Muutama kommentti

1
(No Transcript)
2
Muutama kommentti

• Abstrakti taustan ja syiden kertominen ei
  yleensä välttämätöntä, ainakaan ihan noin
  pitkästi, muuten hyvä
• Johdanto Hieno johdattelu aiheeseen! Myös
  hypoteesit esitetty
• AM Hyvin kerrottu mitä tehty, mutta
  kuntokertoimen (kuntoindeksi) laskukaava puuttui,
  samoin kuin käytetyt tilastomenetelmät (tosin
  kerrottu pääosin Tuloksissa)

3
Tulokset
Tulokset
Cl mmol / l
4
Tulokset

• Kirjolohien kuntoindeksi vaihteli
  tilastollisesti merkitsevästi eri ryhmien välillä
  (Taulukko 2). . Kalan kuntoindeksi näyttää olevan
  tilastollisesti merkitsevä ryhmien 2-24 välillä
  (Taulukko 3).
• Kuntoindeksin keskiarvot puuttuvat

Tulosten tarkastelu

• Havaittuja muutoksia ja tuloksien syitä pohdittu
  ansiokkaasti
• Tulosten absoluuttisia arvoja ei ole kuitenkaan
  verrattu muihin tutkimuksiin, eli olivatko
  mittaustulokset ollenkaan oikealla tasolla

5
MUUTOKSET KIRJOLOHEN (ONCORHYNCHUS MYKISS)
FYSIOLOGIASSA SUOLA-ALTISTUSKOKEEN AIKANA Riikka
Havela, Alexandra Mikhailova, Noora Männistö,
Noora Nurminen, Sina Saari Tampereen yliopisto,
Lääketieteellisen teknologian instituutti (IMT)
6
(No Transcript)
7
Tässä vähän kommentteja

• Abstrakti oikein selvä ja sujuva! Lyhyt
  johdattelu ja keskeiset tulokset esitetty
• Johdanto Yleisesti ottaen erinomaista
  työtä!Nykyään kalateollisuudessa
  kalakasvattamoissa viljellyt smoltit voidaan
  akklimatisoida siten, että ne selviävät
  korkeammassa suolapitoisuudessa. Suolainen vesi
  nopeuttaa kalanpoikasten kasvua, mikä tehostaa
  kalatuotantoa. (Handeland ym. 1998.)

8

• AM Kuvattu sujuvasti ja riittävän tarkasti
• Kokeessa käytettiin 1-vuotiaita
  täysnaarasparvessa kasvaneita kirjolohia
  (Oncorhynchus mykiss).
• Tilastollisesti merkitsevät erot hyväksyttiin,
  jos p lt 0,05 (merkitsevyysarvo pienempi p-arvo
  tarkoittaa, että käsittelyiden välillä on
  tilastollisesti merkitsevää eroa).
• Kuntokertoimen kaava pitäisi esittää tässä
  osassa, ei tuloksissa

9

• Tulokset
• Kuva 1. Plasman hematokriittiarvojen erot
  käsittelyiden välillä. Samalla kirjaimella (a,b)
  merkittyjen käsittelyjen välillä ei ole
  tilastollisesti merkittävää eroa. 
• Regressioanalyysin kohdalla olisi syytä aina
  ilmoittaa myös selitysaste p-arvon lisäksi,
  mielellään myös kulmakerroin tai ainkin sen
  etumerkki. Myös n.

10

• Tulosten tarkastelu
• Sujuvaa tekstiä ja oikein mukavaa luettavaa!
• Hct-arvoja verrattu aikaisemmin raportoituihin
  arvoihin, mutta muista muuttujista ei ollut
  tietoa
• Kuten kuvasta 3 nähdään, plasman
  kloridipitoisuus kasvaa selkeästi käsittelyajan
  edetessä, mutta silti tuloksia ei voida
  luotettavasti analysoida varianssien liian suuren
  vaihtelun vuoksi.

11
VEDEN KLORIDIPITOISUUDEN VAIKUTUS KIRJOLOHEN
(Oncorhynchus mykiss) FYSIOLOGIAAN AJAN
FUNKTIONA Milka Vuoksio1, Helena Aho1, Hanna
Polari1, Henna Myllymäki1, Sanna Harjula2,
Elina Savioja2 Equal contribution 1 IMT,
Tampereen yliopisto 2 TUT, Tampereen Teknillinen
yliopisto
12
Ja sitten kommentteja

• Abstrakti astonishing!
• Johdanto huh huh
• AM altaiden kloridipitoisuus/pH olisi pitänyt
  mieluummin mainita tässä. Myös kuntokertoimen
  laskentakaava tulee tähän ja tilastotestit (nyt
  mainittu Excel ja SPSS).

13

• Tulokset Vastoin oletuksia, kirjolohen
  hematokriitti ei kuitenkaan noussut ympäristön
  suolapitoisuuden kasvaessa.
• Kuva 1. Kloridipitoisuuden keskiarvot ja
  keskihajonnat eri altistusajoilla. Keskenään eri
  kirjaimilla merkittyjen ryhmien keskimääräiset
  kloridipitoisuudet poikkesivat toisistaan
  tilastollisesti merkittävästi. Pitoisuudesssa on
  havaittavissa nousua.
• Regressioanalyysin tuloksia olisi voinut esittää
  tarkemmin (vrt. edellinen työ)

14
Kuva 4. Klooripitoisuuden keskiarvo ajan suhteen.
15

• Tulosten tarkastelu
• Oikein sujuvaa, mutta mittausten arvoja ei
  verrattu aikaisempiin tutkimuksiin.

16
(No Transcript)
17
Ja sitten asiaan

• Abstrakti oleelliset asiat kerrottu, mutta
  jostain syystä puhutte CaCl
• Johdanto lyhyesti virsi kaunis. Olisi voinut
  kertoa miksi tällaista tutkittu
• Tässä tutkimuksessa tutkittiin kirjolohen
  sopeutumista 2,5 vahvuiseen suolaveteen
  parhaimmillaan vuorokauden ajan.

18

• AM oikein hyvä ja sujuva! Veden pH ja
  Cl--pitoisuus olisi ollut syytä mainita.
  Tilastomenetelmät ja CF laskukaava kerrottu tässä
  osassa, kuten pitääkin.
• Tulokset kuvissa käsittelyiden väliset erot ja
  itse arvotkin näkyisivät paremmin ja tarkemmin,
  jos y-akseli ei ala nollasta.
• Tuloksissa tulisi kertoa myös käsittelyiden
  välisistä eroista, ei pelkästään viitata kuviin.
  Olisitte voineet tutkia yksilötasolla muuttujien
  välisiä suhteita (regressioanal.)

19

• Tulosten tarkastelu hmmm
• Aika lailla olisi tätä osaa voinut terävöittää ja
  parantaa. Nyt kovin ympäripyöreitä ilmaisuita
  ilman sen kummenpia viittauksia. Vain Bath
  Eddyä käytetty.

20
(No Transcript)
21
Kommentteja tulee tässä

• Työstetty johonkin vaiheeseen googledocsissa,
  jossa kävin jossain vaiheessa vähän
  kommentoimassa
• Abstrakti oikein sujuva! Vähän ehkä pitkähkö
• Johdanto Hyvä johdattelu monipuolisen
  kirjallisuuden valossa (alkuperäislähteiden
  käyttö?). Varsinainen hypoteesi puuttui

22

• AM ei ainakaan jäänyt epäselväksi, miten koe ja
  mittaukset oli tehty! Pituuden ja painon yksiköt
  ja mittaustarkkuus pitäisi vielä ilmoittaa.
• Tulokset Varianssianalyysi osoittaa, että
  kirjolohien hematokriittiarvot erosivat
  tilastollisesti merkitsevästi eri ajankohtina
  (ANOVA, F4,9 df3, P0,09)
• SPSS box-plot kuvissa on syytä ilmoittaa, mitä
  viivat, boksit ja janat tarkoittavat
• pH-mittausten tulokset puuttuvat

23

• Tulosten tarkastelu haettu tietoa itsenäisesti!
  Oikein sujuvaa tekstiä ja mukavaa luettavaa.
• Vertailu aikaisempiin lukuarvoihin puuttuu

24
Take home messages

1. Napakka otsikko
2. Hypoteesi
3. Tilastomenetelmät ja laskukaavat AM-osioon
4. Kuvatekstit tarkemmiksi
5. Vertaile tulosten oikeellisuutta, ei pelkästään
   muutosten suuntaa