Kylm

1
Kylmä sota Euroopassa 1940 1960 luvuilla

• Sotilaallisten ja taloudellisten liittojen
  syntyminen
• Geneven henki
• Berliinin mellakat ja Unkarin kansannousu
• Berliinin kriisi ja muuri
• Tsekkoslovakian kansannousu

2
Berliinin saarto 1948 - 1949

• Länsimaat uudistivat valuutan omalla
  vyöhykkeellään Berliinissä. Stalin vastusti tätä,
  koska se sitoi Länsi-Berliiniä tiiviimmin
  Länsi-Saksaan
• Samaan aikaan Berliinissä pidettiin
  kaupunginvaltuuston vaalit. Sosiaalidemokraatit
  eivät suostuneet yhteistyöhön kommunistien
  kanssa, mikä myös heikensi Stalinin valtaa
  Berliinissä
• gt Stalin katkaisi kaikki kulkuyhteydet sekä
  sähkön ja kaasun jakelun Länsi-Berliiniin.
• gt Länsimaat huolsivat Länsi-Berliinin ilmateitse
  11 kk ajan ja Stalinin täytyi luopua saarrosta.
• Seuraus? Sodan riski kasvoi, uutta saartoa
  pidettiin myöhemmin mahdollisena
• Nato syntyi saarron loppupuolella puolustamaan
  Länsi-Eurooppaa Neuvostoliiton aggressioilta

3
Yhteistyö on voimaa

• Molemmat supervallat alkoivat rakentaa
  ympärilleen taloudellista ja turvallisuuspoliittis
  ta leiriä
• Talous
• SEV 1949 sosialistimaiden talousjärjestöksi.
  Tuotannon työnjako sosialistimaiden välille,
  keskinäinen taloudellinen riippuvuus
• Lännessä IMF ja maailmanpankki tukemaan
  talouksien elpymistä ja kommunismin torjumista
• Marshall avusta kehittyi OEEC (myöhemmin OECD
  1961, Organization for Economic Co-Operation and
  Development ) talousyhteistyön välineeksi
• 1952 Euroopan Hiili- ja teräsyhteisö, EHTY
  aloitti Länsi-Euroopan yhdentymiskehityksen
  (L.Saksa, Ranska, Italia, BeNeLux - maat)
• Rooman sopimus 1957 gt EEC (Euroopan
  talousyhteisö)
• Lisäksi EECn ulkopuolisilla mailla
  (Iso-Britannia , Norja, Tanska, Itävalta) oli oma
  järjestelmänsä EFTA (European free Trade Area),
  johon Suomikin liittyi erillisellä Finnefta
  sopimuksella 1961

4
Yhteistyö

• Turvallisuuspolitiikka
• NATO 1949 Syynä Neuvostoliiton ydinpommiohjelma
  sekä Berliinin saarron kokemukset
• Sosialistimailla Varsovan liitto 1955, joka oli
  reaktio Länsi-Saksan NATO-jäsenyydelle ja
  Bundeswehrin luomiselle
• USAlla lisäksi SEATO, CENTO ja ANZUS
• (Kaakkois-Aasia, Keski-Aasia, AustraliaUusi-Seela
  nti)
• Neuvostoliitolla taas YYA-sopimukset (mm.
  Vietnam) sekä sotilaallinen ja taloudellinen tuki
  (usein sissiliikkeille!). Myös Suomella oli YYA
  sopimus, mutta se ei ollut yhtä sitova, kuin
  kommunistimaiden tekemä

5
NATOn perustamiskokous 1949
6
Saksan kysymys ja kylmän sodan kahtiajaon
syveneminen
Saksan jako miehitysvyöhykkeisiin, puna-armeija
jää Itä-Eurooppaan Kansandemokratioiden synty
1946-1949
USAn, Brittien ja Ranskan vyöhykkeiden
yhdistäminen ja Rahauudistus Saksan
länsivyöhykkeillä 1948
Berliinin saarto 1948 - 1949
Nato Perustetaan 1949 DDR (itä)1949 BRD (länsi)
1949
Länsi-Saksa NATOn jäseneksi 1955
Varsovan liitto 1955 ( Neuvostoliitto
Itä-Eurooppa)
7
Rautaesiripun tuolla puolen

• Itä-Euroopassa siirtyminen sosialismiin ei
  tietenkään lopettanut ihmisten vapaudenkaipuuta
• Stalinin kuolema 1953 loi monelle toivoa
  paremmasta elämästä ja ankaran kommunismin
  höllentämisestä Itä-Euroopassa
• - Mellakat Itä-Berliinissä 1953
• Puolan levottomuudet 1956
• Unkarin kansannousu 1956
• Berliinin muuri 1961
• Tsekkoslovakian kriisi 1968

8
Itä-Berliini 1953 Kommunisti-hallinto korotti
elintarvikkeiden hintoja, mikä nosti työläiset
kapinaan Neuvostoliiton vastaus oli tyly,
panssarivaunut lähetettiin jyräämään mieltään
osoittavat siviilit
9
Geneven henki?

• Hrustsevin ja Eisenhowerin johtamien
  supervaltojen lähentyminen 1955
• Taustalla Stalinin kuolema 1953
• Aseistariisuntaneuvottelut 1954 ja 1955
• Varsinaisissa huipputason neuvotteluissa 1955 ei
  sovittu mitään konkreettista
• Geneven henki näkyi Suomessakin! gt Porkkalan
  palautus ja Suomen YK jäsenyys sekä
  Pohjoismaiden neuvoston jäsenyys 1955

10
USAn ulkoministeri Dulles ja presidentti
Eisenhower Geneven konferenssissa 1955. US
ehdotti jännityksen lieventämiseksi mm.
molemmin-puolisia valvontalentoja, mutta NL ei
suostunut
11
Unkari 1956

• Puolassa oli kapinoitu 1956. Myös unkarilaiset
  odottivat voivansa parantaa elinolosuhteitaan
  osoittamalla mieltä
• Neuvostoliiton johtoon oli noussut Nikita
  Hrustsev, joka alkoi korostaa rauhanomaista
  rinnakkaineloa sosialismin ja kapitalismin
  välillä
• Hrustsev oli myös tuominnut NKPn 22.
  puoluekokouksessa Stalinin kauden julmuuden.
• Unkarissa pääministeriksi oli tullut
  uudistusmielinen ja kansallismielinen Imre Nagy.
• Syksyllä 1956 opiskelijat ja työläiset alkoivat
  lakkoilla ja osoittaa mieltään. Nagy osoitti
  merkkejä kompromissihalukkuudesta työläisten ja
  opiskelijoiden kanssa vanhoillisten
  kommunistien kauhuksi

12
Ihmiset yrittivät rauhanomaisilla
mielenilmauksilla saada taloudellisia ja
poliittisia vapauksia. 23. lokakuuta 100 000
työläistä ja opiskelijaa marssi
Budapestissa Koska Unkarin kommunistijohto ja
Imre Nagy eivät tukahduttaneet kansan
liikehdintää, Neuvostoliitto puuttui peliin Pian
panssarit lähetettiin Budapestiin
13
(No Transcript)
14
Kansannousun loppu

• Imre Nagy sai neuvoteltua ankarien
  katutaistelujen jälkeen neuvostojoukkojen
  vetäytymisen 30.10.
• 4.11. neuvostojoukot kuitenkin hyökkäsivät
  ilmavoimien ja tykistön tuella uudelleen, ja Nagy
  pidätettiin.
• Janos Kadarista tuli Unkarin johtaja 31 vuodeksi.
• Nagy teloitettiin 1958
• 200 000 unkarilaista pakeni maasta. 5000 10 000
  oli kuollut. Kymmeniä tuhansia pidätettiin.

15
Unkarin kansannousun opetukset

• Hrustsev oli osoittanut, ettei hänkään salli
  lipsumista pois kommunistisesta leiristä
• Länsimaat eivät auttaneet unkarilaisia, koska
  samaan aikaan oli menossa Suezin kriisi ja
  toisaalta Neuvostoliittoa ei haluttu suoraan
  haastaa, varsinkaan Euroopassa
• Opittiin, että Hrustsevin aikainen suojasää tai
  Geneven henki ei hönkäillyt Itä-Euroopassa, vaan
  koski ainoastaan supervaltojen suhteita
• Toisaalta Itä-Berliini ja Unkari osoittivat
  Neuvostoliiton läsnäolon ja vallan Itä-Euroopassa
  olevan pysyvä olotila

16
Berliinin kriisi 1961

• Jo 1958 Hrustsev oli vaatinut Berliinin jaon
  lopettamista Berliinin muodostamista
  vapaakaupungiksi. Hän uhkasi uudella saarrolla
  Länsimaita
• Miksei länsi suostunut?
• Länsi-Saksa oli erityisen huolissaan Berliinin
  aseman muuttumisesta.
• Kun USAn presidentiksi nousi 1961 nuori
  J.F.Kennedy, päätti Hrustsev hieman nostaa
  panoksia.

17
kriisi lähenee

• Jo huhtikuussa 1961 Kennedy lähetti muistion
  puolustusministerille, ja kyseli USAn
  sotilaallisesta valmiudesta mahdollisen kriisin
  puhjetessa Berliinissä
• Heinäkuun 24. päivä määrättiin USAn
  sotilaallista voimaa lisättäväksi Euroopassa
• Elokuun lopulla USAssa mietittiin, miten
  saartoon vastattaisiin. Yksi vaihtoehto oli tehdä
  vastavetona saarto Neuvostoliittoa vastaan Turkin
  salmissa tai pohjoisilla vesialueilla gt
  Barentsin meri tai Itämeri?

18
Muuri elokuussa 1961

• Itä-Saksasta muutti länteen ihmisiä jatkuvasti
  Länsi-Berliinin kautta.
• Erityisesti koulutetut ihmiset lähtivät paremman
  elämän toivossa länteen.
• Pysäyttääkseen jatkuvan muuton Neuvostoliitto
  rakensi muurin Länsi-Berliinin ympärille. Muuri
  1961 - 1989
• Tämä kiristi suurvaltasuhteet äärimmilleen, USAn
  ja Neuvostoliiton tankit tähtäilivät toisiaan
  rajanylityspaikoilla
• Kennedyn ja Hrustsevin neuvotteluissa ei saatu
  ratkaisua aikaan.

19
Muurari muuraamassa Berliinin muuria
konepistoolilla varustettu sotilas vahtii, ettei
muurari loikkaa länteen. Muuri tuli melko
täydellisenä yllätyksenä kansalle, jopa
perheenjäseniä joutui eroon toisistaan. 155
kilometriä pitkällä muurilla kuoli kylmän sodan
aikana 263 pakoa yrittänyttä ihmistä
20
Tätä kansanarmeija sotilasta onnisti hän
loikkasi länteen vartiopaikaltaan yhdellä
checkpointilla Kuuluisin rajanylityspaikka lienee
Checkpoint Charlie
21
(No Transcript)
22
Tsekkoslovakian kriisi 1968

• Myös Tsekkoslovakiassa haluttiin lisää vapautta.
• Politiikassa, taloudessa ja kulttuurissa nähtiin
  alkuvuonna 1968 uudistuksia, joita on kutsuttu
  Prahan kevääksi
• Tsekkoslovakian johtaja Dubceck halusi luoda
  ihmiskasvoisempaa sosialismia
• Neuvostoliiton johtaja Leonid Brezhnev käski
  Dubceckia hillitsemään uudistusliikettä
• Kun näin ei tapahtunut, Neuvostoliitto komensi
  muut Varsovan liiton maat miehittämään
  Tsekkoslovakian

23
Tsekkoslovakian kriisi oli vähemmän verinen kuin
Unkarin tapahtumat Täälläkin ihmiset yrittivät
rauhanomaisesti osoittaa mieltään panssareita
vastaan Neuvostojoukot saivat osakseen huutoja ja
katkeria natsitervehdyksiä Vuosi 1968 avasi monen
Länsi-Euroopan kommunistin silmät
todellisuudelle. Suomessakin kommunistit
jakautuivat kahtia, suurin osa tuomitsi
Neuvostoliiton toimet