IHMINEN JA TIETOLIIKENNETEKNIIKKA

1
(No Transcript)
2
IHMINEN JA TIETOLIIKENNETEKNIIKKA

• Seminaari I
• 13.8.2002
• 72.040 Ihminen ja tietoliikennetekniikka MUUNTO
• Johanna Leppävirta
• johanna.leppavirta_at_hut.fi

3
KURSSIN TAVOITTEET

• Antaa perustietoa ei-teknisistä seikoista, jotka
  vaikuttavat tietoliikennepalvelun menestykseen
• Tutustuttaa käyttäjäkeskeisen suunnittelun
  prosessiin ja siihen liittyviin menetelmiin
• Tavoitteena omien arkikäsitysten tunnistaminen ja
  uudelleen arviointi
• Kurssi antaa suppean kuvan aiheesta

4
SEMINAARIEN AIHEET

• 1. Seminaari
• User Experience
• Käyttäjäryhmät ja käyttäjien tarpeet
• Käyttäjien tutkiminen
• 2. Seminaari
• Palvelun laatu ja QoS -käsite
• Käytettävyys ja sen testaus

5
Mikä tekee tietoliikennepalvelusta menestyksen?
6
Teknologia kehittyy - asiakaskunta muuttuu
Norman, 1998
7
Tuotekehityksen kolme jalkaa
Norman, 1998

• Edisonin markkinointi petti
• Xerox Star pyrki epäkypsällä teknologialla hyvään
  käyttäjä-kokemukseen
• WWW räjäytti Internetin käytön tekemällä siitä
  yksinkertaista

8
Ihmisen ja laitteen vuorovaikutus - kompleksi
systeemi
9
KÄYTTÄJÄN KOKEMUS -User experience
10
Käyttäjäkokemus -User Experience

• Käyttäjäkeskeisen suunnittelun perustana on
  tuntea käyttäjä
• viime vuosina käyttäjän kokemus tullut
  keskeiseksi tekijäksi tuotesuunnittelussa
• -gt aikaisemmin tehtävä ja työkeskeistä
• jotta käyttäjän maailmaan päästään käsiksi,
  tapahtuu se käyttäjän oman osallistumisen kautta

11
Käyttäjäkokemus -User Experience

• Vaikea määritellä, ei mitään tieteellistä tapaa
• Forlizzi Ford 2000
• Experience is a constant stream that happens
  during moments of consciousness. Kokemuksella on
  aina alku ja loppu, se muuttaa kokijaa ja
  tapahtuu aina jossakin ympäristössä,
  kontekstissa.

12
Käyttäjäkokemus -User Experience
Mäkelä 2000
13
Kokemus rakentuu tarinaksi

• Ihmiset kertovat luonnostaan tarinoita
• Tarinat eivät ole rationaalisia
  toimintakaavioita, vaan sisältävät
  henkilökuvauksia, toimintaa, asiayhteyksiä,
  motivaation ja tietyn ajallisen keston
• Tarinoiden avulla me muistamme kokemuksiamme ja
  kommunikoimme niitä muille
• Käyttäkäkokemukset rakentuvat suuresta määrästä
  pieniä tapahtumia tai tarinoita esim. lomamatka

14
Käyttäjäkokemuksen tutkiminen
YLEINEN YMMÄRRYS KÄYTTÄJÄSTÄ
TUTKI käyttäjiä
PRIORISOI käyttäjän tarpeet
VALIDOI käyttäjillä
YHTEENVETO Käyttäjäprofiilit
ETSI ilmiöitä
TULKITSE käyttäjän tarpeet
Mäkelä 2000
15
Miten kokemukseen päästään käsiksi?
-gt eksplisiittistä tietoa
-gt havainnoitavaa tietoa
-gt hiljaista tietoa, piileviä tarpeita, auttaa
eläytymään käyttäjän kokemukseen
SandersDandavate 2000
16
KÄYTTÄJÄRYHMÄT JA KÄYTTÄJÄN TARPEET
17
KÄYTTÄJÄRYHMÄ

• Joiltain, tuotteen käyttöön vaikuttavilta
  ominaisuuksiltaan keskenään samankaltainen ja
  toisista poikkeava ryhmä tuotteen potentiaalisia
  käyttäjiä

18
Jos suunnitellaan vain keskiverrolle?
Normaalit aistit
Keskipituinen
Keskimääräisen koulutettu
Keski-ikäinen
Kuka meistä onkaan keskiverto?
Normaali liikuntakyky
Normaalit käyttöolosuhteet
Tavallinen työ
19
Onko mielikuva jokamiehestä tämä...
20
vai mahtuuko mukaan joku heistäkin?
21
vai mahtuuko mukaan joku heistäkin?
22
Käyttäjien ryhmittely

• Voidaan tehdä monella eri perusteella
• Mikä on olennaista juuri tietyn palvelun
  kannalta?
• Käyttäjien kuvailu ryhmittelyn perustaksi -
  lähtökohtana markkinatutkimustieto
• Käyttäjien kuvailu käyttäjäryhmittäin tehdyn
  tarkemman tiedonhankinnan perusteella

23
Mitä käyttäjistä halutaan tietää?

• Kulttuuri
• Elämäntapa
• Sosiaaliset verkostot
• Fyysinen elinympäristö
• Tiedot ja taidot
• Tavoitteet
• Vuokaavio työtehtävistä
• Esineet, tuotteet ja miten hän niitä käyttää
• Käyttäjän sanasto

Mäkelä 2000
24
Käyttäjäryhmien tarpeet ja niiden kartoittaminen
25
MITÄ TARPEET OVAT?

• Mitä käyttäjä haluaa tosielämässä saavuttaa ja
  saada aikaan?
• Tarve on olemassa riippumatta siitä, millaisia
  ratkaisuja on olemassa
• Tekstiviestin lähettäminen tai kännykkälogon
  lataaminen eivät ole tarpeita -gtTarve löytyy
  kysymällä, mitä tekstiviestin lähettäminen
  mahdollistaa?
• Myös sisäsyntyisiä ruoan tarve, seuran tarve

26
MITÄ TARPEET OVAT?

• Tarpeet eivät liity vain tehtäviin
• Sosioemotionaaliset tarpeet ja halut
• esim. läheisyyden tarve, itsensä toteuttamisen
  tarve, tarve kuulua ryhmään, jne.
• Tarpeet ovat vahvoja toiminnan motivaattoreita
• Käyttäjien on vaikea artikuloida tarpeita -gt
  tutkitaankin ensin ilmiöitä (DO, SAY, MAKE),
  jonka jälkeen tehdään tulkintoja tarpeista

27
Miten tarpeet löytyvät?

• Tarpeet löytyvät tutkimalla ilmiöitä, jotka
  tulevat esiin käyttäjien tarinoista ja
  käyttäjäprofiileista

28
Mikä on tarve ja mikä ilmiö?

• ILMIÖ
• Ei voi sietää kuumuutta tehdessään ostoksia
  tavaratalossa
• TARVE
• Poistaa kuumuus tai keksiä miten kuumuuden voi
  hyödyntää

29
TUTKIMUSMENETELMÄT
30
Miten valita menetelmä?

• Haastattelut
• Kyselylomakkeet

• Havainnointi

• Uudet työkalut
• kollaasit, päiväkirjat -gt emotionaalista dataa
• kartat, vuokaaviot, 3D-mallit -gt kognitiivista
  dataa

SandersDandavate 2000
31
HAASTATTELU
What people SAY

• Ovat olleet perinteisesti markkinointitutkimuksen
  kaltaisia haastatteluja ja kyselylomakkeita
• Haastattelu antaa tietoa vain asioista mitä
  haastateltavat haluavat meidän tietävän
• Voivat olla yksilö, pari tai ryhmähaastatteluja

32
HAASTATTELU
What people SAY

• Haastattelun monet muodot
• Strukturoitu tai strukturoimaton
• Kasvokkainen haastattelu, puhelinhaastattelu
• Haastattelu havainnoinnin yhteydessä

33
Keinoja välttää haastattelun karikoita

• Kysy sellaista, minkä haastateltava tietää ja
  hänen on helppo palauttaa mieleensä
• selvitä muut muilla keinoilla
• Kysy mieluummin konkreettisia esimerkkejä kuin
  yleistyksiä
• miten viimeksi mieluummin kuin miten yleensä
  yksityiskohtien muistaminen paranee
• Vältä johdattelua tai analysointia

34
HAVAINNOINTI
35
HAVAINNOINTI
What people DO

• Havainnoija seuraa havainnoitavan toimintaa
• Voi olla ennalta määriteltyjä havainnoitavia
  asioita, joiden esiintyminen kirjataan ylös
• Voidaan havainnoida ilman ennakkokäsitystä
• Esimerkkejä menetelmistä Contextual Inquiry,
  Shadowing
• Havainnoijan omat tulkinnat vaikuttavat
• Havainnoijan läsnäolo muuttaa tilannetta

36
Joitain vihjeitä havainnointiin

• Tiedä mitä haet (fokus)
• Älä vaikuta lopputulokseen - ole kärsivällinen
• Tarkkaile myös odottamatonta
• Kirjaa muistiin tai tallenna - muisti pettää
  nopeasti
• Pane merkille mahdolliset erot toiminnan ja
  kerrotun välillä

37
PÄIVÄKIRJA
38
PÄIVÄKIRJA
What people MAKE

• Kertoo mitä käyttäjät luovat, tuottavat
  annetuista materiaaleista
• Tuottaa emotionaalista dataa
• Yksi tekniikka on päiväkirja, muita esim.
  kuvakollaasit
• Hyvä tekniikka, kun ei voi havainnoida käyttäjiä
• Tuottaa ajallista dataa -gt ihmisen muisti on
  lyhyt
• Päiväkirja voi olla tekstin, valokuvien, äänen
  tai videokuvan muodossa

39
Vihjeitä päiväkirjan pitoon

• Pyydä käyttäjiä pitämään päiväkirjaa noin viikon
  ajan
• Fokusoi asiat, mistä kirjaa pidetään
• Käy läpi täytetyt päiväkirjat käyttäjien kanssa,
  pyydä kertomaan tapahtumista yksityiskohtaisesti
• Tee omat merkinnät suoraan päiväkirjaan

40
Miten valita menetelmä?
Seuraavat dimensiot auttavat fokusoimaan
YLEINEN
YKSITYIS- KOHTAINEN
Shadowing
Ryhmäkeskustelu
AJALLISTA
PAIKALLISTA
Kollaasi
Päiväkirja
Contextual Inquiry
41
Case Käyttäjäkeskeisen palvelukonseptin
suunnittelu

• Kohderyhmä ikääntyneet

42
Lähtökohta

• Suunnitella WWW tai digi-TV -ympäristössä toimiva
  vuorovaikutteinen palvelu ikääntyneille
• perustana käyttäjäkeskeinen prosessi
• osallistujia 20 henkeä, iältään 61-87 vuotiaita

43
Suunnitteluprosessi

• 1) Käyttäjätutkimus
• yksilöhaastattelut teemahaastatteluna
• harrasteryhmien havainnointi
• päiväkirja
• 2) 7 käyttäjäprofiilia, joihin tarpeet
  sisältyivät
• 3) Palvelukonseptien luonti
• 4) Palvelukonseptien validointi käyttäjillä
• 5) Käytettävyystestaus

44
Tuloksia

• Sujuva arki
• Mielekäs tekeminen
• Sosiaalinen piiri
• Liikkuminen
• Suhde teknologiaan ja mediaan

45
HARJOITUSTYÖ
46
Harjoitustyön 1. vaihe Tarvetutkimus

• Harjoitustyön tavoite Kehittää käyttäjäryhmänne
  tiedonhakuun ja kommunikointiin palveluratkaisu
  käyttäjän tarpeista käsin, joka hyödyntää
  3G-mobiiliteknologiaa.
• 1. Valitkaa käyttäjäryhmä
• 2. Miettikää, mitä asioita haluatte käyttäjistä
  selvittää
• 3. Valitkaa menetelmä
• 4. Ottakaa yhteys tutkittaviin ja suorittakaa
  tutkimus

47
3G mobiiliteknologian käyttäjät

• Laajakaistaisia multimediapalveluita
• Multimedia päätelaitteet (tekstiä, kuvia ääntä,
  videokuvaa)
• Paikannuspalvelut
• Push -palvelut
• Always-On
• -gt keskeistä harjoitustyössä on selvittää mitkä
  ovat mobiilikäyttäjän tarpeet

48
(No Transcript)