L

1
Lähi-idän ja islamin kulttuuria

• Tiede
• Islamilaisen maailman piirissä luonnontieteet
  olivat pitkälle kehittyneitä keskiajalla.
  Eurooppalainen tiede ohitti sen tason vasta
  valistuksen myötä
• Tähtitiede perustui antiikin saavutuksiin, jotka
  säilöttiin Lähi-Idässä hyvin keskiajalla
• Ptolemaioksen Mathematike Syntaksis tärkeimpänä
  lähteenä, käännettiin arabiaksi v.820. Sisältö
• Geosentrinen maailmankuva
• Perusteet planeettaliikkeen laskemiselle
• Navigointimenetelmiä, mm. astrolabi
• Aristotelinen viiden alkuaineen oppi otettiin
  myös islamilaisessa maailmassa käyttöön
• kemiassa tapahtui merkittävää kehitystä. Arabien
  uusia menetelmiä olivat mm. tislaaminen,
  härmistäminen, kiteyttäminen, liuottaminen,
  pelkistäminen ja hapettaminen. Sellaiset sanat
  kuin alkali, alkoholi, eliksiiri ja siirappi ovat
  peräisin arabeilta
• Kemiaa edisti alkemian opiskelu Arabiassa
• Al Khazini mittasi v. 1211 hämmästyttävän
  tarkasti eri aineiden tiheyksiä

2
Pähkinä

• Olet kaivolla Assuanissa, Niilin varrella
• Auringon valo paistaa veden pintaan kaivossa,
  vaikka kaivo on todella syvä.
• Tiedät, että Aleksandriassa, Niilin suistossa on
  korkea obeliski, jonne on kaivolta n. 830 km.
• Mittaapa maapallon ympärysmitta
• Tämän tehtävän teki Eratosthenes antiikin aikana!

3
Tähtiede Matematiikka jatkuu

• Kalifi al-MaMu mittautti maapallon uusiksi 800
  luvulla, tulokseksi saatiin 41 436 km. (nykyinen
  arvo 40008)
• Saabilainen Albategnius (Abu Abdallah Muhammed
  al-Battani) mittasi vuoden pituudeksi 365 vrk 5h
  46min (heitti 2min 22s.)
• Abu al-Husain al-Sufi julkaisi 900 luvulla
  kiinto- ja kiertotähtien luettelon
• Tähtitieteessä samankaltaisia käsityksiä kuin
  Euroopassa (kiintotähtien kuori, ensimmäinen
  liikuttaja, geosentrismi, kaitselmus
  maailmankaikkeudessa vaikuttava voima
• Muhammad ibn Musa al-Khwarizmi kehitti ehkä
  eniten matematiikkaa.
• Aritmetiikkaa ja nykyinen lukujen
  merkitsemisjärjestelmä (esimerkiksi nolla
  otettiin käyttöön. Intian kielen Shunya,
  tyhjä gt al-sifr gt Ziffer, cipher eur.
  Kieliin)
• Käsite Algoritmi tulee al-Khwarizmin nimestä
  teos Liber Algorismi de practca arithmetice
  (lat.) käsitteli aritmetiikkaa ja algoritmeja

4
Al-Khwarizmi (kuoli v. 844)
5
Lääketiede

• Muhammedin mukaan kolme tärkeintä parannuskeinoa
  olivat hunajanjuonti, suonenisku ja kuumalla
  raudalla polttaminen. Ihon käsittelyä
  polttoraudalla käytettiin aikaisemmin hoitona
  myös sisätaudeissa. jumala ei ole lähettänyt
  tautia, jolle hän ei olisi lähettänyt myös
  parannuskeinoa
• lääketiede perustui myöhemmin oppiin neljästä
  ruumiin nesteestä Galenoksen (n. 129200 jKr.)
  esittämässä muodossa. Myös astrologialla oli
  suuri merkitys
• Anatomia ei uudistunut, sillä ruumiiden leikkely
  oli kielletty. (islamin uskon mukaan ruumis
  herätetään viimeisellä tuomiolla).
• Allahin uskottiin rankaisevan ihmisiä
  sairaudella, mutta sairaita ei tuomittu. Lisäksi
  paha silmä ja dzinnit, henkiolennot sairauden
  syynä.
• Taudinmäärityksessä potilaan oireet, eritteiden
  määrä ja laatu sekä turvotus. Valtimonsykkeen
  voimaa ja nopeutta tarkkailtiin. Virtsaa
  tutkittiin uroskopialla, tarkastelemalla sen
  väriä ja sameutta. Hashista ja hyoskyamiinia
  käytettiin päihdyttävinä ja nukuttavina aineina.
• Itseoppineita parantajia oli, mutta lääkäreiltä
  alettiin vaatia tutkinto 900-luvulla Bagdadissa
  ja myöhemmin muuallakin. Aluksi lääkärit olivat
  useimmiten kristittyjä tai juutalaisia.
  Muslimilääkärit yleistyivät, kun islamilaisen
  maailman keskuksiin syntyi koulutuskeskuksia.

6
(No Transcript)
7
Rhazes (n. 865 n. 925) eli Abu-Bakr Muhammed
Ibn-Zakariya Al-Razi

• Hän laati eri aiheista yli 200 kirjoitusta,
  joista noin kolmasosa on säilynyt.
• Tunnetuimmat hänen teoksistaan ovat Kitab
  al-Mansuri (lat. Liber Almansoris) ja suuri
  kaksiosainen käsikirja Kitab al-hawi (lat.
  Continens).
• Rhazes kuvasi silmäterän reaktion valolle sekä
  ehdollistuneen refleksin.
• Hän esitti ensimmäisenä tuhkarokon ja isorokon
  taudinkuvat sekä kirjoitti ensimmäisen
  lastentauteja kuvaavan kirjan. Lisäksi hän kuvasi
  keväällä ruusujen kukkiessa esiintyvän
  heinänuhan.
• Määräsi sairaille mieluummin ruokavalion kuin
  lääkehoitoa.
• Otti käyttöön mm. elohopeayhdisteet
  ulostuslääkkeinä
• Sitoi verisuonia eläimen suolesta valmistetulla
  langalla
• Testasi joitakin lääkkeitä apinoilla
• Hän kieltäytyi leikkauttamasta omaa kaihiaan,
  koska oli nähnyt niin paljon maailmaa ja väsynyt
  siihen.

8
Avicenna (9801037) eli Abu-Ali Al-Husayn Ibn-Sina

• Monipuolinen oppinut, teosten toimittaja ja
  kommentaattori, joka yritti yhdistää Aristoteleen
  ja Galenoksen opit.
• Hän totesi silmän verkkokalvon olevan näkemisen
  kannalta tärkeä elin
• Kuvasi aivokalvojen tulehduksen, erotti
  keltataudin eri muotoja, päätteli eräiden
  tulehdusten voivan levitä istukan kautta äidistä
  sikiöön, kuvasi trakeostomian (henkitorven
  avauksen) sekä totesi ukonhatun (Aconitum
  napellus) narkoottiset ominaisuudet.
• Tunnetuin teos Al-Quanun, jossa hän esitti
  järjestelmällisesti silloisen lääketieteen
  kokonaiskuvan. Sitä käytettiin vielä 1600-luvun
  puolivälissä lääketieteen opetuksessa Euroopan
  vanhoillisissa yliopistoissa. Myös Avicennan
  laajalla teoksella Kitab ash-shifa ("Parantamisen
  kirja") oli merkittävä vaikutus keskiajan
  eurooppalaisiin oppineisiin.

9
(No Transcript)
10
Taide

• Islamilainen usko ei salli Jumalaa tai ihmisiä
  kuvattavan huomio kiinnittyi geometristen
  muotojen ja kasviornamentiikan käyttöön
• Ornamenteissa keskeisinä peruskuvioina toistuvat
  islamilaisen taiteen tunnusmerkit kolmio, neliö
  ja ympyrä. Niistä muodostetaan erilaisia
  geometrisiä sarjoja ja niitä toistetaan
  tehokeinoina. Ornamentiikka jakautuu kolmeen eri
  tapaan. Niitä ovat nauha-, vapaa- ja
  keskusornamentit.
• Useissa kuvioissa pohjana on kuuteen tai
  kahdeksaan osaan jaettu ympyrä ja sen sisälle
  piirrettyjen halkaisijoiden avulla piirretyt
  kuviot

11
(No Transcript)
12
(No Transcript)
13
(No Transcript)
14
Arkkitehtuuri

• Stukkoa ja arabeskia käytettiin hyvinkin
  monimutkaisissa muodoissa, jopa holveissa ja
  tukikaarissa
• Ristiretkien ajan jälkeen Euroopassa
  renessanssiajan arkkitehtuuri omaksui vaikutteita
  tästä tyylistä
• Espanjan eteläosissa taas näkyy Maurien ajan
  arabialainen vaikutus

15
Arkkitehtuuri

• Arkkitehtuuri islamilaisessa taiteessa
• Islamilaisen taiteen arkkitehtuuri jaetaan
  kolmeen pääryhmään 1) kaupunkiarkkitehtuuri, 2)
  vallan arkkitehtuuri sekä 3) uskonnollinen ja
  hauta-arkkitehtuuri.
• 1. Kaupunkiarkkitehtuuri
• Asuinkortteli oli itsessään kuin pieni kaupunki,
  josta löytyi jopa oma hallintonsa ja
  puolustusjärjestelmänsä.
• Asuintalot levittäytyivät yksi- tai
  useampikerroksisina suuren pihan ympärille.
  Pihalle ei yleensä päässyt suoraan kadulta, vaan
  pitkän käytävän muotoisen eteishallin kautta.
  Näin kätkettiin asukkaiden kotielämä
  ohikulkijoiden katseilta.
• Kylpylät olivat islamilaisen arkkitehtuurin
  luonteenomaisimpia rakennustyyppejä.
  Kylpylärakennuksissa ei ollut ovi- ja
  ikkuna-aukkoja lämmön säilyttämisen vuoksi.
  Sisätiloissa oli kupoleja ja savupiippuja ja
  tilat jakaantuivat kylmään, haaleaan ja kuumaan
  huoneeseen. Valoa saatiin katon pienistä
  pyöröikkunoista. Ikkunat oli koristettu
  värikkäällä keramiikalla, puulla tai katettu
  hiotulla kivellä.

16
Arkkitehtuuri 2

• 2. Vallan arkkitehtuuri
• Portein ja vartiotornein varustetut muurit,
  kaupungin yläpuolelle tiiviisti rakennetut
  linnoitukset, palatsit ja mausoleumit olivat
  tärkeimpiä maallisen vallan ilmentymiä. Palatsi
  oli myöhäisromaanisen perinteen mukaisesti
  yleensä suorakaiteen muotoinen ja muurien
  ympäröimä, linnoituksen kaltainen. Sisäpihalla
  oli tavallisesti avara sisäpiha. Sen ympärille
  sijoittuivat yksi- ja kaksikerroksiset
  rakennukset. Palatsit ovat erilaisia alueellisen
  sijainnin ja rakennusajankohdan perusteella.

17
Arkkitehtuuri 3

• 3. Uskonnollinen ja hauta-arkkitehtuuri
• Moskeija on rakennus rukouksen vaatimuksiin.
• Täsmällinen geometria on ollut pysyvä piirre
  islamin uskonnollisessa arkkitehtuurissa. Neliö
  ja kuutio kuvaavat islamin voimaa ja läsnäolevaa
  pyhyyttä. Moskeija muodostui alunperin katetusta
  tilasta eli rukoussalista ja avoimesta tilasta
  eli pihasta. Kokonaisuuden tuli olla muodoltaan
  nelikulmainen. Moskeijat koristeltiin runsaasti
  värikkäällä keramiikalla, koristekuvioilla ja
  -kirjoituksilla. Moskeijan yhteyteen kuuluu
  taivasta kohti ojentuva minareetti. Sen
  pystyttäminen kuului sekä liturgian että
  arkkitehtuurin vaatimuksiin. Minareetit voivat
  olla pohjaltaan neliskulmaisia tai
  lieriönmuotoisia alueellisen perinteen
  mukaisesti.
• Hautaa on pidetty vainajan asuinpaikkana. Siksi
  se sai tavallisesti asunnon tai palatsin muodon.
  Tosin se oli usein kattamaton. Haudan päälle
  voitiin rakentaa myös mausoleumi. Se ei ollut
  kuitenkaan pelkkä vainajan asuinsija.
  Monikulmainen runko edusti aineellista maailmaa,
  maata kupoli sen sijaan kuvasi ikuisuutta.

18
(No Transcript)
19
(No Transcript)
20
(No Transcript)
21
(No Transcript)
22
Kalligrafia

• Kalligrafia eli kaunokirjoitustaito noudattaa
  vanhoja sääntöjä. Kirjoituksen värin ja muodon
  tehtävä on yhdessä ilmentää kauneutta ja
  liikettä. Teksteinä ovat usein arabiankielinen
  Jumalan nimi sekä Koraanin lauseet. Niillä
  koristellaan moskeijoiden seiniä,
  keramiikkalaattoja, mattoja, astioita, koruja ja
  metalliesineitä.