It

1
Itäisen Keski-Euroopan, Balkanin ja Baltian
tutkimuksen erityispiirteitä

• Baltian maatalouden rakennemuutosten historia ja
  tulkinta
• Jouko Nikula
• Aleksanteri-instituutti
• Helsinki 21.4.2008

2
Baltian maiden maatalouden historia

• Kaikissa maissa maatalous ennen 1900-lukua
  ns.kartanotaloutta eli saksalaisen tai
  puolalaisen aateliston hallitsemaa
• 1918-1920- lukujen aikana Viron, Latvian ja
  Liettuan 1. itsenäistymisen kausi
• Saksalaisaateliston ja kirkon maat
  kansallistettiin ja toteutettiin radikaali
  maareformi
• Tuloksena pientuotantoon perustuva maatalous

3
Maareformin tulos

• Ennen reformia esim. Virossa 58 maasta
  kartanoiden omistuksessa (keskikoko 2100 ha) ja
  loput jakautuivat pientilojen kesken (keskikoko
  34 ha)
• Kartanoiden maista pakkolunastettiin 97
• Pakkolunastetuista maista 55 000
  talonpoikaistilaa
• Virossa korvauksia pakkolunastuksista, Latviassa
  ei, Liettuassa reformi lievin

4
Maatalouden rakenne Virossa ennen neuvostokautta

• Vuonna 1925 yhteensä 127 000 talonpoikaistilaa
• Vuonna 1939 140 000, keskikoko 23 hehtaaria
• Joka kolmas alle 10 ha puoliproletaarinen tila
• Suurtiloja 450
• Väestöstä 67 sai toimeentulonsa maa-ja
  metsätaloudesta

5
Bolshevikkien pyhä ja maallinen

• Pyhä (Moderni) Maallinen (Traditionaalinen)
• Tiede Uskonto
• Edistys Takapajuisuus
• Tuotantovoimien kehitys Köyhyys
• Kaupunki Maaseutu
• Proletariaatti Porvaristo
• Puolue Tsaari
• (Lähde Kivinen 2002)

6
Neuvostomoderni erilaisena modernina

• Teollinen yhteiskunta modernin ilmentymänä
• Kaupungistuminen
• Neuvosto-taylorismi teollinen tuotanto-organisaat
  io mallina kaikille aloille, myös maataloudelle
• 5-vuotissuunnitelmat ilmensivät uskoa
  mahdollisuuteen suunnitella ja laskea kaikki
• Maatalous-teolliset kompleksit pyrkimyksenä
  poistaa maaseudun ja kaupungin erot

7
Ei-toivotut sosialismin seuraukset

• Pula- ja tuhlatalous
• Työkollektiivin pakotettu autonomia
• Kollektiivitilojen ja palstojen symbioottinen
  suhde
• Puoliurbaanien elämäntapojen ja ympäristöjen
  luominen

8
Maatalouden kollektivisointi Virossa

• Käynnistyi hitaasti vuonna 1947 ja vuoteen 1949
  mennessä vain 8 tiloista kollektivisoitu
• Kollektivisointiaalto kevään 1949 aikana
• Huhtikuun alkuun mennessä kollektivisoitu 48
• Toukokuun lopulla jo 71 kollektivisoitu
• Vuoden 1950 alussa kollektivisoitu 92 tiloista
• Maatalouden asema parantui Hrustsevin kaudella
  (hintojen korotus, palkkatyöläisyyteen
  siirtyminen aiemmasta luontaistaloudesta,
  itsenäisyyden lisääminen, investoinnit,
  koneistaminen)?
• Brezhnevin kaudella sovhoosien itsenäisen
  johtamisen kokeilu (1967 1975)?
• Sovhoosien lisääminen ja kolhoosien vähentäminen
  yhdistämällä

9
Maatalous 1950-1980

• Kollektiivitilojen keskikoko kasvoi nopeasti ja
  vuonna 1975 keskikoko oli 7174 hehtaaria (Raun
  1989)?
• Kolhoosien työntekijämäärä putosi kolmannekseen
  (1955 n. 150 000, 1976 49 000), mutta
  sovhoosien työntekijämäärä liki nelinkertaistui
  16 000sta 60 000een samana aikana
• Yksityissektorin osuus puolittui ja oli
  1970-luvun lopulla enää 4 maatalousmaasta,
  mutta sen merkitys tuotannossa säilyi suurena.
• Yksityissektori eli palstaviljelmät tuottivat
  liki 30 perunoista ja munista ja liki 20
  maidosta 1980
• Maatalousväestön osuus putosi 53 iin vuoteen
  1950 mennessä

10
Baltian maat

• Baltian maissa maatalouden reformi alkoi jo
  1980-luvun lopulla Gorbatshovin taloudellisten
  reformien myötä
• Sosialismin loppuvuosina perustettiin yksityisiä
  tiloja, jotka saivat edullisia lainoja ja
  hyötyivät ruplakauden edullisista hinnoista ja
  saivat kone-, yms. apua ulkomailta
• Kaikissa kolmessa maassa maatalousreformin
  tavoitteena oli perheviljelmäjärjestelmän
  luominen
• Lainsäädäntö samantapainen Virossa ja Latviassa,
  joissa mahdollisuus säilyttää teknologisia
  kokonaisuuksia ja kielto yhtiömuotoisten
  maatalousyritysten maanomistukselle poistettiin
  myöhemmin

11
Post-sosialistinen maatalousreformi Baltian maissa

• Kaikissa maissa reformi pitkälti ideologisista
  lähtökohdista
• Liettuassa reformilaeilla pyrittiin tuhoamaan
  suurtuotanto
• Suurtilat jaettiin useiksi pienemmiksi yhtiöiksi
• Yksityistettyjen maatalousyhtiöiden jäsenellä oli
  oikeus milloin tahansa erota yhtiöstä, jolloin
  hänelle oli korvattava hänen osuutensa, joko
  rahana tai tuotannollisena omaisuutena
• tuhosi tehokkaasti yhtiöiden tuotannollisen
  perustan ja johti pitkällä tähtäimellä niiden
  hajoamiseen
• Kaikissa maissa tavoitteena oli restituoida
  kansallistettu omaisuus entisille omistajilleen
  tai heidän perillisilleen

12
Post-sosialistinen maatalousreformi Baltian maissa

• Päämetodina kaikissa maissa oli niin sanottu
  kuponkiyksityistäminen, jolloin kaikki kolhoosin
  jäsenet olivat oikeutettuja saamaan
  yksityistämisvouchereita palveluvuosiensa
  perusteella
• Virossa Säästö- ja lainahoito-osuuskunnat
  hallinnoivat yksityistämättä jäänyttä omaisuutta
  ja luotottivat yksityistämishankkeita ei
  rahalla vaan yksityistämiskupongeilla
• Missään Baltian maassa maaseutuyhteisöjen
  uusrikkaat eivät muodostuneet vapautetuista
  talonpojista, vaan kolhoosien eri osastojen
  johtajista ja asiantuntijoista
• asemansa vuoksi heillä laajat sosiaaliset
  verkostot muihin johtajiin ja asiantuntijoihin
  muissa kolhooseissa sekä uuteen poliittiseen
  eliittiin

13
Viron maatalouden murros

• Seurauksena oli monen tyyppisten yritysmuotojen
  säilyminen rinnakkain pientilat, kooperatiivit
  ja suurtilat
• Säilytti myös teknologisia kokonaisuuksia, toisin
  kuin Liettuassa, jossa ne hajosivat täydellisesti
• Reformi kesti Virossa vuoteen 1996 asti
• Reformin aikana 361 kollektiivitilasta tuli
• 710 kooperatiivia
• 600 osakasyritystä
• 1411 osakeyhtiötä
• 13 513 yksityistä maatilaa
• Näiden ohella 171 kollektiivitilaa lopetettiin
  pääosa lain perusteella ja loput tilan
  taloudellisen tilanteen tai muun tilaan liittyvän
  syyn perusteella.

14
Maatalouden murros

• Suurtilojen osuus tuotannosta laski 1990-luvun
  aikana noin 70 sta vajaaseen puoleen (46 )
• 1990-luvun aikana maatalouden tuottavuus nousi
  nopeasti ja työvoimamäärä laski
• Samana aikana alkoi teknisesti kehittyneiden ja
  tuotannollisesti erikoistuneiden suurtilojen
  muodostuminen
• Menestyksen yksi avain oli kyky hyödyntää
  neuvostoajan perintöä eli sopeuttaa suurtuotanto
  tehokkaasti markkinatalouteen

15
Reformin tulokset

• 1990-luvun puoliväliin tultaessa
  maataloustuotanto putosi to 58 vuoden 1990
  tasosta Virossa, 50 Latviassa ja 54
  Liettuassa
• Virossa maatalouden reformi oli suhteellisesti
  menestyksekkäin, sen tuloksena on säilynyt
  suurtuotanto ja syntynyt ryhmä suuria ja
  menestyviä tiloja
• Latviassa tuloksena oli tehoton tuotantorakenne
  vähän riittävän suuria ja kilpailukykyisiä tiloja
  ja pääsuuntana on ollut pientuotantorakenteen
  vahvistuminen
• Liettuassa lopputulos oli kaikista huonoin
  vähiten teknisesti kehittyneitä tiloja koko
  Baltian alueella ja suuri määrä hyvin alkeellisia
  palstatiloja.

16
Maaseudun transition kehitysprosessit

• Transitioprosessissa neljäntyyppisiä
  kehityskulkuja
• valtion ja yrityksen erkaantuminen
  (yksityistäminen, subventioiden lopettaminen,
  valtiontilausten lopettaminen)
• yrityksen ja paikallisyhteisön erkaantuminen (
  talouden ja hallinnon eriytyminen,
  sosiaalipoliittisten vastuiden siirtyminen
  yrityksiltä paikallishallinnolle)?
• yrityksen sisällä sisäinen yhteisö
  (työkollektiivi perinteisine piirteineen)
  korvautuu muodollisemmilla ja markkinasidonnaisill
  a suhteilla.
• entiset kollektiivitilat ja palstaviljelmät ovat
  tulleet riippumattomimmiksi toisistaan.
  Mahdollista perustaa uudentyyppisiä
  yksityistiloja jotka ovat lähinnä pientiloja,
  mutta suurempia kuin perinteiset
  palstaviljelmät.

17
Transition tulkinnat

• Kolme pääsuuntausta
• Liberalismi (ja moraalitalousteoria)?
• Insitutionalismi (ja polkuriippuvuus)?
• Neo-marxilaiset tulkinnat

18
Liberalismi modernisaatioteorian muotona

• Valistuksen perillinen
• rationalismi järki ainoa yhteiskunnallisen
  kehityksen perusta
• Tieteellinen kontrolli mitattavuus, laskettavuus
• Suunnittelu kaikki inhimillinen elämä voidaan
  suunnitella ja muuttaa ohjelmiksi
• Ohjaus Hallinnointi ja edistys sääntöjen ja
  ohjeiden perusteella

19
1Liberalismi

• Edustajina mm. sellaiset instituutiot kuin IMF ja
  Maailman Pankki
• Korostivat vahvoja omistusoikeuksia ja liberaalia
  talouspolitiikkaa transition onnistumisen
  ehtona.
• Taustalla neo-populistinen pientuotantoteoria
  maatalouden erityispiirteistä johtuen
  perheviljelmä kaikkein tehokkain tuotannon tapa
• Kaikki pientuotantomuodot (kotitalouspalstat,
  perheviljelmät,pienyritykset,yms.) nähdään
  yhtenäisenä ja historiattomana ryhmänä
• Pientuotantoa ja pientuottajia pidetään
  välttämättöminä toimivan talouden kannalta (ovat
  joustavia, innovatiivisia, kilpailukykyisiä) ja
  ehtona demokratian kehitykselle (ovat keskiluokan
  perusta ja demokraattisten arvojen puolustajia)?

20
Liberalismi

• Suurtuotanto kaikissa muodoissaan ainoastaan
  väliaikainen ja perustaltaan epäonnistunut
  tuotantomuoto
• Maaseudun transition vaikeuksien tai
  epäonnistumisien perussyyksi nähtiin
  kollektiivisten muotojen pysyvyys
  yksityistämisestä huolimatta kollektiivitilojen
  johtajien ja työntekijöiden vastustus,
  perheviljelmäperinteiden puute tai
  neuvostomentaliteetti

21
Liberalismin ei-aiotut seuraukset
post-sosialistisella maaseudulla

• Tuotannon romahdus
• Köyhyys
• Kasautuvat sosiaaliset ongelmat
• Tuotannollisen perustan tuhoutuminen
• Väestökato
• Yhteisöjen hajoaminen

22
1.1 Moraalitalous

• Liberalismin yksi variaatio on ns.
  moraalitalouden teoria
• Sen mukaan reformit epäonnistuvat koska sekä
  sosialistinen että kapitalistinen talous on
  vieras talonpoikaisyhteisölle ja sen arvoille
• Vastarinta perustuu oletetulle moraaliselle
  ristiriidalle talonpoikien elämysmaailman ja
  urbaanin rationaliteetin välillä
• Tähän voi sanoa kommenttina että sosialististen
  kollektiivitilojen talonpojat eivät olleet
  talonpoikia vaan proletarisoituneita
  palkkatyöläisiä

23
Moraalitalous

• Vastarinta ei perustunut talonpoikaisille
  arvoille, vaan normaaleille palkkatyöläisarvoille
  turvatusta toimeentulosta, sosiaali- ja
  hyvinvointipalveluista sekä vapaa-ajan
  viettomahdollisuuksista, joita kollektiivitilat
  tarjosivat
• Kollektiivitilat eivät olleet vain taloudellisia
  yksiköitä, vaan säätelivät suurelta osin kylien
  arkea ja siten olivat lähes kaikenkattavia
  sosiaalisia instituutioita ja maaseutuyhteisöjen
  perusta

24
2. Institutionalismi

• Analyysin ytimessä virallisten (lait,
  taloudelliset, yms. instituutiot) ja
  epävirallisten instituutioiden (tavat,normit,
  arvot) suhde ja keskinäisvaikutus
• Kuinka instituutiot vaikuttavat käyttäytymiseen/
  inhimilliseen toimintaan
• Post-sosialististen maiden tutkimuksessa
  ydinkysymyksiä mm. institutionaaliset vajeet,
  sosialismin perinteiden ja kapitalismin
  formaalien vaatimusten väliset ristiriidat ja
  ei-aiotut seuraukset

25
Institutionaalinen analyysi maataloudesta

• Analysoi institutionaalisen kehityksen tasoa
  menestyksekkään transition yhtenä ehtona
• Tutkimusta mm. maaseutuväestön sisäisestä
  eriytymisestä
• Painotus niissä sopeutumistavoissa joita
  pientuottajilla ja maaseutuväestöllä ylipäätään
  on käytössään markkinatalouteen sopeutumiseksi
• Transition epäonnistumisen syyt
• Liian nopea ja liian laaja reformi
• Kaikenlaisen valtiollisen säätelyn purkaminen
• Valtion tuen ja hintasäätelyn lopettaminen

26
2.1Polkuriippuvuusteoria

• Yhteiskunnallinen muutos on yhteiskuntaluokkien
  ja ryhmien vuorovaikutuksen tulos, jota
  säätelevät olemassa olevat instituutiot ja
  resurssit (Stark)
• Post-sosialistista transformaatiota muokkaavat
  historialliset perinteet ja se etenee asteittain
• Menestyksekäs reformipolitiikka edellyttää
  ultra-liberalismin ja ultravaltiollisuuden
  välttämistä ja erilaisten sosiaalisten
  verkostojen (yritysten ja ihmisten välisten) ja
  instituutioiden merkityksen tunnistamista

27
Polkuriippuvuusteoria

• Paino erilaisilla uudelleenorganisoitumisen,-yhdis
  tymisen ja muilla tavoilla, jotka tuottavat mm.
  erilaisia hybridimuotoja, kun uudet elementit
  kietoutuvat yhteen vanhojen kanssa,
• Syntyvät tulokset eroavat eri maissa ja sen
  vuoksi on vaikea arvioida institutionaalisen
  muutoksen tehokkuutta
• Kiinnitetään enemmän huomiota kulttuuriin,
  politiikkaan ja ideologiaan (siis epävirallisiin
  instituutioihin) virallisia instituutioita
  muovaavina tekijöinä
• Esimerkkeinä palstaviljelyn ja suurtuotannon
  symbiottisen suhteen pysyvyys tai yrityksen ja
  paikallishallinnon riippuvuuden säilyminen tai
  työnjohdollisten muotojen sulautuminen yhteen

28
Polkuriippuvuusteoria

• Teorian empiirinen todentaminen hankalaa ja
  riskinä yksinkertaistetut tulkinnat jossa
  riippuvuuden nähdään estävän kaiken muutoksen ja
  toisaalta riskinä voluntarismi koska
  polkutunnetaan, se on mahdollistaa ylittää
  poliittisella päätöksellä tai ohjelmalla
  esimerkkinä maatalousreformit Baltiassa
• Ongelmana myös se että mahdollistaa vain
  retrospektiivisen ja kuvailevan analyysin
  mahdollisista kehityskuluista, ei kovin
  hienosyisiä analyyseja
• Ratkaisuksi esitetty analyysia erilaisista
  perinnöistä, jotka vaikuttavat nykyisiin
  rakenteisiin ja käytäntöihin yhteiskunnan eri
  alueilla kuten taloudessa, lainsäädännössä,
  yms.
• Vaikutuksia ei voida ennakoida ja sen vuoksi
  seuraukset usein ei-toivottuja tai ristiriitaisia

29
De-modernisaatio teoria

• Post-sosialistinen maaseutu erityinen
  yhteiskunnallinen muodostuma
• Ei enää sosialismia, ei vielä kapitalismia
• Liberalismin ja läntisten maaseudun
  transitiotulkintojen kritiikkiä
• Keskeiset piirteet
• Näkemys prosessista, jossa työ ja maa menettävät
  tavaramuotonsa ja korvautuvat erilaisilla
  esi-moderneilla vaihtotalouden muodoilla
• Esimerkkinä palstaviljelyn nopea kasvu ja
  maatalouden teknologisen tason romahdus
• Uustalonpoikaistuminen

30
De-modernisaatio teoria

• Uusintavat ja lujittavat sosialisminaikaisia
  riippuvuussuhteita ja käytäntöjä
• Transitio ei merkitse palstojen ja suurtilojen
  keskinäisen riippuvuuden loppumista vaan
  vahvistaa sitä (teknologinen tuki,
  työvoimatarpeet)
• Maatalousreformin vastustus ei syy reformin
  epäonnistumiseen, vaan ollut markkinoihin
  liittyvien riskien välttämistä
• Kollektiivin (tila, kylä) erilaiset funktiot
  symboliset ja taloudelliset ovat myös säilyneet
  ja ovat tärkeitä koko yhteisön toimivuuden
  kannalta

31
De-modernisaatio teoria

• Pätevä Venäjän maatalouden kuvauksessa
• Baltiassa kehitys nopeasti länsimaistunut
  EU-jäsenyyden myötä
• Tilarakenne muuttumassa keskikoko kasvaa,
  lukumäärä vähenee

32
Baltian maatalous 2005
Maa Viro Latvia Liettua
Tilojen keskikoko 21.6 14.6 4.9
Maatalouden työvoimaosuus 6.3 14.6 19.0
Maatalouden BKT-osuus 2.2 2.1 2.6
33
Kirjallisuutta

• Alanen, I. (1998) Petty production in Baltic
  agriculture Estonian and Lithuanian models. In
  Kivinen, M. (ed.) The Kalamari Union Middle
  Class in East and West. Ashgate, Aldershot.
• Alanen, I. (2001), Soviet Patrimonialism and
  Peasant Resistance during the Transition The
  Case of Estonia. Granberg, Leo, Kovach, Imre
  ja Tovey, Hilary (toim.) Europes Green Ring.
  Aldershot Ashgate.
• Alanen, Nikula, Pöder, Ruutsoo (eds)
  Decollectivisation, Destruction and
  Disillusionment A community study in Southern
  Estonia. Ashgate,Aldershot 2001.
• Alanen (ed) Mapping the Rural Problem in the
  Baltic Countryside. Transition Processes in the
  Rural Areas of Estonia, Latvia and Lithuania.
  Ashgate, Aldershot 2004.
• Kolodko, G. (2000) Transition to a Market and
  Entrepreneurship. The systemic factors and Policy
  options. Communist and Post-communist studies,
  vol. 33, no 2 (June). Pp. 271-293.

34
Kirjallisuutta

• Lindner, P (2007) Localising privatisation,
  disconnecting locales Mechanisms of
  disintegration in post-socialist rural Russia.
  Geoforum 38 (2007), pgs. 494-506.
• McIntyre, R. The Role of Small and Medium
  Enterprises in Transition Growth and
  Entrepreneurship. Research for Action 49.
  UNU/WIDER, Helsinki.
• Raun Viron historia. Otava, Keuruu 1989
• Stark, D., Bruszt, L. (1998) Postsocialist
  Pathways. Transforming Politics and Property in
  East Central Europe. Cambridge Univesity Press.
• Zetterberg Viron historia. Karisto, Hämeenlinna
  2007