Sosiaalipedogisen orientaation yhtym - PowerPoint PPT Presentation

About This Presentation

Title:

Sosiaalipedogisen orientaation yhtym

Description:

Number of Views:40

Avg rating:3.0/5.0

Slides: 17

Provided by: ajka9

Category:

Tags: orientaation | sosiaalipedogisen | yhtym

Transcript and Presenter's Notes

Title: Sosiaalipedogisen orientaation yhtym

1
Sosiaalipedogisen orientaation yhtymäkohtia
uskonnonpetukseen

2
Taustaa

Sosiaalipedagogiikalla pitkä historia
Sosiaalipedagogiikka on alun perin saksalaisella
kielialueella syntynyt käsite.
Käsitteen ensimmäiset käyttäjät olivat Karl Mager
(18101858) ja Adolp Diesterweg (1790-1866).
käsitteen käyttöön 1800-luvun puolivälissä.
Mager katsoi sosiaalipedagogiikan olevan
ensisijaisesti vaihtoehto yksikön kasvatukseen
keskittyvälle individuaalipedagogiikalle.
Diesterweg taas korosti sosiaalipedagogiikan
läheistä yhteyttä sosiaalipolitiikkaan ja
huono-osasten auttamiseen
romaaninen latinalainen sosiaalipedagoginen
perinne, joka vaikuttaa erityisesti Espanjassa ja
latinalaisessa Amerikassa keskittynyt
erityisesti yhteisöpedagogiikkaan

Alan toiminta voimistui erityisesti 1990-luvulla,
jolloin koko suomalainen yhteiskunta tarvitsi
uudenlaisia lähestymistapoja ja visioita
erityisesti kasvatustieteen, sosiaalipolitiikan
ja sosiaalityön alueilla
1990-lukua voidaan pitää alan monipuolisen
vahvistumisen vuosikymmenenä (vrt.
sosiaalipedagogiikan esiinmarssi
ammattikorkeakouluissa, yliopistollisen
sosiaali-pedagogiikan voimistuminen, alan
tekstien ja kirjallisuuden julkaiseminen, seuran
perustaminen)

Suomalaisina sosiaalipedagogiikan kehittäjinä
ovat Juha Hämäläinen, Leena Kurki ja Leo Nyqvist
sekä Kaarina Ranne.
Hämäläinen on tutkinut erityisesti saksalaisen
sosiaalipedagogiikan oppihistoriaa ja
teoretisoinut alaa
Kurki on taas perehtynyt romaanisen kielialueen
sosiaalipedagogiikan erilaisiin
ilmenemismuotoihin ja teoreettiseen ajatteluun.
Hän käyttää sosiaalipedagogiikka käsitteen
rinnalla termiä sosiokulttuurinen innostaminen.

2. uudella tavalla painottuva ihmiskäsitys
Äärimmäisyyteen asti tapahtuva subjektiivisuuden
ja yksilöllisyyden korostaminen
Osallisuus ja vaikuttaminen
Oikeudenmukaisuus ja eettisyys
Sosiaalipedagogiikka ennakoi ja kulkee rinnan
suomalaisen yhteiskunnan muutosten kanssa ja
edistää niiden hallintaan liittyviä henkisiä,
tiedollisia ja taidollisia valmiuksia

Sosiaalipedagogiikan taustana on aina ollut hyvän
elämän arvot ja ideaalit
Tavoitteena on ollut yksilön elämänlaadun ja
itseohjautuvuuden parantaminen
Sosiaalipedagogiikka liittyy kahteen
yhteiskunnalliseen perustehtävään yhteiskunnan
kiinteyden ja jatkuvuuden edistämiseen
Sosiaalipedagogisessa orientaatiossa korostuvat
eettinen pohdinta ja kriittinen itsereflektaatiot

Sosiaalipedagogisen ajattelun peruslähtökohtina
on edistää
Omatoimisuutta ja yhteisvastuullisuutta
Antaa ihmisille mahdollisuuden toimia, kehittää
itseään sekä tehdä mielekkäitä asioita ja kokea
itsensä tarpeelliseksi
Mahdollistaa elämänsuunnan ja elämänpolitiikan
etsimisen yhdessä toisten kanssa
Näin sosiaalipedagogiikka voi merkittävällä
tavalla edistää ihmisten hyvinvointia ja
aktiivisuutta
Keskeisenä lähtökohtana on luoda sellaisia
sosiaalisia rakenteita, joissa ihmisten
yhteiskunnallinen osallisuutensa mahdollistuu
ilman marginalisaation leimaa

10
SOSIAALIPEDAGOGINEN ORIENTAATIO

Sosiaalipedagogisella orientaatiolla tarkoitetaan
sosiaalipedagogisen ajattelun mukaista
suuntautumista.
Sosiaalipedagoginen orientaatio ei ole yksinomaan
menetelmällinen lähestymistapa, vaan viitekehys,
jonka pohjalta voidaan orientoitua tarkastelemaan
sosiaalisia kysymyksiä pedagogisesta näkökulmasta
sekä etsiä niihin pedagogisesti mahdollisia
ratkaisuja

1. Dialogisuus ihmisten välisissä suhteissa,
2. Yhteisön kasvupotentiaalin käyttö ja
kehittäminen,
3. Ylisukupolvinen ajattelutapa,
4. Itseapuun auttaminen,
5. Kriittisen tietoisuuden herättäminen,
6. Ihmisenä kasvamisen kokonaisvaltainen
tukeminen,
7. Toiminnallisuus,
8. Osallistuminen ja
9. Osallistaminen.
Nämä toimintaperiaatteet muodostavat
sosiaalipedagogisen orientaation ytimen.
Näiden lisäksi sosiaalipedagogisessa
orientaatiossa korostuvat työntekijän eettinen
pohdinta ja kriittinen reflektio

12
Humanistisen kasvatuksen uusi tulo

Terapeuttinen kasvatus
Keskeisiä tehtäviä mm.
1. ylläpitää ja herättää itsearvostusta ja
itsetietoisuutta
2. käyttää sosiaalista ja emotionaalista
älykkyyttä
3. arvostaa kasvavien omia näkökulmia ja antaa
heille vastuullisuutta auttamalla heitä
huolehtimaan itsestään

13
Kolme tavoitetta kasvatuksessa

Pyrkimys parhaaseen ja korkeampaan elämään kunkin
kohdalla kolmella elämänalueella
1. kehittyä yksilönä täyteen mittaansa
2. kehittyä osallistuvana ja vastuullisena
kansalaisena
3. kehittyä ihmisinä, joiden elämä rikastuu ja
täydellistyy aktiivisessa yhteydessä inhimillisen
kulttuurin kollektiivisiin saavutuksiin
Nämä sopivat hyvin sosiaalipedagogisen otteen
tavoitteiksi monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa

14
Uskonnonopetus ja sosiaalipedagogiikka

uskonnonopetus tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia
sosiaalipedagogisen orientaation soveltamiseen.
dialogisuus. Uskonnonopetus on aina yhteisöllinen
interaktiivinen prosessi, joka mahdollistaa
dialogisuuden
yhteisön kasvupotentiaalisuuden tukeminen.
Uskonnonopetuksessa tulisi aina käyttää yhteisön
kasvupotentiaalia.
Uskonnonopetus on yhteisesti kuljettu matka

3.Ylisukupolvinen ajattelutapa
uskonnonopetuksessa oppilaalle mahdollisuus
sijoittaa itsensä historialliseen jatkumoon, minä
uskonnollis-katsomuksellisessa traditiossa (oma
identiteettityö)
4. Itseapuun auttaminen uskonnonopetuksessa
tavoitteena aktiivisten kansalaisten
kasvattaminen
5. Kriittisen tietoisuuden herättäminen
uskonnonopetuksessa kriittinen reflektio tärkeä
uskonnollisten ja katsomuksellisten kysymysten
alueella

6. Ihmisenä kasvamisen kokonaisvaltainen
tukeminen uskonnossa kouluaineena mukana kaikki
ihmisenä olemisen osa-alueet (kognitiot,
emootiot, sosiaalisuus) Oppiaine keskittyy
erityisesti mielekkyyden ja merkityksen
tarkasteluihin
7. Toiminnallisuus oppiaineen opetuksessa
korostetaan toiminnallista otetta (vrt.
yhteiskunnallisen vaikuttamisen projektit)
8. Osallistuminen oppiaine tähtää oppilaiden
osallistumispotentiaalisuuden kasvattamiseen
9. Osallistaminen aktiivisuus passiivisuuden
sijaan
KOHTI EMPOWERMENTIA VOIMAANTUMISTA