SoberIT jatko-opintoseminaari

1
SoberIT jatko-opintoseminaari

• LAADULLINEN TUTKIMUS
• Eila Järvenpää, prof
• Teknillinen korkeakoulu
• Tuotantotalouden osasto
• 02.02.2006

2
Luennon sisältö

• Laadullinen tutkimus määrittelyä
• Laadullisen aineiston keruumenetelmät
• Laadullisen aineiston analysointi
• Laadullisen tutkimuksen luotettavuus
• Laadullisen tutkimuksen raportointi

3
Laadullinen tutkimusLaadulliset menetelmät

• Käsitteellä ei tarkkaa määritelmää
• Ainakin 34 määritelmää (Tuomi ja Sarajärvi, 2002)
• Tulkitsevat tekniikat, joilla kuvataan
• Merkityksiä, ei frekvenssejä (lukumääriä)
• Sosiaalisen maailman ilmiöt
• TOIMIJAN NÄKÖKULMA KESKEINEN

4
Laadullinen tutkimus

• TAVOITE
• Ymmärtää ilmiötä subjektin, aktorin näkökulmasta
• Tutkija osallistuu tutkimusprosessiin
• Ei ulkopuolinen tarkkailija, joka vain
  objektiivisesti mittaa
• Tutkimusprosessi on joustava
• Voi muuttua tutkimuksen aikana

5
Laadullisen tutkimuksen tyypillisiä piirteitä

• Tutkimusaineisto kerätään todellisessa
  kontekstissa ja tilanteissa
• Laadullisilla tutkimusmenetelmillä saavutetaan
  ilmiöiden prosessiluonne
• Ihminen on aineistonkeruuväline
• Tutkijan omat havainnot, keskustelut tärkeämpiä
  kuin mitattu data
• Tutkimussuunnitelma saattaa muotoutua, muuntua
  tutkimuksen aikana

6
Laadullisen tutkimuksen piirteitä

• Tutkitaan
• Monimutkaisia ilmiöitä ja prosesseja
• Ilmiöitä, joita ei tunneta hyvin
• Ilmiöitä, joita koskevia muuttujia ei ole vielä
  tunnistettu
• Ilmiöitä, joita ei voida tutkia kokeellisesti
  käytännöllisistä tai eettisistä syistä
• (Marshall, 1985, 1987 Marshall and Crossman,
  1995)

7
Laadullinen tutkimus taustaa

• Etnografiset ja kenttätutkimustraditiot
  antropologiassa ja sosiologiassa
• Filosofiset ja teoreettiset näkökulmat
• Fenomenologia
• Fenomenologinen tutkimus yksikön kokemukset
  ilmiöstä
• Etnografinen analyysi, keskustelunanalyysi
• Narratiivinen tutkimus
• Tutkimus, jossa käytetään tai analysoidaan
  narratiivista aineistoa
• Kertomukset, tarinat
• Havainnot kentältä, jotka kirjoitettu
  narratiiviseen muotoon
• Creswell (1998), Patton (1987), Travers (2001)

8
Laadullisen tutkimuksen tunnusmerkkejä

• Tutkittavien näkökulma keskeinen
• Harkinnanvarainen tai teoreettinen otanta (näyte)
• Aineistolähtöinen analyysi
• Hypoteesittomuus
• Tutkijalla ei etukäteen määriteltyjä olettamuksia
  tutkimuskohteesta tai tutkimuksen tuloksista
• Aineistojen tehtävä hypoteesin keksiminen, ei
  todistaminen
• Tutkijan asema
• Toiminnassa vapautta tutkimuksen joustava
  suunnittelu ja toteuttaminen
• Narratiivisuus
• (lat. narrarekertoa), tarinoiden kertominen

9
Teorian merkitys laadullisessa tutkimuksessa

• Teorian tehtävät teoria keinona ja päämääränä
• Teoria keinona
• Auttaa tutkimuksen tekemistä
• teorian avulla aineistosta pystytään rakentamaan
  tulkintoja
• Teoria päämääränä
• Tavoitteena teorian kehittäminen (edelleen)
• Yksittäisistä havainnoista yleiseen

10
Tutkimuskysymykset laadullisessa tutkimuksessa
mitä halutaan ymmärtää?

• Auttavat fokusoimaan tutkimusta
• Tutkimuskysymykset voivat muuttua tutkimuksen
  kuluessa, mutta on tärkeää, että tutkimuksen
  alussa esitetään alustavat tutkimuskysymykset
• Liian fokusoidut tutkimuskysymykset ?
• Tärkeitä asioita jää tarkastelun ulkopuolelle
• Tutkimuksen tarkoitusta tai kontekstia ei oteta
  huomioon
• Liian aikaisin määritellyt tutkimuskysymykset ?
• Tärkeät teoriat tai aikaisemmat kokemukset jäävät
  tutkimuksen ulkopuolelle

11
Operationalisointi

• Saattaminen operaatioiden tasolle
• Teoreettisen ja empiirisen käsitteen
  mahdollisimman hyvä vastaavuus
• Miten teoreettinen käsite voidaan empiirisesti
  mitata?
• Operationalisointi teoreettisesta empiiriseen
• Tulkinta empiirisestä teoreettiseen

12
Operationalisointi laadullisessa tutkimuksessa

• Miten kerätä havaintoja teoreettisista
  käsitteistä
• Miten esittää asia tutkittaville
• Miten tutkija kääntää havaintonsa teorian
  kielelle
• Aineiston tiivistäminen ja jalostaminen
  teoreettisempaan muotoon

13
Laadulliset aineistonkeruumenetelmät ja aineistot

• Haastattelu
• Teemahaastattelu, ryhmähaastattelu, jne.
• Havainnointi
• Osallistuva havainnointi
• Valmiit aineistot ja dokumentit
• Esim. organisaatioiden dokumentit, pöytäkirjat,
  vuosikertomukset, jne
• (Oma)elämäkerrat, elokuvat, videot, kuvat,
  tekstit, jne

14
Haastattelumenetelmä

• Haastattelu vuorovaikutusta, jossa molemmat
  osapuolet vaikuttavat toisiinsa
• Haastattelu on
• Ennalta suunniteltu
• Haastattelijan alulle panema ja ohjaama
• Haastattelija joutuu usein motivoimaan
  haastateltavaa ja pitämään haastattelua yllä
• Haastattelija tuntee roolinsa ja haastateltava
  oppii sen
• Haastateltavan on luotettava siihen, että hänen
  kertomansa käsitellään luottamuksellisena
• Tarkoituksena ymmärtää, miten ihmiset
  konstruoivat erilaisten tilanteiden, asioiden
  merkityksiä ja miten merkityksellisiä ne ovat
• (Hirsjärvi Hurme, 1980)

15
Haastattelutyypit (1)

• Strukturoitu haastattelu (lomakehaastattelu)
• Kysymysten muotoilu ja järjestys kaikille sama
• Valmiit vastausvaihtoehdot
• Kvantifiointi
• Puolistrukturoitu haastattelu
• Kysymykset kaikille samat, mutta ei valmiita
  vastausvaihtoehtoja

16
Haastattelutyypit (2)

• Teemahaastattelu
• Haastattelun aihepiirit, teema-alueet on
  etukäteen määritelty
• Teemat käydään läpi haastateltavan kanssa, mutta
  niiden järjestys ja laajuus vaihtelevat
  haastattelusta toiseen
• Avoin haastattelu
• Haastattelija ja haastateltava keskustelevat
  tietystä aiheesta, mutta kaikkien haastateltavien
  kanssa ei käydä läpi kaikkia teema-alueita

17
Havainnointimenetelmä

• Osallistuva havainnointi osallistumisen asteet
• Täydellinen osallistuminen
• esim. tutkija toimii yrityksen työntekijänä
• Ongelma identiteettikriisi
• Osallistuminen havainnoijana
• Tutkija paikalla (esim. yrityksessä tietyn
  ajanjakson ajan päivittäin)
• Havainnoija osallistujana
• Aineiston keruu havainnoimalla ja
  haastattelemalla
• (Ulkopuolinen havainnoija)

18
Triangulaatio (1)

• Kolmiomittaus
• Erilaisten aineistojen, teorioiden ja/tai
  menetelmien käyttö samassa tutkimuksessa
• Aineistotriangulaatio
• yhdessä tutkimuksessa yhdistetään useammanlaisia
  aineistoja keskenään, esim. haastattelut,
  havainnointi, organisaation kokouspäytäkirjat
• Tutkijatriangulaatio
• samaa ilmiötä tutkii useampi tutkija

19
Triangulaatio (2)

• Teoriatriangulaatio
• Tutkimusaineistoa tulkitaan eri teorioilla
• Menetelmätriangulaatio
• Tutkimuskohdetta tutkitaan useilla eri
  aineistonhankinta- ja tutkimusmenetelmillä, esim.
  kysely, havainnointi, jne.
• Triangulaation hyötyjä
• Vältetään tietyn menetelmän aiheuttamat
  systemaattiset vinoutumat tai rajoitukset
• Parempi validiteetti ja yleistäminen

20
Tutkimukseen osallistuvien määrä aineiston koko ?

• Ei pyritä tilastollisiin yleistyksiin
• Teoreettinen yleistäminen
• Henkilöt, joilta tieto kerätään, tietävät
  ilmiöstä mahdollisimman paljon tai heillä on
  asiasta kokemusta
• Tutkittavien henkilöiden (tai organisaatioiden)
  valinta harkittua ja tarkoitukseen sopivaa
• Aineiston saturaatio eli kyllääntyminen
• tiedonantajat eivät tuota tutkimusongelman
  kannalta enää uutta tietoa
• oltava selvillä siitä, mitä aineistosta hakee
• Tutkimusresurssit, aika ja raha vaikuttavat

21
Laadullisen aineiston analysointi

• Tarkoitus luoda aineistoon selkeyttä, järjestystä
  ja rakennetta sekä merkitystä
• Tuottaa uutta tietoa tutkittavasta asiasta
• Laadullisessa tutkimuksessa aineiston keruu ja
  analyysi kulkevat käsi kädessä
• Laadullisessa tutkimuksessa ongelmallisinta on
  aineiston analyysi (Suoranta, 1995)

22
Laadullisen aineiston analysointi ja tulkinta

• Laadulliseen analyysiin ja tulkintojen tekemiseen
  
• 2 periaatteellista lähestymistapaa
• Ns. aineistolähtöinen (grounded theory)
  lähestymistapa rakennetaan tulkintoja
  aineistosta käsin (Glaser Strauss (1967)
• Teoriaa kehitetään induktiivisesti tutkimuksen
  kuluessa
• Tulkinta perustuu aineistoon
• Aineisto tutkijan teoreettisen ajattelun
  lähtökohta, apuväline tai lähtökohta tulkinnoille

23
Laadullisen aineiston analysointi

• 1. Aineistolähtöisesti ilman teoreettisia
  etukäteisolettamuksia
• Induktiivinen analyysi yksityisestä yleiseen
• 2. Hyödynnetään jotakin teoriaa tai
  teoreettisesti perusteltua näkökulmaa
• Deduktiivinen analyysi yleisestä yksityiseen
• Esim. teemahaastattelujen teemat

24
Laadullisen aineiston analysointi

• Alustavat käsitteet ja olettamukset ohjaavat
  tutkijaa, mutta ne voivat muuttua kun aineisto on
  koottu ja analysoitu
• Tutkijan tulisi käyttää ohjaavia olettamuksia,
  hypoteeseja ja tutkimusaihetta koskevaa
  kirjallisuutta
• Analyysi on valmis, kun kriittiset kategoriat
  (luokat) on määritelty, niiden väliset suhteet on
  määritelty ja ne on integroitu aineistoperustaisee
  n teoriaan

25
Laadullisen aineiston analysointi

• Aineiston jäsentäminen ja tulkinta tapahtuvat
  useissa vaiheissa
• Tutkijan tunnettava aineistonsa perinpohjaisesti
• Aineiston järjestäminen
• Aineiston lukeminen (haastattelut, muistiinpanot,
  asiakirjat, jne)

26
Laadullisen aineiston analysointi
Aineiston analysoinnin osatekijät
Aineiston esittäminen
Aineiston kerääminen
Tulkinta Päätelmät
Aineiston tiivistäminen

27
Aineiston analysointispiraali
Vaiheet
Esimerkkejä
Tulokset
Esittäminen visualisointi
Matriisit Kuvat Olettamukset
Kuvaaminen Luokittelu Kontekstualisointi Tulkinta
Kontekstiin sijoitt Luokittelu Vertaaminen
Lukeminen Muistiinpanojen tekeminen
Muistiinpanot
Aineiston analysointi
Tiedostot Yksiköt Järjestäminen
Aineisto
28
Laadullisen aineiston analysoinnin vaiheet (1)

• Aineiston analysoinnin yleiset vaiheet
  laadullisessa tutkimuksessa
• Aineistoon tutustuminen
• Haastattelutekstien, havaintomuistiinpanojen
  lukeminen, haastattelunauhojen lukeminen
• Muistiinpanojen tekeminen
• Alustavat ideat aineiston luokittelusta
• Aineiston luokittelu
• Kontekstualisointi, liittäminen asiayhteyteen
• Havaintojen liittäminen asiayhteyteen

29
Laadullisen aineiston analysoinnin vaiheet (2)

• Luokittelu
• Koodaus
• Alkuperäinen teksti erillisiin osatekijöihin
• Aineiston järjestäminen luokkiin
• Luokkien vertailu
• Teoreettisten käsitteiden kehittäminen
• Kontekstualisiointi
• Aineiston ymmärtäminen asiayhteydessään
• Eri osatekijöiden välisten yhteyksien
  tunnistaminen

30
Laadullisen aineiston analysointimenetelmiä (1)

• Kvantitatiiviset analyysitekniikat
• Teemoittelu
• Tyypittely
• Sisällönerittely
• Diskursiiviset analyysitavat
• Keskustelunanalyysi
• (Eskola Suoranta 1998)

31
Laadullisen aineiston analysointimenetelmiä (2)

• Kvantitatiiviset analyysitekniikat
• Esim. luokittelu eri tekijöiden mukaan eri
  luokkiin
• Luokittelukriteerien määrittely
• Teemoittelu
• Tutkimusongelmaa valaisevat teemat
• Teemojen esiintyminen ja ilmeneminen aineistossa
• Teorian ja empirian vuorovaikutus
• Haastattelusitaatit osoituksena tutkijan
  tekemästä teemoittelusta

32
Tyypittely

• Aineiston ryhmittely tyypeiksi etsimällä
  samankaltaisuuksia
• Aineisto esitetään yhdistettyjen tyyppien,
  eräänlaisten mallien avulla
• Samankaltaisia tarinoita, esim. tyypillinen
  tilanteen kulku, henkilökuvaus, jne
• Poikkeavien tapausten systemaattinen etsintä

33
Sisällönerittely (Sisällönanalyysi)

• Kirjava joukko erilaisia tapoja luokitella ja
  järjestää laadullista aineistoa
• Perinteinen sisällönerittely kuvataan
  kvantitatiivisesti tekstin yms. sisältöä
• Frekvenssit, palstamillimetrit
• Luokitteluyksikkö voi olla ajatuksellinen
  kokonaisuus, useamman virkkeen mittainen lausuma
• Havainto- tai luokitusyksikön valinta
• Miten löytää ajatuksellisia kokonaisuuksia

34
Päätelmien tekeminen laadullisesta aineistosta

• Havaintojen, löydösten suhteuttaminen toisiinsa
• Havaintojen, löydösten välisten yhteyksien
  tunnistaminen ja kehittäminen
• Löydösten suhteuttaminen teoriaan, teoreettiseen
  viitekehykseen

35
Laadullisen tutkimuksen luotettavuus

• Tutkimusprosessin luotettavuus
• Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden
  arvioinnista useita käsityksiä
• Perinteisten tutkimuksen luotettavuuden
  arviointikriteerien käyttö
• Vanhoille tutkimuksen luotettavuutta koskeville
  termeille uusia sisältöjä
• Uudet luotettavuutta koskevat termit
  laadulliselle tutkimukselle

36
Reliabiliteetti ja validiteetti

• Reliabiliteetti
• Menetelmän tai mittauksen kyky antaa
  ei-sattumanvaraisia tuloksia
• Tutkimustulosten toistettavuus toistettaessa
  tutkimus saadaan samat tulokset
• Validiteetti
• Menetelmän tai mittauksen kyky mitata juuri sitä,
  mitä on tarkoituskin mitata
• Tutkimuksessa on tutkittu sitä, mitä on tarkoitus
  tutkia

37
Laadullisen tutkimuksen luotettavuus

• Uskottavuus
• Tutkijan on tarkastettava, vastaavatko hänen
  käsitteellistyksensä ja tulkintansa tutkittavien
  käsityksiä
• Tutkittavilta voidaan varmistaa tulkintojen
  oikeellisuus
• Tutkimustulosten siirrettävyys
• Tilanteesta toiseen, vastaaviin tilanteisiin
• Varmuus
• Otetaan huomioon tutkijan ennakkokäsitykset
• Vahvistuvuus
• Tutkimuksessa tehdyt tulkinnat saavat tukea
  toisista vastaavia ilmiöitä tarkastelleista
  tutkimuksista

38
Validiteetti laadullisessa tutkimuksessa

• Kuvauksen, päätelmän, selityksen tai tulkinnan
  oikeellisuus tai luotettavuus ( Maxwell 1996)
• Kuvauksen validiteetti
• Aineiston tarkkuus ja kattavuus
• Tulkinnan validiteetti
• Ymmärretään tutkittavien ihmisten näkökulmat ja
  merkitykset
• Ei käytetä omia käsityksiä tai omaa viitekehystä

39
Validiteetti laadullisessa tutkimuksessa

• Teoreettinen validiteetti
• Kiinnitettävä huomiota poikkeavaan aineistoon,
  vaihtoehtoisiin selityksiin
• (teoreettinen tai käsitevaliditeetti
  teoreettisen käsitteen ja sitä mittaavan mittarin
  välinen vastaavuus)
• Tutkijan omat käsitykset (Researcher bias)
• Omat ennakkokäsitykset, tausta selvitettävä
• Reaktiivisuus
• Ymmärrettävä tutkijan vaikutus tutkimukseen

40
Yleistäminen laadullisessa tutkimuksessa

• Sisäinen yleistettävyys
• Päätelmän yleistettävyys tutkittavassa ryhmässä
  tai tilanteessa
• Avainasia kvalitatiivisessa tutkimuksessa
• Ulkoinen yleistettävyys
• Yleistäminen tutkitun ryhmän tai tilanteen yli
• On tai ei ole olennainen asia tutkimuksessa
  (riippuu tutkimuksesta)
• Face generalizability Ei ole syytä uskoa, että
  tulokset ovat yleistettävissä

41
Yleistäminen laadullisessa tutkimuksessa

• Teoreettinen yleistäminen
• Keskeisiä ne tulkinnat, joita aineistosta tehdään
• Tulkintojen kestävyys ja syvyys
• Vertailu muiden tutkimusten tuloksiin ja
  tulkintoihin

42
Laadullisen tutkimuksen raportointi

• Laadullisessa tutkimuksessa kirjoittaminen
  keskeinen tutkimuksen onnistuneisuuden kriteeri
• Perinteisen tutkimusraportin rakenne
  suositeltava myös laadullisessa tutkimuksessa
  (IMRAD)
• Mahdollisia vaihtoehtoisia tutkimusraportin
  rakenteita
• Ensin empiirinen osa, sitten teoreettinen osa
• Tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen teoreettiset
  lähtökohdat esitetään raportin lopussa
• Teorian ja empirian vuoropuhelu empiirisiä
  havaintoja pyritään tulkitsemaan teoreettisten
  ideoiden avulla
• Laadullisessa tutkimuksessa kirjoittaminen
  ainakin yhtä luova vaihe kuin muutkin tutkimuksen
  vaiheet

43
Kirjallisuutta

• Eisenhardt, K.M. (1989) Building theories from
  case study research. Academy of Management
  Review, vol. 14 (4), 532-550.
• Denzin, N. Lincoln, Y. (Eds.) (1994) Handbook
  of qualitative research. Thousand Oaks Sage
  Publications.
• Denzin, N. Lincoln, Y. (Eds.) (1998) Collecting
  and interpreting qualitative materials. Sage
  Publications.
• Eskola, J. Suoranta, J. (2005) Johdatus
  laadulliseen tutkimukseen. 7. painos. Tampere
  Vastapaino.
• Jick, T.D. (1979) Mixing qualitative and
  quantitative methods triangulation in action.
  Administrative Science Quarterly, Dec. 1979, vol.
  24, 602-611.
• Maxwell, J.A. (1996) Qualitative research design.
  An interactive approach. Applied Social Research
  Methods Series, vol. 41. Thousand Oaks Sage
  Publications.
• Patton, M.Q. (1987) How to use qualitative
  methods in evaluation. Newbury Park Sage
  Publications.
• Silverman, D. (2000) Doing qualitative research.
  A practical handbook. London Sage Publications.
• Strauss, A. Corbin, J. (1998) Basics of
  qualitative research. Techniques and procedures
  for developing grounded theory. Thousand Oaks
  Sage Publications.
• Tashakkori, A. Teddlie, C. (1998) Mixed
  methodology. Combining qualitative and
  quantitative approaches. Thousand Oaks Sage
  Publications. Applied Social Research Methods
  Series, vol. 46. Travers, M. (2001) Qualitative
  research through case studies. Introducing
  qualitative methods. London Sage Publications.
• Tuomi, J. Sarajärvi, a. (2002) Laadullinen
  tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki Tammi.
• Yin, R.K. (1994) Case study research. Design and
  methods. Second Edition. Thousand Oaks Sage
  Publications.

44
Kiitos! Kysymyksiä? Kommentteja?
45
Aineistolähtöisen (grounded theory) analyysin
vaiheet
Lisätietoa

• Tutkittavan ilmiön karkea määritteleminen
• Ilmiötä selittävän hypoteesin muodostaminen
  aineistosta
• Ko. hypoteesin koettelu yhtä tapausta käyttämällä
• Hypoteesin tai tutkittavan ilmiön uudelleen
  määrittely, mikäli em. hypoteesi ei saa tukea
• Etsitään hypoteesiin nähden ristiriitaisia
  tapauksia
• Kun ko. ristiriitaisia tapauksia löytyy, niin
  määritellään ilmiö tai hypoteesi uudelleen
• Näin menetellään, kunnes hypoteesia on koeteltu
  suhteellisen laajalla aineistolla