Title: Ironia managerialistisen hallinnan vastapuheena
1 Ironia managerialistisen hallinnan
vastapuheena
- Karin Filander
- Kasvatustieteiden päivät
- 23.-24.11.2006 Oulun yliopisto
2Muutos alkaa puheen kautta
- Kun ryhdymme puhumaan asioista uudella tavalla
näemme asiat toisin Käytämme silloin uudenlaisia
kulttuurisesti jaettuja käsikirjoituksia
3Mustavalkoinen muutospuhe
- Menneisyys huonona tulevaisuus idealisoituna
- Muutos väistämättömyytenä kaikesta vanhasta on
luovuttava ja hyväksyttävä uusi suunta - Uusi kieli, jolla luodaan tulevaisuutta
4Aito ja oikea työelämä lähes pyhänä arvona
- Koulutusjärjestelmä on menettänyt itsearvoisen
tilansa yhteiskunnassa - Koulutuksen ekonomisointi
- Työelämän vaatimuksia ei kukaan voi
kyseenalaistaa - Koulutusjärjestelmän edustajat vannovat ikuista
uskollisuuttaan työelämän todellisille
vaatimuksille ja käytännön kehittämistyön
tarpeille
5- Aitouden retoriikka toimii perusteluna-
työelämässä tapahtuva oppiminen on aina parempaa,
tärkeämpää ja todellisempaa oppimista
verrattuna oppilaitoksiin, jossa ollaan vain
opiskelemassa - (Vehviläinen 2004,
- ks. myös Filander 2006)
6Koulutusjärjestelmän ekonomisointi
- Ironinen pamfletti
- Killing thinking. The Death of the Universities
(Evans 2004) - Kriittisen ajattelun arvostamisen ja vaalimisen
tiloista talouden markkinapaikoiksi ja
palvelulaitoksiksi. Yliopistojen kyvyttömyys
puolustaa yliopiston varsinaista perustehtävää -
7Ironinen vastapuhe
- Ironia voi mahdollistaa uusien merkitysten
luomisen ja uudenlaisen näkökulmien yhdistelyn
eräänlaisella negatiivisuuden dialektiikalla,
jota voi verrata kertomusten yllättäviin
käänteisiin (Brown 1977, 198)
8- Vastapuheen avulla otetaan välimatkaa
vallitsevasta kulttuurisesta käsikirjoituksesta - Vastapuheella peilataan ja haastetaan vallitsevaa
ja kyseenalaistamatonta - kehiystarinaa
- Esim. aito ja todellinen työssä oppiminen
9Vastapuheen resurssien tunnistaminen
- Avainhaastattelut, joita voi nimittää
erityistapauksiksi (Special or deviant cases, ks.
Billig 1987 Potter 1996) - Ironinen vastapuhe, jonka avulla voi vapauttaa
ajattelua ja tehdä näkyväksi argumenttien
kätkettyjä osia tai rakentaa uusia yhteyksiä
asioiden välille - esim. kertomusten
- yllättävät käänteet
10Ammattien haurastuminen ja ammatillisen
koulutuksen ekonomisointi
- Työssä oppimisen myötä ammatillisista
perustaidoista työpaikkaspesifiseen osaamiseen - Ammattilaisuus mielen ja käden yhteytenä katkeaa,
murtuu prosessi, jonka kautta ammattilainen
kasvaa ammatillisten perustaitojen harjaantumisen
kautta ammattiosaamisensa herraksi - (Sennett 2002)
11Työn pinnallistuminen (Sennett 2002)
- Työ irtoaa kiinnekohdistaan
- Työntekijät eivät enää ymmärrä, mitä he ovat
tekemässä - Joustavuus ja mukautuvuus yhdistyy työn
pinnallistumiseen - Ammatin etikkaa ja identiteettiä yhdistävä
kehyskertomus katoaa, mikä johtaa luonteen
korroosioon (esim. lähihoitajan työssä
oppisopimuskoulutukset, joissa oppilaat eivät
ehdi kasvaa ammatin eettisyyteen) - Ammattien sivilisoiva merkitys
12Ammattiopettajat
- Yleinen oletus näyttää tässä ajassa olevan, että
opettajat ovat pudonneet kelkasta ja ajan
hermolta jo ajat sitten - Ehkä työssäoppiminen muuttaa kaiken
13Ammattiopettajien vastapuheet
- Maalarialan opettajat perinteisen kollektiivisen
ammattieetoksen vastapuheet - Sosiaali- ja terveysalan vahva suostumisen
ammattietiikka - Kaupan ja hallinnon opettajat teorian ja
käytännön ristiriitatilanteessa
14Sosiaali-ja terveysala
- koskettaa ihmisen kokonaispersoonallisuutta ja
kykyä kohdata kunnioittavasti ja eettisesti
asiakas - eettisyys näkyy korostuneena yhteen hiileen
puhaltamisena sekä oppilaitosten sisällä että
työelämän ja koulutusyksikön yhteistyössä. - ilman muuta koulutetaan yhdessä. Et ei yksin voi
kouluttaa vaan me on aina koulutettu yhdessä.
(opettaja B, 6/02)
15Korostunut meisyys ja suostuminen
- Kysymys lähteekö kaikki opettajat aina mukaan
erilaisiin kollektiivisiin oppilaitoksen
hankkeisiin? - No ainakin meidän opettajat. Emmä tiedä
oikeentää nyt on ehkä vähän outoo kun ei
meillä kukaan koskaan kieltäydy (opettaja B,
26/02). (---) Me ollaan sosiaali-ja terveysalan
ihmiset, mä uskon ettei missään muualla ei niin
kuuliaisesti tehdäkään kuin meidän alalla.
(opettaja B 22/02)
16Itsekkään Marian vastapuhe
- Haastattelussa korostuu eettisyys ja halu hankkia
itselleen todellista tietoa alasta, jossa toimii
opettajana - kertoo laittaneensa itsensä alttiiksi , mikä
vaatii erityistä uskallusta. Miten uskaltaa olla
ihminen ilman naamioita ja tarjota niitä käsiä,
silmiä ja syliä ja näitä tän tyyppisiä, joita
lähihoitajan työssä tarvitaan. (opettaja A, 7/03)
17persoonallisesti arvokkaasta kehittämistarpeesta
tulee itsekästä toimintaa
- (---) Mutta niin kuin mä olen sanonutkin tuolla
aina noissa työssä oppimisen kehittämishankkeen
tilaisuuksissa, että oppiiko noissa jutuissa, - että kyllä tässä sillain aika itsekkäät ajatukset
mulla on takana ihan, - että mä ihan itselleni hankin sitä ajankohtaista
tietoa ja näkemystä, mitä se työ on - ja ehkä sitä tahtookin sitten ymmärtää
että.niitä asioita. (Maria, 11/03)
18- Ammattilaisilla on katsottu olevan omia
rationaliteetteja, (Counter-organizational
rationalities, Casey 2003, 622). - Managerialistinen ajattelu on muuttanut
työntekijän välineelliseksi resurssiksi (human
resource), joka on alistettu organisaatioiden
tarpeille. Yksilöllinen kehittymistarve on
legitiimiä managerialistisessa ajattelukehyksessä
vain silloin, kun tuolla tarpeella on merkitystä
koko organisaation oppimiselle
19Merkonomien ammattiopettajat
- Yleisammatin, koulutusammatin akateemiset
opettajat, jotka tosiasiassa kouluttavat pelkkään
myyjän hommaan (koulutusalan proletarisoitumisen
uhka) - Katoavat työmarkkinat ja kokonaan muuttunut
opiskelija-aines - Oppilaitokset Merkonomin (Myyjän) työ vaativana
asiakastyönä (retail-merkonomit), jossa tarvitaan
asiakaspalvelun, markkinoinnin ja yritystalouden
perustaitoja
20Markus vasta-ajattelijana
- Yritystoiminnan opettaja, joka koki jo
opiskeluaikana olevansa kuin teologian opiskelija
ilman jumalaa - Opettaja, joka ei koskaan halunnut ryhtyä
opettajaksi - Joka puhuu riviopettajana ja vasta-ajattelijana
, isänä ja kasvattajana, joka arvioi
vallitsevaa johdon kehittämisajattelua ironian
välinein - Joka kokee olevansa kuitenkin lopulta oikealla
paikalla, kun jäi toisen asteen
ammattioppilaitoksen hukkuvaan laivaan
ammattikorkeakoulureformin yhtyedessä
21Riviopettaja- johto
- Siis niinkun mä on puhunut siitä monessa tuolla
tilaisuuksissa ja mä en ole ainut siinä. - Eli että siis on tää suoritusportaan taso jota
mäkin edustan että tämmöset riviopettajat. Ne
kulkee täällä eri kansallisuuksien 6 keskiarvolla
liikkuvien oppilaiden. Ja jotkut saattaa olla
vähän motivoituneitakin tai pikkusen enemmän. - Sitten on tää suunnittelu, tää johtoporras ja ne
on saanu ilimoo siipiensä alle niinkun
kalakukkoaero (jotakin 239) ja ne kulkee sitten
täällä. Ne kulkee siis...mä liiottelen
tarkotuksella, mutta ne kulkee omassa
todellisuudessaan ja ne hehkuttaa, minun
mielestä, niinkun keskenään sitä mitä ne tekee.
22- 4. Ja kun ne oikeen hyvin hehkuttaa ja sitten
ollaan tässä yhdistyneessä Euroopassa, ni ne saa
määrärahojakin erilaisiin hankkeisiin. - 5. Elikä siis ulkosesti näytti monta vuotta
että siis homma ulkosesti tosi korkeella tasolla.
Ja sitten esim. poissaolot on todella runsaita - 6. Ja sitten et tässä niin kun ruvetaan
tekemään semmosta pikku...korkeakoulua näille
pikku, pienille. (Markus 11/03)
23Neuvostomeiningin tehokkuus
- Mitä mieltä sä olet kun yks toinen opettaja totes
näin että hänellä oli 18 hengen luokka ja siitä
valmistu 8 tai 9. Puolet ei saanu opintojansa
siinä ajassa suoritettua. - H Niin.
- KNi voiko teidän oppilaitoksessa tapahtua näin?
- HJoo. Voi ihan hyvin tapahtua. Mutta nyt siihen
on kehitetty erilaisia keinoja. Siis nykyään,
siis no...tietysti tää ei kärsis oikeen
julkisuutta mutta...se on sillä tavalla että nää
opot toimii esim. meillä tosi tehokkaasti. Ja
itseasiassa niitä tänä päivänä leivotaan esim.
tässä tapauksessa leivotaan niitä merkonomeja.
Eli kun niillä on niitä kursseja että niiltä
puuttuu. Ne tuolla kevätpuolella, ne saattaa olla
kyllä kolmannen ja neljännenkin vuoden
opiskelijoita, mutta ne sitten tulee, ne menee
ensin opolle, sitten ne kiertää eri opettajia. Ne
hakee että millä korvaavilla suorituksilla näitä
vois tehdä.
24- 5. Siis rima on voi sanoa reippaasti
alennettu. Ja siis...minun mielestä niitä niinkun
pitkälti myös leivotaan. Että niitä
valmistumismääriä saadaan nostettua että sen
takia mä joskus ihmettelenkin että luokassa
saattaa olla että vaikka 40 oppilaista on
poissa. Joskus saattaa olla yli puolet. Ja
kumminkin valmistumisluvut on aika korkeita. - 6. Elikä itseasiassa minusta on vähän
semmosta, ja mä koko ajan pyrin liiotteleen mutta
kumminkin että mä sitä kautta sanon sen asian,
minusta se on vähän semmosta neuvostomeiningin
tehokkuutta.
25Valtapuheen hauraus
- Dominant narratives are always less stable and
unified than they appear to be, more susceptible
to fracture than anyone from the margins of
counter-narratives though it would be possible
(Squire 2004, 235). - Ironia kyseenalaistaa hyvin karnevalistisella
tavalla itsestäänselviä totuuksia ja toiminnan
perusoletuksia
26Vastapuheen resurssit
- Deviant counter-stories that went against the
social grain with the help of irony seemed to be
possible only in cases in which the interviewees
had a clear consciousness of being a member of
marginal outgroups (see also Andrews 2004b,
12)
27Lähteitä
- Filander, K. 2000. Kehittämistyö murroksessa.
Sitoutuminen, sopeutuminen ja vastarinta
julkisella sektorilla 1990-luvulla. Tampereen
yliopisto Acta Universitatis Tamperensis
777.(löytyy myös verkkoversiona Tampereen
yliopioston kirjaston sivuilta) - Filander, Karin 2002. Kehittäjyys epävarmuuden
asiantuntijuutena. Aikuiskasvatus 4/2002, 286
294. - Filander, K. 2003 Vocabularies of Change
Analysing Talk on Change and Agency in
Developmental Work. Roskilde Roskilde University
Press. - Filander, K. Jokinen, E. 2004 Tekemällä
oppimisen kokeita Ammattiopettajat
työssäoppimisen kentillä. Toimintatutkimus Opekon
kehittämishankkeista, Loppuraportti. Working
Papers 99/2004. Tampere Tampereen yliopisto,
Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos. Työelämän
tutkimuskeskus. - Filander, K. 2005. Tutkimuksen muuttuvat
tähtäyspisteet. Kirjassa Heikkinen, A. (toim.)
Aikuiskasvatuksen tutkimuspolut. Helskinki KVS.
s. 207 - 225. - Filander, Karin 2005 Experts in Uncertainty
Making Cultural Analysis of Identities in Adult
Education in Bron, Agniesza, Kurantowicz, Ewa,
Salling Olesen, Henning, West, Linden (eds.)
Old and New Worlds of Adult Learning.
Wrocklaw Wydawnictwo Naukowe. 56 69. - Filander, K. 2006. Työ, koulutus ja katoavat
ammatti-identiteetit. Kirjassa Mäkinen, J.,
Olkinuora, E., Rinne, R. Suikkanen, A.(toim.)
Elinkautisesta työstä elinikäiseen oppimiseen.
Jyväskylä PS-kustannus. 43 60. - Filander, Karin 2006 Deconstructing Vocabularies
of Learning and Change A Methodological
Challenge. Paper presented in the XVI ISA World
Congress of Sociology In Quality of Social
Existance in the Globalishing World, Durban,
South Africa, 2329 July 2006. Julkaistu
CD-levyllä XVI World Congress of Sociology, ISA
2006 Congess. - Filander, Karin (2007, helmikuu)
Sosiaalipedagogiikan uusi ajankohtaisuus.
Kirjassa Hoikkala Tommi (toim.) Nuorisotyötä on
tehtävä! Helsinki Nuorisotutkimusseura.