TIEDUSTELUN SIS

1
HYOLn ja SAKn valtakunnalliset koulutuspäivät
Jyväskylä, 29.1.2005
AMMATTIYHDISTYSLIIKE, INTEGRAATIO JA GLOBALISAATIO
Matti Viialainen apulaisjohtaja
2
LÄHIVUOSIEN ISOT KEHITYSLINJAT

• Suomalainen paradoksi kilpailukyky usein 1.
  sija, mutta elintaso 15. sija
• Työvoiman määrä supistuu, suuri sukupolvenvaihdos
• Kotimaan teollisuustyöpaikat -24 000 kpl v. 2002
  2004
• Suomalaisyritysten työpaikat ulkomailla 16 000
  v. 2002 2004
• Investoinnit kolmatta vuotta alle 12
  jalostusarvosta
• Erityisesti kuntatalouden menot kasvussa (5 6
  /v)
• Väestön huoltosuhde heikkenee ja eläkerasitus
  kasvaa
• Päätösvaltaa ja omistusta yhä enemmän ulkomaille
  (Sonera, Instrumentarium, Foster-Wheeler, Valtra,
  Hackman, Remec, Chips, MTV3 yms.)

Lähde VM/Markus Sovala, Tilastokeskus, TT
3
FINLANDS PERFORMANCE IN COMPETITIVENESS RANKINGS
4
BRUTTOKANSANTUOTE ASUKASTA KOHTI
Vuonna 2001, hintatasojen erot huomioitu
(ostovoimapariteetti)
Lähde OECD, Main Economic Indicators
Lähde TT, Pekka Tsupari, 2.8.2004
5
SUOMEN IKÄÄNTYMINEN
Lähde Tilastokeskus
6
TEOLLISUUDEN KIINTEÄT INVESTOINNIT SUOMEEN JA
INVESTOINNIT ULKOMAILLE (ML. YRITYSOSTOT)
Lähde Elinkeinoelämän keskusliitto
26.1.2005/SAK/TL
\
7
TEOLLISUUDEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT MRD.
Lähde TTn investointikyselyt
\
8
SUOMALAISTEN TEOLLISUUSYRITYSTEN TYÖLLISYYS
ULKOMAILLA
Lähde The Confederation of Finnish Industry and
Employers, Bank of Finland
9
SUOMALAISTEN TEOLLISUUSYRITYSTEN HENKILÖSTÖ
SUOMESSA JA ULKOMAILLA
tuhatta
430 800 hlöä
244 000 hlöä
Lähteet Suomen Pankki, ETLA.
10
HENKILÖKUNNAN LUKUMÄÄRÄN MUUTOS 1997 - 2002
Lähde TTn kehittyvät markkinat 2003 -tiedustelu
Lähde TT, Pekka Tsupari, 2.8.2004
11
KIINA-ILMIÖ

• Kiinan BKT jo toiseksi suurin (13 ), USA 21
• EU 20 , Japani 7 , Lat. Amerikka 8 , Afrikka 3
  
• Kiinan kasvu 9 - 10 / vuosi jo 25 vuoden ajan
• Suomalaisyritykset työllistävät Kiinassa 22 000
  henkilöä v. 2003
• KKPn ja kv. pääoman symbioosi, FDI 53,5 mrd.
  USD/v eli Kiinaan sijoitetaan mrd. USD / viikko
• Keskituntipalkka 50 senttiä
• Vapaa ay-liike puuttuu, vaikka WTOn jäsen

Lähde Paavo Suni, ESS 25.1.04
12
KIINA-ILMIÖ JA MAAILMANTALOUDEN MURROS

• BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina)
  painoarvo kasvaa voimakkaasti maailmantaloudessa
• Laadullinen muutos paitsi teollista tuotantoa
  myös palveluja ja tuotekehitystä siirtyy
  halpamaihin.
• Kiina vie teollisuuden, Intia palvelut
• Myös USAssa vilkas keskustelu Kiina-ilmiöstä ja
  deindustrialisaatiosta sekä jobless growth
  -ilmiöstä

Lähde VNK, Olli Rehn 22.1.04
13
Maailman teollisuustuotannon jakauma alueittain
1750-2003 ()
Itä-Aasia Kiina, Japani, Intia Pohjois-Amerikka
Yhdysvallat, Kanada Eurooppa Saksa,
Iso-Britannia, Ranska, Italia, Espanja, Ruotsi,
Belgia, Sveitsi
Lähteet Bairoch (1982), ETLA.
Kansantalous 2028/k4.8
14
ERÄIDEN ALUEIDEN OSUUS MAAILMAN SUORISTA
SIJOITUKSISTA,
Lähde ETLA/Ylä-Anttila Pekka
15
Teollisuustuotannon määrä Suomessa
toimialoittain (vuoden 2002 hinnoin)
pekka_ya/esitelmä15092003/k02
Sources Hjerppe-Hjerppe-Mannermaa-Niitamo-Silta
ri (1976), Statistics Finland, ETLA.
16
SUOMEN TAVARAVIENTI TUOTERYHMITTÄIN 1960, 1980
JA 2002
Lähde TT, Pekka Tsupari, 2.8.2004
Lähde Tullihallitus
17
FINNISH EXPORTS BY INDUSTRY1992 - 2000
EUR billion
Wood andwood products
Pulp, paper andpaper products
Basic metals andmetal products
Machines,machinery andvehicles
Electronics and electrotechnicalproducts
Chemicals andchemical products
Other goods
Services
Source National Board of Customs and the Bank of
Finland
18
FINNISH TRADE ON HIGH TECH PRODUCTS
EUR billion
Exports of Finnish high tech products totalled
EUR 11.5 billion and imports 6.9 billion in 2000.
Source Statistics Finland
19
YRITYSVEROTUS

• Norja 28
• Ruotsi 28
• Suomi 26
• Itävalta 25
• Latvia 25
• Puola 19
• Unkari 18
• Liettua 15
• Irlanti 12,5
• Viro 0 (käytännössä)

20
TUOTTAVUUSKEHITYS SUOMESSA
Lähde TT, Pekka Tsupari, 2.8.2004
21
TYÖN TUOTTAVUUS TYÖLLISTÄ KOHDEN 2003 BKT /
TYÖLLINEN, EU15 100
Lähde Wim Kokin johtaman työryhmän raportti
Facing the Challenge, The Lisbon strategy for
growth and employment. EU 2004.
22
TYÖVOIMAKUSTANNUKSET TEOLLISUUDESSA 2003
Työntekijät
1) Työntekijät ja toimihenkilöt
Lähde SAF, U.S. Department of Labor (BLS), SP
4.5.2004/SAK/TL
23
TYÖVOIMAKUSTANNUKSET TEOLLISUUDESSA ERÄISSÄ
MAISSA 2003
Lähde SAF, SP
4.5.2004/SAK/TL
24
TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA TUOTTAVUUS UUSISSA
EU-MAISSA
Lähde Kauppalehti (Eurostat 2004)
4.5.2004/SAK/TL
25
KOKONAISTUOTANNON MUUTOS UUSISSA EU-MAISSA JA
SUOMESSA 2005
ennuste
Lähde Euroopan komissio
25.1.2005/SAK/TL
26
INVESTOINNIT UUSISSA EU-MAISSA JA SUOMESSA 2005
ennuste
Lähde Euroopan komissio
25.1.2005/SAK/TL
27
TYÖTTÖMYYSASTE UUSISSA EU-MAISSAJA SUOMESSA
2005
ennuste

25.1.2005/SAK/TL
Lähde Euroopan komissio
28
TYÖN TUOTTAVUUDEN KASVU 1996 - 2005
Lähde Eurostat
22.10.2004/SAK/TL
29
PALKANSAAJIEN OSTOVOIMAN KEHITYS 1994 - 2003
Lähde Tilastokeskus
30
PALKANSAAJIEN OSTOVOIMA 1980 2005Muutos
edellisestä vuodesta
Lähde Tuposeto
26.1.2005/SAK/TL
31
GLOBALISAATIO MAHDOLLISUUS JA HAASTE

• Globalisaatio tarjoaa suuria mahdollisuuksia
  laajentuvien markkinoiden ja lisääntyvän
  kansainvälisen työjaon kautta
• Maat (Suomi) erikoistuvat entisestään
• Menestyminen edellyttää kykyä sopeutua ja
  uudistua
• Osa kehittyvistä maista on erikoistumassa
  viennissään samoille aloille kuin Suomi
• Telekommunikaatio (matkapuhelimet)
• Kiinasta suurempi matkapuhelinten viejä kuin
  Suomi Nokia Motorola
• Yrityksen ja kansantalouden kilpailuetu eivät
  enää samoja politiikantekijän ja ay-liikkeen
  pulma
• Yritysten kilpailuetujen edistäminen ei
  välttämättä edistä maan kilpailuetuja

Lähde Brunilan raportti
32
GLOBALISAATIOSTRATEGIAN PERUSPILARIT

• Osaaminen
• Nykyisten vahvuudet lähtökohdaksi
• Koulutus- ja innovaatiojärjestelmän heikkoudet
  kuntoon
• Aloitusvaiheen kasvuyritykset
• Huippuosaamista myös palveluihin
• Avautuminen
• Suomi avoimeksi ja houkuttelevaksi ulkomaisille
  sijoittajille ja osaajille
• Suomesta koulutuksen ja hyvinvointipalveluiden
  viejä
• Liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuuri
  kilpailukykyiseksi
• Uudistuminen
• Kilpailua hyödykemarkkinoille
• Tehokkuutta julkiseen sektoriin
• Joustoa työmarkkinoille nykyjärjestelmän pohjalta

Lähde Brunilan raportti
33
BRUNILAN RYHMÄN TYÖMARKKINASUOSITUKSIA

• Sopimusjärjestelmän perusrakenne ja yleissitovuus
  säilytetään, mutta lisätään paikallista sopimista
  (mm. työaikajoustot, tulospalkkaus)
• Paikallisen sopimisen oikeus kaikille yrityksille
• Yleiskorotukset mitoitettava jatkossa
  tuottavuuden keskimääräisen kasvun ja
  kuluttajahintainflaation alapuolelle
• Työaikapankki laajasti käyttöön, vuokra- ja
  osa-aikatyölle lisää käyttömahdollisuuksia
• Passiivisesta aktiiviseen työvoimapolitiikkaan,
  työmarkkinatuelle rajallinen kesto, aktiivitoimet
  käyntiin viimeistään 6 kkn työttömyyden jälkeen

Lähde Brunilan raportti
34
TIEDE- JA TEKNOLOGIAPOLITIIKASTA
INNOVAATIOPOLITIIKKAAN

• Tk-rahoitusta lisää 7 /v eli noin 25 m
  eur/vuosi gt tk panos 4 prosenttiin bktsta
• Lisäpanostukset
• Teknologisen kilpailukyvyn palauttamiseen
• Huippututkimuksen vahvistamiseen
• Liiketoimintaosaamiseen
• Asiakaslähtöiseen palvelualojen
  innovaatiotoimintaan
• Kasvuyrittäjyyden vahvistamiseen
• Palvelualojen innovaatiotoimintaan vauhtia

Lähde Brunilan raportti
35
TM-OSAPUOLTEN VUOROPUHELU ELINKEINOPOLITIIKASSA

• Lauri Ihalaisen aloite syksyllä 2003 taustalla
• Ideana työn ja pääoman vuoropuhelu investointien
  ja työpaikkojen lisäämiseksi Suomessa
• Tuottavuudella toimialalle lisää palkanmaksukykyä
• Teknologia, ammattitaito, infrastruktuuri
  korostuvat
• 23 toimialan suositukset löytyvät VNKn
  kotisivulta
• Vuoropuhelusta jatkuva hyvä käytäntö

36
GLOBALISAATION HALLINTA

• Työelämän perusoikeudet WTOn sääntöihin
• OECDn käyttäytymisohjeet monikansallisille
  yrityksille (sosiaalinen ja ekologinen vastuu)
• Yritysten yhteiskuntavastuun (Corporate Social
  Responsibility) korostaminen ja seuranta
• Kv. ay-liikkeen vahvistaminen ja keskinäinen
  solidaarisuus (VAKL, EAY, PAY), esim. SAKn
  jäsenmaksut v. 2003 n. 410 000
• Halonen Mkapa ILO-komission suositukset

37
JÄRJESTÄYTYMISASTE JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN KATTAVUUS
EU-EHDOKASMAISSA 2000
Järjestäytymisaste Sopimusten kattavuus
23.10.2003/SAK/TL
Lähde European Commission
38
GLOBALISAATION HALLINTA

• EUssa otettava Lissabonin strategia tosissaan,
  keskityttävä työpaikkoja luovan kilpailukyvyn
  vahvistamiseen
• EU keskeinen väline globalisaation hallinnassa,
  esim. päästökauppa ja kemikaaliasetus
  neuvoteltava globaaliksi (USA, Kiina, Venäjä,
  Intia ym. mukaan)
• Sosiaalista ulottuvuutta vahvistettava ei
  vapaata kauppaa ilman vapaata ay-liikettä
• No to tax free and union free zones

39
KANSAINVÄLINEN TYÖJÄRJESTÖ TÄRKEÄ

• ILOn toiminta-ajatus
• Työ ei ole kauppatavaraa
• Ilmaisun ja järjestäytymisen vapaus ovat
  ihmiskunnan edistyksen elinehtoja
• Köyhyys uhkaa hyvinvointia ja turvallisuutta
• Puutetta ja köyhyyttä vastaan toimitaan
  kansainvälisen yhteistyön avulla -
  kolmikantaisesti

40
TYÖELÄMÄN PERUSOIKEUDET
Kirjattu kahdeksaan ILO-sopimukseen

• Järjestäytymisvapauden (No 87) ja
  neuvotteluoikeuden tunnustaminen (No 98)
• Kaiken pakko- ja orjatyön kieltäminen (No 29 ja
  105)
• Kaiken lapsityön kieltäminen (No 138 ja 182)
• Työhön sekä ammatinharjoittamiseen liittyvän
  syrjinnän poistaminen (No 100 ja 111)

41
VAIHTOTASE 1985 - 2004Suhteessa
bruttokansantuotteeseen
Vuosi 2003 - vienti 53 074 milj. - tuonti
42 988 milj. - BKT 143 422 milj.
Lähde Tilastokeskus, VM, OECD, Kansantalouden
tilinpito
12.11.2003/SAK/TL
42
KOTIMAISELLE KYSYNNÄLLE MAHDOLLISUUKSIA
Vaihtotase 1975 - 2004
Milj. euroa
BKTsta

• Ulkomainen
• nettovarallisuus,
• BKTsta
• 1975 - 2004

Lähde EK/Arto Ojala
43
AY-LIIKKEEN LINJAUKSIA

1. Suomen oltava vastakin hyvä paikka tuotannon sekä
   palvelujen sijoittua ja palkansaajan elää ja
   tehdä työtä
2. Ratkaisevaa Suomen oman yhteiskunnan kunto ja
   suorituskyky
3. Suomalaisen työn kilpailukyvystä pidetään huolta
   ammattitaitoa, korkeaa osaamista, työhyvinvointia
   ja tuottavuutta kohottamalla
4. Suomen oltava selvästi EU-keskitason yläpuolella
   ja panostettava Venäjään ja muihin kasvaviin
   talouksiin. Viennin BKT-osuus ratkaisevan tärkeä,
   myös palveluvienti nousuun.
5. Kansainväliseen kauppaan reilut pelisäännöt ja
   hillintää verokilpailuun. WTO-neuvottelut ja EU
   tässä tärkeitä.
6. Ay-liikkeen, järjestäytymisen ja tasavertaisen
   neuvotteluasetelman vahvistaminen kotimaassa,
   uusissa EU-maissa ja koko maailmassa
7. Aitoon luottamukseen perustuva sopimusyhteiskunta
   kaikilla tasoilla Suomen valttikortti jatkossakin

44
MITEN SELVITÄ KIINA-ILMIÖN KANSSA?
Nykyistä korkeampaa laatua ja erittäin
tuottavasti, Metallityöväen Liiton
neuvottelupäällikkö Jorma Löhman, Pohjalainen
1.10.2004