoma (kotimainen) ja riistävä pääoma
  (kansainvälinen, juutalainen)
• nationalismi työväestön tuli toimia isänmaan /
  oman kansan hyväksi
• 1896 National-Sozialen Verein

73
rasismi

• ideologia perustuu rotuun yksilö ja
  yhteiskuntaryhmä alisteinen valtiolle, valtio
  alisteinen rodulle
• ihmisen historiallinen kehitys on samalla
  biologinen kehitys olemassaolon taistelu,
  luonnon valinta
• vahvemman tulee hallita
• olemassaolon taistelu rotujen välistä
• opillinen perusta 1800-luvun rotuopeissa ja
  niiden populaariversioissa, jotka vapaasti
  muokattuja koskemaan arjalaisten ja juutalaisten
  välisiä eroja
• juutalaisten salaliitto
• rodunjalostus

74
Ahnenerbe

• Perustettiin 1935 Heinrich Himmler
• Tutkimuslaitos arjalaisen muinaisen alkuperän ja
  elämän tapan selvittämiseksi
• Tutkimusretkiä ympäri maailmaa Bohuslän,
  Karjala, Kreikka, Tiibet
• maataloussiirtokuntia

75
rasismi

• kohteena erityisesti juutalaiset
• juutalaiset olivat kaiken pahan syy
• rotujen jako
• kulttuuria tuottava rotu arjalaiset
• kulttuuria tukevat rodut
• kulttuuria tuhoava rotu juutalaiset
• arjalaiset eivät ole identtinen saksalaisten
  kanssa, mutta germaaneissa säilynyt eniten
  arjalaista alkuelementtiä

76
taidekäsitys

• esikuvina
• antiikin kreikkalainen ja roomalainen taide ei
  ollut juutalaisuuden saastuttamaa
• realismi Hitlerin harjoittama taidesuunta kansa
  ymmärsi
• rappiotaide (entartete Kunst) tuhottava
• museot, galleriat, kirjastot ja yksityiskodit
  puhdistettava
• takavarikoidut teokset myytiin ulkomaille
• taiteilijoita kiellettiin tekemästä
  rappiotaidetta
• ? taiteilijat pakenivat ulkomaille tai joutuivat
  keskitysleirille (Theresienstadt)
• monumentaalisuus
• alastomuusihanne

77
germaaninen demokratia

• suurimmat viholliset ovat marxilaiset ja
  suurpääoma. Molempien vikana kansainvälisyys
• Sääty-yhteiskunta, jossa eri ammattiryhmät
  muodostavat säädyt
• parlamentaarinen demokratia on tie kohti
  kommunismia
• juutalaisten salaliitto maailman valloittamiseksi
• yleinen äänioikeus on hylättävä
• tilalle germaaninen demokratia
• kansan valitsema johtaja tekee kaikki päätökset
• vastuussa kansalle
• periaatteessa kansa voi kukistaa johtajan
• vääryyteen alistuva kansa ei ole kelvollinen
  olemaan olemassa
• ulkopolitiikassa keskeistä elintilan hankkiminen
  arjalaisille

78
uusliberalismi ja uuskonservatismi
79
ideologioiden kuolema

1. taloudellinen kasvu poistaa poliittiset
   vastakkainasettelut
2. demokraattinen järjestelmä kuolettaa ideologiat
   muodostuu yli-ideologia
3. kauhun tasapaino lieventää ideologiat
4. yhteiskuntatieteiden kehitys ratkaisee
   yhteiskunnalliset ongelmat, eivätkä ne enää
   aiheuta ideologisia ristiriitoja

80
liberalismin ja konservatismin kehitys

• liberalismi
• negatiivinen vapauden määritys
• Thomas Hill Green onko vapaus aina hyväksi?
• tietynlainen yhteiskunnallinen sääntely hyvästä
• konservatismi
• tukeutui valtioon
• valtio järjestyksen ylläpitäjä uudistuspyrkimyksiä
  vastaan
• muutokset ? arvot
• sosiaalikonservatismi valtion on huolehdittava
  siitä, ettei synny suoranaista kurjuutta
• protektionismi

81
Keynesin talouspolitiikka

• John Maynard Keynes (1883-1948)
• General Theory (1936)
• englantilainen taloustieteilijä
• kahdenlaista rahaa tuottavaa ja ei-tuottavaa
• taloudellisessa kriisissä valtion lisättävä
  tuottavaa pääomaa ? eletään yli varojen
• säästettävä noususuhdanteen aikaan
• yhteiskunnan ylläpidettävä peruspalveluja
  hyvinvointivaltio
• sosiaalisesti ankkuroitunut liberalismi
• vallitseva talouspoliittinen suunta 1960-luvun
  lopulle asti

82
uusliberalismi

• alettiin soveltaa 1970-luvun alussa
• taloudellinen ihminen (homo aeconomicus)
• perinteinen liberalismi jokainen normaalisti
  kehittynyt aikuinen, jota ulkoiset lait,
  säädökset tai ennakkoluulot eivät pakota eivätkä
  ehkäise on pätevä kaikissa tilanteissa
  päättämään, mikä on parasta itselleen
• uusliberalismi lisäsi tähän ihmisen kaikki
  päätökset perustuvat rationaaliseen laskelmaan

83
uusliberalismi

• Friedrich von Hayek (1899-1992)
• Milton Friedman (1911-2006)
• vastusti keynesiläistä talouspolitiikkaa
• kannatti perinteistä liberalismia
• taloudellisessa kriisissä kaikkien tulee säästää
• monetaristi rahan määrä ratkaisee taloudellisen
  kriisin ja korkeasuhdanteen kulun
• ei ole kahden laista rahaa
• vahva yksityinen omistusoikeus, vapaat markkinat,
  vapaakauppa
• valtion tehtävä on luoda ja vaalia sellaista
  järjestelmää, joka takaa uusliberaalit
  taloudelliset oikeudet ja vapaudet
• valtion ei tule puuttua markkinoiden toimintaan
• yhteiskunnallisen sosiaalituen purkaminen

84
uusliberalismi

• valtion on suosittava vahvaa yksityisomistuksen
  suojaa, laillisuusperiaatetta ja vapaiden
  markkinoiden instituutioita
• liiketoiminnan ja suuryritysten vapaus
• yksityisyritteliäisyys ja yrittäjähenkisyys
  tuottavat innovaatioita ja vaurautta
• tavoitteena jatkuva taloudellinen kasvu, joka
  koituu kaikkien hyväksi
• keskeinen tavoite omaisuuden yksityistäminen
• kilpailun edistäminen yhteiskunnan asettamia
  rajoitteita poistamalla
• epäluulo demokraattista päätöksentekoa kohtaan

85
uusliberalismi

• uusliberalistista politiikkaa harjoitettu
• Chilessä 1973 vallankaappauksen jälkeen
• Isossa Britanniassa (Margaret Thatcher) ja
• Yhdysvalloissa (Ronald Reagan ja muut
  republikaanit)
• valtiollisten ja kunnallisten menojen
  leikkaaminen
• yhteiskunnallisten palvelujen yksityistäminen
• tietyt yhteiskunnan elimet hyväksyttäviä
  armeija, poliisi, tuomioistuimet

86
anarkokapitalismi

• kapitalistiset instituutiot välttämättömiä
  yksilön vapauden edellytyksinä
• vapauden mahdollistavat instituutiot
  yksityisyrittäjyys, yksityisomistus,
  vapaaehtoisuus, vapaat markkinat
• ihmisen toimintaa ohjaavat luonnonoikeudelliset
  periaatteet
• ultra-anarkistit
• täysin kielteinen asenne valtiota kohtaan
• kaikki yhteiskunnassa järjestettävä yksityisesti
• ihmistä ei saa pakottaa mihinkään
• David Friedman (1945-)
• minimalistit
• jonkinasteista valtiota tarvitaan takaamaan
  yksilön vapaus
• Robert Nozick (1938-2002)

87
uuskonservatismi

• amerikkalainen ilmiö, republikaanien ideologia
• Irving Kristol (1920-2009)
• samat taloudelliset periaatteet kuin
  uusliberaaleilla
• valtio uuskonservatiivisten uudistusten
  toimeenpanija
• verojen leikkaaminen, jolla stimuloidaan
  taloudellista kasvua
• taloudellinen kasvu ensisijainen suhteessa
  demokratiaan
• sosiaaliset palvelut eivät kuulu valtion
  tehtäviin

88
myytit

• ihmiset tarvitsevat myyttejä uskonto, kansakunta
• uskonto keskeinen osa uuskonservatiivien
  ajatusmaailmaa
• voimakas kristinuskoon pohjautuva moralismi
  (kouluopetus, kirkon ja valtion suhde,
  moraalittomuuden vastustus)
• myytti suuresta ja voimakkaasta isänmaasta
• motivoidaan suuren sotavoiman tarve
• uuskonservatiivisen ulkopolitiikan keskeiset
  teemat (Kristol)
• patriotismi on luonnollinen ja terve asenne
• maailman hallituksen vastustaminen
• valtiomiehen tulee kyetä erottamaan ystävät
  vihollisista

89
kansallinen intressi

• ei mikään maantieteellinen termi
• pienellä kansalla kansallisen intressin rajat
  valtion rajat
• ? puolustuksellinen ulkopolitiikka
• isolla kansakunnalla isot intressit
• ? ulkopolitiikka aktiivista
• ideologisen valtion intressit ideologisia
• Yhdysvalloilla länsimaisen demokratian ideologia
  ? puolustaa sitä kaikkialla mailmassa

90
luentokertaus

• ma 13.5. klo 16-18 HU106
• luennot oheiskirjallisuus
• Machiavelli Ruhtinas
• Lenin Valtio ja vallankumous
• kolme esseekysymystä
• yksi pakollinen edellyttää oheiskirjallisuutta
• kahdesta muusta valitaan toinen