Sosiaalipedogisen orientaation yhtym

1
Sosiaalipedogisen orientaation yhtymäkohtia
uskonnonpetukseen

• Arto Kallioniemi

2
Taustaa

• Sosiaalipedagogiikalla pitkä historia
• Sosiaalipedagogiikka on alun perin saksalaisella
  kielialueella syntynyt käsite.
• Käsitteen ensimmäiset käyttäjät olivat Karl Mager
  (18101858) ja Adolp Diesterweg (1790-1866).
• käsitteen käyttöön 1800-luvun puolivälissä.
• Mager katsoi sosiaalipedagogiikan olevan
  ensisijaisesti vaihtoehto yksikön kasvatukseen
  keskittyvälle individuaalipedagogiikalle.
• Diesterweg taas korosti sosiaalipedagogiikan
  läheistä yhteyttä sosiaalipolitiikkaan ja
  huono-osasten auttamiseen
• romaaninen latinalainen sosiaalipedagoginen
  perinne, joka vaikuttaa erityisesti Espanjassa ja
  latinalaisessa Amerikassa keskittynyt
  erityisesti yhteisöpedagogiikkaan

3

• Alan toiminta voimistui erityisesti 1990-luvulla,
  jolloin koko suomalainen yhteiskunta tarvitsi
  uudenlaisia lähestymistapoja ja visioita
  erityisesti kasvatustieteen, sosiaalipolitiikan
  ja sosiaalityön alueilla
• 1990-lukua voidaan pitää alan monipuolisen
  vahvistumisen vuosikymmenenä (vrt.
  sosiaalipedagogiikan esiinmarssi
  ammattikorkeakouluissa, yliopistollisen
  sosiaali-pedagogiikan voimistuminen, alan
  tekstien ja kirjallisuuden julkaiseminen, seuran
  perustaminen)

4

• Suomalaisina sosiaalipedagogiikan kehittäjinä
  ovat Juha Hämäläinen, Leena Kurki ja Leo Nyqvist
  sekä Kaarina Ranne.
• Hämäläinen on tutkinut erityisesti saksalaisen
  sosiaalipedagogiikan oppihistoriaa ja
  teoretisoinut alaa
• Kurki on taas perehtynyt romaanisen kielialueen
  sosiaalipedagogiikan erilaisiin
  ilmenemismuotoihin ja teoreettiseen ajatteluun.
  Hän käyttää sosiaalipedagogiikka käsitteen
  rinnalla termiä sosiokulttuurinen innostaminen.

5

• Sosiaalipedagogiikan yleiset perustelut
• 1. muuttuva suomalainen yhteiskunta
• -siirtyminen modernista jälkiteolliseen
  yhteiskuntaa
• elämän näyttäytyminen episodimaisena
• voimakas perinteisen perheyhteyden ja
  sosiaalisten lähiverkkojen hajoaminen
• Yksilöitynyt elämänpiiri ja muuttuneet
  sosiaaliset suhteet

6

• Dynaaminen aikakäsitys
• Voimakas globalisoituminen
• Sosiaalinen syrjäytyminen
• Marginalisaatio
• Välinpitämättömyys
• Fundamentalismin pelko

7

• 2. uudella tavalla painottuva ihmiskäsitys
• Äärimmäisyyteen asti tapahtuva subjektiivisuuden
  ja yksilöllisyyden korostaminen
• Osallisuus ja vaikuttaminen
• Oikeudenmukaisuus ja eettisyys
• Sosiaalipedagogiikka ennakoi ja kulkee rinnan
  suomalaisen yhteiskunnan muutosten kanssa ja
  edistää niiden hallintaan liittyviä henkisiä,
  tiedollisia ja taidollisia valmiuksia

8

• Sosiaalipedagogiikan taustana on aina ollut hyvän
  elämän arvot ja ideaalit
• Tavoitteena on ollut yksilön elämänlaadun ja
  itseohjautuvuuden parantaminen
• Sosiaalipedagogiikka liittyy kahteen
  yhteiskunnalliseen perustehtävään yhteiskunnan
  kiinteyden ja jatkuvuuden edistämiseen
• Sosiaalipedagogisessa orientaatiossa korostuvat
  eettinen pohdinta ja kriittinen itsereflektaatiot

9

• Sosiaalipedagogisen ajattelun peruslähtökohtina
  on edistää
• Omatoimisuutta ja yhteisvastuullisuutta
• Antaa ihmisille mahdollisuuden toimia, kehittää
  itseään sekä tehdä mielekkäitä asioita ja kokea
  itsensä tarpeelliseksi
• Mahdollistaa elämänsuunnan ja elämänpolitiikan
  etsimisen yhdessä toisten kanssa
• Näin sosiaalipedagogiikka voi merkittävällä
  tavalla edistää ihmisten hyvinvointia ja
  aktiivisuutta
• Keskeisenä lähtökohtana on luoda sellaisia
  sosiaalisia rakenteita, joissa ihmisten
  yhteiskunnallinen osallisuutensa mahdollistuu
  ilman marginalisaation leimaa

10
SOSIAALIPEDAGOGINEN ORIENTAATIO

• Sosiaalipedagogisella orientaatiolla tarkoitetaan
  sosiaalipedagogisen ajattelun mukaista
  suuntautumista.
• Sosiaalipedagoginen orientaatio ei ole yksinomaan
  menetelmällinen lähestymistapa, vaan viitekehys,
  jonka pohjalta voidaan orientoitua tarkastelemaan
  sosiaalisia kysymyksiä pedagogisesta näkökulmasta
  sekä etsiä niihin pedagogisesti mahdollisia
  ratkaisuja

11

• 1. Dialogisuus ihmisten välisissä suhteissa,
• 2. Yhteisön kasvupotentiaalin käyttö ja
  kehittäminen,
• 3. Ylisukupolvinen ajattelutapa,
• 4. Itseapuun auttaminen,
• 5. Kriittisen tietoisuuden herättäminen,
• 6. Ihmisenä kasvamisen kokonaisvaltainen
  tukeminen,
• 7. Toiminnallisuus,
• 8. Osallistuminen ja
• 9. Osallistaminen.
• Nämä toimintaperiaatteet muodostavat
  sosiaalipedagogisen orientaation ytimen.
• Näiden lisäksi sosiaalipedagogisessa
  orientaatiossa korostuvat työntekijän eettinen
  pohdinta ja kriittinen reflektio

12
Humanistisen kasvatuksen uusi tulo

• Terapeuttinen kasvatus
• Keskeisiä tehtäviä mm.
• 1. ylläpitää ja herättää itsearvostusta ja
  itsetietoisuutta
• 2. käyttää sosiaalista ja emotionaalista
  älykkyyttä
• 3. arvostaa kasvavien omia näkökulmia ja antaa
  heille vastuullisuutta auttamalla heitä
  huolehtimaan itsestään

13
Kolme tavoitetta kasvatuksessa

• Pyrkimys parhaaseen ja korkeampaan elämään kunkin
  kohdalla kolmella elämänalueella
• 1. kehittyä yksilönä täyteen mittaansa
• 2. kehittyä osallistuvana ja vastuullisena
  kansalaisena
• 3. kehittyä ihmisinä, joiden elämä rikastuu ja
  täydellistyy aktiivisessa yhteydessä inhimillisen
  kulttuurin kollektiivisiin saavutuksiin
• Nämä sopivat hyvin sosiaalipedagogisen otteen
  tavoitteiksi monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa

14
Uskonnonopetus ja sosiaalipedagogiikka

• uskonnonopetus tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia
  sosiaalipedagogisen orientaation soveltamiseen.
• dialogisuus. Uskonnonopetus on aina yhteisöllinen
  interaktiivinen prosessi, joka mahdollistaa
  dialogisuuden
• yhteisön kasvupotentiaalisuuden tukeminen.
  Uskonnonopetuksessa tulisi aina käyttää yhteisön
  kasvupotentiaalia.
• Uskonnonopetus on yhteisesti kuljettu matka

15

• 3.Ylisukupolvinen ajattelutapa
  uskonnonopetuksessa oppilaalle mahdollisuus
  sijoittaa itsensä historialliseen jatkumoon, minä
  uskonnollis-katsomuksellisessa traditiossa (oma
  identiteettityö)
• 4. Itseapuun auttaminen uskonnonopetuksessa
  tavoitteena aktiivisten kansalaisten
  kasvattaminen
• 5. Kriittisen tietoisuuden herättäminen
  uskonnonopetuksessa kriittinen reflektio tärkeä
  uskonnollisten ja katsomuksellisten kysymysten
  alueella

16

• 6. Ihmisenä kasvamisen kokonaisvaltainen
  tukeminen uskonnossa kouluaineena mukana kaikki
  ihmisenä olemisen osa-alueet (kognitiot,
  emootiot, sosiaalisuus) Oppiaine keskittyy
  erityisesti mielekkyyden ja merkityksen
  tarkasteluihin
• 7. Toiminnallisuus oppiaineen opetuksessa
  korostetaan toiminnallista otetta (vrt.
  yhteiskunnallisen vaikuttamisen projektit)
• 8. Osallistuminen oppiaine tähtää oppilaiden
  osallistumispotentiaalisuuden kasvattamiseen
• 9. Osallistaminen aktiivisuus passiivisuuden
  sijaan
• KOHTI EMPOWERMENTIA VOIMAANTUMISTA