Title: MISS
1MISSÄ VOIMAVARAT LUURAA?PERHEEN RESILIENSSI
- Miksi perheet selviävät kriiseistä pärjäämisen
prosessit?
2Resilienssin käsite
- JOUSTAVUUS, SELVITYMISKYKY, PÄRJÄÄVYYS,
RESILIENSSI - Miksi jotkut perheet selviytyvät kriiseistä? Mikä
on selviytymislihas? - Silliman 1994, Walsh 1996 Kykyä pitää
puolensa ja toipua hajottavista elämänhaasteista,
kriiseistä ja vastoinkäymisistä - Yksilötasolla puhutaan usein coping -taidoista
3Resilienssitutkimuksesta
- Muuhun terveystutkimukseen nähden hyvin vähän
tutkittu perheiden selviytymiskykyä mikä luo ja
ylläpitää terveyttä, stressin käsittelyä ja
coping taitoja. - Keskeisin resilienssitutkija on Froma Walsh, joka
on koonnut yksilö- ja perhetutkimuksia
menestyksekkäästä sressin, kriisien
kohtaamisesta. - Terveyssosiologi Aaron Antonovsky on vastaavasti
tutkinut (1979, 1987) vakavista terveydellisistä
tai henkisistä stresseistä toipuneita aikuisia
4Antonovsky Koherenssin kokemus(1987)
- Tilanteen ymmärtäminen Ihmisen on mahdollista
ymmärtää, selittää ja ennustaa stressaavaa
tilannetta - Toimintakyky, hallinta Stressaavan tilanteen
käsittelyyn on tarjolla keinoja, resursseja - Merkityksellisyys Stressaavan tilanteen
asettamien haasteiden koetaan olevan
merkityksellisiä siten että halutaan sitoutua
tilanteesta selviämiseen (motivaatio) - SOC - kartoitukset
5Salutogeeninen näkökulma
- Riskifaktoritutkimusperinne Perustuu hoito- ja
auttamisjärjestelmien piiriin tulleiden
epidemiologiseen tutkimiseen - Rutter (2000) Äärimmäisen haavoittavissakin
olosuhteissa on epätavallista että yli puolet
lapsista kehittäisivät merkittävää
psykopatologiaa
- Resilienssitutkimus Tutkittu korkeaa stressiä
kokevia perheitä palvelujärjestelmän ulkopuolella
avaa toisenlaista näkökulmaa siihen, mihin
hoidossa/tuessa pitäisi keskittyä.
6Salutogeeninen näkökulma..
- Terveystutkimus tuen ja hoidon perustana
- Perhetyötä ja perheterapiaa helppo kehittää
salutogeeniseen suuntaan
- Muuttaa asiakkaiden kohtaamista ja käytettyä
kieltä (normaalius, positiivisuus) - Voi helpottaa asiakassuhteiden rakentumista
työskenteleväksi ( lähdeHansson Cederblad
2004)
7PERHEET PAINEISSA
- Perheet joutuvat kohtaamaan
- Normatiivisen kehityksen stressejä
- Pitkäaikaisia rasitetekijöitä
- Äkillisiä kriisejä
- Muuttuvan yhteiskunnan paineita
8Stressitekijät
- Lähde Heikkilä, Lindroos, Larivaara (2009)
Potilas, perhe ja perusterveydenhuolto
9Perheen resiliennsin pääprosessit
- USKOMUSJÄRJES-TELMÄT
- ORGANISATIONAALI-SET MALLIT
- KOMMUNIKAATIO
- ONGELMANRATKAI-SUTAVAT
101. Uskomusjärjestelmät
- Merkityksenannot omaan elämään ja stressaaviin
kokemuksiin liittyvät merkitykset - Myönteisyys luottamus, että elämä kantaa ja
ongelmat on ratkottavissa - Arvot elämänfilosofia, hengellisyys kaikki
mikä tukee eteenpäin suuntautumista ja
kannattelee vaikeuksien keskellä
112. Organisationaaliset mallit
- Joustavuus
- Yhteisyys (perhe on merkityksellinen, yhteiset
haasteet) - Sosiaaliset ja taloudelliset resurssit, kyky
hakea apua/tukea - Joku (aikuinen?) edustaa johtajuutta perheen
toiminnan organisoinnissa
123. Kommunikaatio
- Asioista keskustellaan
- Asioita ja tunteita nimetään oikeilla nimillä
- Tavoitellaan ja on kykyä yhteistoimintaan
- Esim. selviytyville perheille yhteistä että
heillä on olemassa jotain yhteisiä sosiaalisia
rituaaleja (aamupala, päivällinen, saunominen,
tv-ohjelmien katselu tms.), jolloin on
sosiaalinen areena vuorovaikutukselle, tunteiden
ilmaisulle ja toimintavaihtoehtojen miettimiselle
134. Ongelmanratkaisukyky
- Kyetään hyödyntämään aiempia kokemuksia
ongelmanratkaisusta/selviämisestä tai jonkun
taitoja/vahvuuksia tilanteessa - Ongelmanratkaisukyky perustuu edelliselle
kolmelle pääprosessille
14Vrt. terapian tuloksellisuustutkimus
- 45 selittämätön varianssi
- 25 asiakkaan ominaisuudet
- 10 terapiasuhde
- 8 terapiamenetelmä
- 7 terapeutin ominaisuudet
- 5 varianssilähteiden interaktio
15Asiakaskokemusten opetukset
- Hoito/terapia eri asia eri asiakkaille
(eksploratiivinen /preskriptiivinen orientaatio - Kokemus itsearvostuksen kasvusta keskeinen
orientaatiosta riippumatta - Koherenssin tunteen kasvaminen merkityksellistä
- Luottamuksellinen, läheinen, ammatillinen suhde
työntekijään. - Työntekijän kyky tunnistaa yhteistyösuhteen
vaikeudet ja ottaa ne puheeksi (McLeod al 2009)
16Työntekijän tehtävä
- Uskomusjärjestelmien osalta
- Tutki vastoinkäymisiin liittyviä merkityksiä
- Huomioi toimintakykyä muiden ongelmien tai
elämänvaiheiden suhteen - Hahmota tilannetta koko systeemin kannalta,
yhteisenä pulmana - Tutki eri selitysmalleja, suuntaa tulevaisuuteen
ja toimintamahdollisuuksiin - Tue optimismia (toivo, toimijuus, fokus siihen
mitä voi tehdä) - Tutki selviytymistä tukevia arvoja,
elämänfilosofiaa
17Organisationaalisten mallien suhteen
- Tue (hölskytä) joustavuuden lisääntymistä
avoimuutta muutokselle, sinnikkyyttä ja
johtajuutta - Lisää yhteisyyttä osoittamalla kunkin
osuuden/kokemukset tilanteeseen, jokaisen
yksilöllisten tarpeiden ja rajojen huomiointi.
Selkeytä työnjakoa, sitoutumista. Auta
ristiriitojen ylittämisessä. - Aktivoi resursseja mobilisoimalla luomu- ja
viranomaisverkostoja, helpota tuen
vastaanottamista
18Kommunikaation/ongelmanratkaisun suhteen
- Tue selkeyttä selkeä viestintä, avoimesti
puhuminen, suora/rehellinen puhe, pyrkimys
hahmottaa totuutta - Tue avointa tunteiden ilmaisua kysymällä kunkin
kokemuksista ja yksilöllisistä merkityksenannoista
tilanteelle. Avusta tunteiden käsittelyssä/sietäm
isessä ja suosi vastuunottoa kunkin omista
tunteista syyttelystä vastuunottoon. - Aktivoi yhteistoiminnallista ongelmanratkaisua
tavoitteet selkeiksi, pienet askeleet, kunkin
osuus, saadaan ihmiset samalle puolelle kiveä
19Työntekijän taitoina
- Tavoitteellisuus, toiveikkuus ja motivaation
tukeminen - Sekä ongelmalähtöisten että voimavara-/normaaliusp
ainotteisten näkökulmien kuljettaminen rinnakkain - Keskustelun rakentaminen kunnioittavalla ja
arvostavalla tavalla (identiteetin suojaavuus) - Toimijuuden aktivointi
- Muutosvalmiuden arviointi ja työmenetelmien
sovittaminen asiakkaan vaiheeseen (esim.
Prochaska Norcross 2001)
20Hoidollisen vuorovaikutuksen rakentuminen
- Minkään hoidollisen orientaation omaksuminen ei
sinänsä välttämättä johda hyvään
asiakasvuorovaikutukseen. - Valtaosa tutkimus-/hoitotapahtumasta on puhetta.
- Puheessa ja puheella teemme itseämme
ymmärretyksi, ohjaamme yhteistä ja omaa toimintaa
ja rakennamme kokemusta maailmasta. - Jokaisessa keskustelussa rakennetaan
identiteettiä, toimijuutta ja moraalia. (Kurri
2012)
21Mitä kannattaa seurata asiakaskeskustelussa?
- 1. Mistä puhutaan?
- 2. Miten puhutaan siitä, mistä puhutaan?
- 3. Mihin tämä puhumisen tapa johtaa?
- 4. Olisiko mahdollista puhua jotenkin toisin?
- (Wahlström 1992)
22Vuorottelujärjestys asiakasistunnossa (Kurri 2012)
- Tt kysyy paljon kysymyksiä. Kysymykset liittyvät
asiakkaan tilanteeseen, henkilökohtaisiin
tunteisiin, merkityksiin - Asiakkaat eivät juuri kysy kysymyksiä paitsi
korjatessaan väärinymmärryksiä - Kysymysten lisäksi tt kokoaa ja reformuloi
asiakkaan edeltävää puhetta - Asiakkaat vastaavat reformulointiin joko lyhyesti
minimipalautteella tai pidempään teemaa syventäen - Tt voi muokata vuorottelujärjestystä (teeman
vaihto, palauttaminen, syyttelyn pysäyttäminen)
interventiona
23Toimijuus
- Vuorovaikutuksessa jokainen pyrkii säätelemään
omaa positiotaan ja ennakoi tulevaa positiotaan
ja toimijuuttaan - Toimijuuden siirto (syytös- vastasyytös)
- Nollatoimijuus (lastu laineilla, passiivin
käyttö) - Em. motiivina voi olla itsen suojelu, kasvojen
säilyttäminen - Tt haasteena rakentaa keskustelua (kysymykset ja
reformulaatiot) sellaiseksi, että se mahdollistaa
uudenlaista toimijuutta ja/tai vahvistaa olemassa
olevaa toimivaa
24Asiakasistunto näyttämönä
- Jolla konstruoidaan todellisuutta ja syntyvä
todellisuus riippuu myös työntekijän
(käyttö)teorioista. - Ennakoidaan oman position rakentumista tässä
vuorovaikutuksessa (identiteetin uhkaavuus vs
suojaavuus) - Rakennetaan/väistetään toimijuutta
- Rakentuu moraalia (mm. vastuullisuus, syyllisyys,
heikkous kompetenssi, oikeutus)
25Asiakaskeskustelu..
- Arkikeskustelun ja ammatillisen keskustelun
leikkauspiste (arkikokemukset/ ammatillisten
teorioitten ohjaamat erityispiirteet) - Työntekijän kehitettävä oman osuuden
arviointitaitoa miten asiakas reagoi minun
toimintaani tässä ja nyt vuorovaikutuksessa (ns.
evaluatiivinen responsiivisuus) - Tärkeää kyky ottaa sisältöjen lisäksi myös
puheeksi yhteistyösuhde.
26Psykoterapiaprosessin metamalli (Leiman 2012)
27- PERHEEN RESURSSIEN LÖYTÄMISESSÄ ON TYÖNTEKIJÄN
KANNALTA KYSE SIITÄ, ETTÄ HÄN SÄILYTTÄÄ OMAN
TOIMIJUUTENSA, OMAT RESURSSINSA - TUESSA ON POHJIMMILTAAN KYSE REFLEKTIIVISEN
TOIMINNAN OPETTAMISESTA
28LÄHTEET
- Antonovsky,A.(1979) Health, stress and coping.
- Antonovsky, A (1987) Unraveling the mystery of
health. - Eronen Lahti-Nuuttila (toim.) (2012) Mikä
psykoterapiassa auttaa. Integratiivisen
lähestymistavan perusteita. Hki Edita - Hansson,K.Cederblad,M. (2004) Sense of coherence
as a meta-theory for salutogenic family therapy.
Journal of Family Therapy Vol. 15 no ½ 2004,
pp(39-54) - Heikkilä, Lindroos, Larivaara (2009) Potilas,
perhe ja perusterveydenhuolto. Duodecim - McLeod, J. al (2009) User constructed outcomes
therapy and everyday life. - Prochaska, J,0. Norcross, J.C. (2001) Stages of
Change. Psychotherapy, 38, 443-448) - Walsh, Froma (2003) Family Resilience a
framework for clinical practice. Family Process
Vol. 42, No. 1. 2003 - Vuorinen, Seija (2004) Perheen resilienssin
vahvistaminen. Lopputyö 2004