Kalvo 1

1
Mistä on ammatilliset huippuosaajat tehty?
Tapaustutkimus Ammattitaidon MM-kilpailuihinosa
llistuneista nuorista

• Petri Nokelainenpetri.nokelainen_at_uta.fi
• Ammattikasvatuksen tutkimuskeskus
• Tampereen yliopisto

Haaga-Helia 02.09.2009
2
Johdanto

• Vuosina 2007-2008 toteutettavan Ammatillisen
  huippuosaamisen mallintaminen tutkimushankkeen
  (MoVE) rahoittajana toimii Opetusministeriö.
• FT Petri Nokelainen, päätutkija FT Kari
  Korpelainen, erikoistutkija Markku Tasala,
  haastattelija professori Pekka Ruohotie,
  projektin johtaja.
• Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitkä ovat
  ammatillista huippuosaamista ennustavia tekijöitä
  ja miten ammattitaitokilpailuissa menestyneiden
  kompetenssia hyödynnetään työelämässä.
• Tutkimusasetelma sisältää kolme vaihetta, joilla
  etsitään vastauksia seitsemään täsmennettyyn
  tutkimusongelmaan.

3
Johdanto

• Tutkimusprojektin ensimmäisessä vaiheessa
  suoritettiin esitutkimus, jossa haastateltiin
  Ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuiden
  (World Skills Competition) kotimaisia
  asiantuntijoita, mm. Heikki Saarista (HAMK) ja
  Immo Pylvästä (KSAO).
• Esitutkimuksen tarjoamaa tietoa Taitaja- ja World
  Skills-kilpailuiden kansallisesta ja
  kansainvälisestä taustasta sekä nykytilanteesta
  hyödynnettiin tutkimusasetelman viimeistelyssä.

I
II
III
4
Johdanto

• Tutkimusprojektin toisessa vaiheessa
  haastateltiin kahdeksaa suomalaista Suomessa
  (2005, Helsinki) ja Japanissa (2007, Shizuoka)
  järjestettyihin World Skills kilpailuihin
  osallistunutta nuorta huippuosaajaa sekä heidän
  valmentajiaan, työelämäyhteyshenkilöitään ja
  vanhempiaan (N22).

I
III
5
Johdanto

• Tutkimusprojektin kolmannessa vaiheessa kerättiin
  kyselylomakeaineisto Taitaja- ja World
  Skills-kilpailuihin osallistuneilta nuorilta
  (N23) ja heidän vanhemmiltaan (N7).
• Aineiston keruu on vielä kesken.

I
II
6
Shizuoka 2007 maajoukkue Säätytalolla
Kuvalähde Skills Finland ry
7
Tutkimuskysymykset

• Tutkimuksen toisen vaiheen puolistrukturoitu
  teemahaastattelu vastasi seuraaviin
  tutkimuskysymyksiin
• 1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä
  ominaisuuksia?
• 2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset
  ominaisuudet painottuvat valmennuksessa,
  kilpailutilanteessa ja työelämässä?
• 3. Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan
  (a) kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan, (b)
  pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja (c)
  korkeimman osaamistason saavuttamisessa?
• 4. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan
  keskeisiä ominaisuuksia?

8
Tutkimuskysymykset

• Tutkimuksen kolmannen vaiheen kyselylomakemittaus
  vastasi seuraaviin tutkimuskysymyksiin
• 5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä
  nuorilla huippuosaajilla?
• 6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä
  nuorilla huippuosaajilla?
• 7. Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen
  huippuosaamisen kehittymiselle?

9
Teoreettinen viitekehys

• Nokelainen (2008) kuvaa ammatillista itsesäätelyä
  (Zimmerman, 1998, 2000) systeemikäsitteenä
  (Boekaerts Niemivirta, 2000), jossa henkilön
  käyttäytyminen erilaisissa tilanteissa riippuu
  motivaation, volition, tunteiden, huomion,
  metakognition ja toiminnan kontrollisysteemien
  vuorovaikutuksesta.
• Itsesäätely ei siis ole pelkästään metakognitiota
  (Hannula, 2006).
• Itsesäätelyssä tunnetilat (automaattinen, matalan
  tason kontrolli tai aktiivinen, korkean tason
  kontrolli) aktivoivat itsesäätelyprosesseja, mm.
  itsereflektiota (Malmivuori, 2006).

10
Itsesäätely kontrollisysteemien vuorovaikutuksena
(Nokelainen, 2008, muokattu Zimmerman, 1998)
11
Teoreettinen viitekehys

• Nykyinen käsitys lahjakkuudesta ja kyvykkyydestä
  erottelee em. käsitteet selvästi toisistaan
  (Gagné, 2004).
• Lahjakkuus (giftedness) tarkoittaa luontaisia
  kykyjä, esim. älylliset, luovat, sosiaaliset ja
  sensorimotoriset.
• Kyvykkyys (talent) tarkoittaa järjestelmällisesti
  kehitettyjä taitoja, esim. akateemiset taidot,
  yrittäjyyteen liittyvät taidot, harrastuksiin
  liittyvät taidot, sosiaalisten tilanteiden
  hallintaan liittyvät taidot, harrastukset,
  urheilu, teknologia.

12
Lahjakkuuden ja kyvykkyyden erotteleva malli
(Gagné, 2004)
13
Ammatillisen huippuosaamisen kehittymisen malli
TYÖELÄMÄ
(Nokelainen, Ruohotie, Korpelainen, 2008)
14
TK1 Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä
ominaisuuksia? TK2 Miten nuoren huippuosaajan
keskeiset ominaisuudet painottuvat
valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja
työelämässä? TK3 Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren
huippuosaajan (a) kiinnostumiseen ammattialaa
kohtaan, (b) pitkäjänteisyyteen
valmennuksen aikana, ja (c) korkeimman
osaamistason saavuttamisessa? TK4 Mitkä
ovat nuoren huippuosaajan työnantajan keskeisiä
ominaisuuksia? TK5 Mitkä MI-teorian vahvuusalueet
ovat keskeisiä nuorilla huippuosaajilla? TK6
Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä nuorilla
huippuosaajilla? TK7 Mikä on kodin ja koulun
vaikutus ammatillisen huippuosaamisen
kehittymiselle?
TK5
TK2
TK1
TK3
TYÖELÄMÄ
TK6
TK4
TK7
TK3
15
Ammatillisen huippuosaamisen kehittymisen
mittausmalli
16
Tutkimuksen toinen vaihe Tulokset
17
Mittausinstrumentti

• Tekstimuotoinen empiirinen aineisto kerättiin
  vuonna 2007 puolistrukturoidulla
  teemahaastattelulla.
• Kunkin yksilöhaastattelun kesto oli 30-60
  minuuttia.
• Haastattelut tallennettiin digitaalisessa ja
  analogisessa muodossa.
• Haastattelurunko perustui kahteen teoreettiseen
  ulottuvuuteen
• Itsesäätelyn sekä kognitiivisten ja sosiaalisten
  ominaisuuksien merkitys ammatillisen
  huippuosaamisen kehittymisessä (Greenspan,
  Solomon Gardner, 2004 Nokelainen, 2008
  Zimmerman, 1998).
• Sisäisten ja ulkoisten tavoiteorientaatioiden
  merkitys (1) kiinnostumisessa ammattialaa
  kohtaan, (2) pitkäjänteisyydessä valmennuksen
  aikana ja (3) ammatillisen huippuosaamisen
  saavuttamisessa (Bloom, 1985 Nokelainen, 2008
  Ruohotie, 1995).

18
Tutkimusaineisto

• Kahdeksan World Skills-kilpailuihin
  osallistunutta nuorta huippuosaajaa, kuusi miestä
  (Mikä 21 vuotta) ja kaksi naista (Mikä 20
  vuotta).
• Huippuosaajien valmentajat, työelämäyhteyshenkilöt
  ja vanhemmat (N 22).
• Tutkimusaineistoon valittiin osallistujat
  MI-teorian (Gardner, 1983) mukaisesti seuraavilta
  ammattialoilta
• IT/Ohjelmointi (loogis-matemaattinen).
• Web Design (spatiaalinen, loogis-matemaattinen).
• Putkiasennus (kehollis-kinesteettinen,
  spatiaalinen).
• Kauneudenhoito (sosiaalinen, kehollis-kinesteettin
  en, spatiaalinen).

19
Tutkimusasetelma

• Tutkimusasetelma on esitelty seuraavassa kuvassa
  
• Punaisella ympyräreunaviivalla rajatut laatikot
  kuvaavat tutkimuksen toisen vaiheen laadullisia
  menetelmiä (Vocational Excellence Characteristics
  Interview, VECI puolistrukturoitu
  teemahaastattelu), jotka operationalisoivat
  mallissa ammattialasta riippuvia ja
  riippumattomia henkilöitä ja artefakteja, sekä
  huippuosaajan affektiivisia ja konatiivisia
  ominaisuuksia ja sosiaalisia ja kognitiivisia
  taitoja.

20
Tutkimusasetelma
21
Tutkimuksen toinen vaihe Tulokset

• 1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä
  ominaisuuksia?
• Stressinsietokyky (rauhallisuus, kylmähermoisuus)
• Pitkäjänteisyys (tarkkuus, keskittymiskyky,
  määrätietoisuus, huolellisuus)
• Kehityskyky (kädentaito, hahmottamiskyky,
  ongelmanratkaisukyky, nopeus)
• Kilpailunhalu (kunnianhimo)
• Kiinnostus työhön
• Sosiaalisuus
• Ajankäytön hallinta (järjestelmällisyys)

22
Tutkimuksen toinen vaihe Tulokset

• 1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä
  ominaisuuksia?

23
Tutkimuksen toinen vaihe Tulokset

• 1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä
  ominaisuuksia?

24
Tutkimuksen toinen vaihe Johtopäätökset

• 1. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan keskeisiä
  ominaisuuksia?
• Sosiaalisten taitojen pieni rooli oli
  ennustettavissa, koska World Skills kilpailu
  koostuu yksilölajeista (Informaatioteknologia,
  Web Design, Putkiasennus, Kauneudenhoito).

25
Tutkimuksen toinen vaihe Tulokset

• 2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset
  ominaisuudet painottuvat valmennuksessa,
  kilpailutilanteessa ja työelämässä?
• Valmennus
• Pitkäjänteisyys (tarkkuus, keskittymiskyky,
  määrätietoisuus, huolellisuus, itsekuri)
• Kehityskyky (kädentaito, hahmottamiskyky,
  ongelmanratkaisukyky, nopeus)
• Stressinsietokyky (rauhallisuus,
  kylmähermoisuus)
• Sosiaalisuus
• Kilpailunhalu (kunnianhimo)
• Kiinnostus työhön (uteliaisuus)
• Ajankäytön hallinta

26
Tutkimuksen toinen vaihe Tulokset

• 2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset
  ominaisuudet painottuvat valmennuksessa,
  kilpailutilanteessa ja työelämässä?
• Kilpailutilanne
• Pitkäjänteisyys (tarkkuus, keskittymiskyky,
  määrätietoisuus, huolellisuus, itsekuri)
• Stressinsietokyky (rauhallisuus,
  kylmähermoisuus)
• Kehityskyky (kädentaito, hahmottamiskyky,
  ongelmanratkaisukyky, nopeus)
• Kilpailunhalu (kunnianhimo)
• Ajankäytön hallinta

27
Tutkimuksen toinen vaihe Tulokset

• 2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset
  ominaisuudet painottuvat valmennuksessa,
  kilpailutilanteessa ja työelämässä?
• Työelämä
• Pitkäjänteisyys (tarkkuus, keskittymiskyky,
  määrätietoisuus, huolellisuus, itsekuri)
• Stressinsietokyky (rauhallisuus,
  kylmähermoisuus)
• Kehityskyky (kädentaito, hahmottamiskyky,
  ongelmanratkaisukyky, nopeus)
• Sosiaalisuus
• Ajankäytön hallinta
• Kilpailunhalu (kunnianhimo)
• Kiinnostus työhön (uteliaisuus)

28
Tutkimuksen toinen vaihe Tulokset

• 2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset
  ominaisuudet painottuvat valmennuksessa,
  kilpailutilanteessa ja työelämässä?

29
Tutkimuksen toinen vaihe Tulokset

• 2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset
  ominaisuudet painottuvat valmennuksessa,
  kilpailutilanteessa ja työelämässä?

VALMENNUS
KILPAILUTILANNE
TYÖELÄMÄ
30
Tutkimuksen toinen vaihe Johtopäätökset

• 2. Miten nuoren huippuosaajan keskeiset
  ominaisuudet painottuvat valmennuksessa,
  kilpailutilanteessa ja työelämässä?
• Volitioon (tahtotilan ylläpitäminen) ja
  itsereflektioon (oman toiminnan arviointi)
  liittyvillä ominaisuuksilla, samoin kuin
  kognitiivisilla taidoilla (kehityskelpoisuus)
  on tärkeä rooli kaikissa kolmessa ammatillisen
  osaamisen kehitysvaiheessa.
• Volitio on tärkein ominaisuus kilpailutilanteessa.
  
• Sosiaalisten taitojen merkitys kasvaa työelämään
  siirryttäessä.
• Sisäisillä (haluan oppia tämän asian, koska sen
  hallinta on itsessään palkitsevaa) ja ulkoisilla
  (haluan oppia tämän asian, koska sitten muutkin
  näkevät kuinka hyvä olen) tavoiteorientaatioilla
  on pieni merkitys.
• Edellä mainitut tekijät edeltävät
  itsesäätelyprosessissa volitiota (tahtotilaa).

31
Tutkimuksen toinen vaihe Tulokset

• 3. Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan
  (a) kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan, (b)
  pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja (c)
  korkeimman osaamistason saavuttamisessa?

32
Tutkimuksen toinen vaihe Tulokset
3. Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan
(a) kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan, (b)
pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja (c)
korkeimman osaamistason saavuttamisessa?
33
Tutkimuksen toinen vaihe Johtopäätökset

• 3. Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren huippuosaajan
  (a) kiinnostumiseen ammattialaa kohtaan, (b)
  pitkäjänteisyyteen valmennuksen aikana, ja (c)
  korkeimman osaamistason saavuttamisessa?
• Opettajien ja valmentajien rooli on tärkeä
  kaikissa ammatillisen kehityksen vaiheissa.
• Sisäinen tavoiteorientaatio on ulkoista tärkeämpi
  kiinnostumisen kehittymisessä ammattialaa
  kohtaan, sekä valmentautumisen jälkeen
  ammatillisten taitojen kehittyessä.
• Ulkoinen tavoiteorientaatio on sisäistä
  tärkeämpää valmentautumisen aikana.
• Tulokset ovat samansuuntaisia taideaineiden
  parissa tehtyjen tutkimusten osalta (Greenspan,
  Solomon Gardner, 2004).
• Kummankin motivaatiotekijän merkitys vähenee
  lähestyttäessä korkeaa ammatillisen osaamisen
  tasoa.
• Tulevan työnsaannin varmistaminen ja haastavat
  työmahdollisuudet ovat tässä vaiheessa tärkeitä.
• Sosiaalisten taitojen merkitys pysyy suhteellisen
  pienenä prosessin kaikkien vaiheiden aikana.

34
Tutkimuksen toinen vaihe Tulokset
4. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan
keskeisiä ominaisuuksia?

• Tarjoaa vapautta, mutta myös vastuuta
• luottamus työnantajan ja työntekijän välillä
• vapaus käyttää omaa luovuutta
• vapaat kädet toimeksiannon toteuttamiseen
• Tarjoaa haastavia tai haasteellisia työtehtäviä
• monipuolisia, vaihtelevia ja vaativia työtehtäviä
• Kannustaa oma-aloitteiseen taitojen
  kehittämiseen
• arvostaa ja tukee kilpailutoimintaa (joustavuus)
• tarjoaa kehittymis/oppimismahdollisuuksia
• Käyttää hyviä johtamismenetelmiä
• hyvä työilmapiiri
• antaa työntekijälle palautetta
• ei kohdista liikaa paineita työntekijää kohtaan
• Maksaa työstä kunnon korvauksen
• tarjoaa hyvät työolosuhteet
• palkitsee energisyyttä, osaamista ja
  ennakkoluulottomuutta

35
Tutkimuksen toinen vaihe Johtopäätökset

• 4. Mitkä ovat nuoren huippuosaajan työnantajan
  keskeisiä ominaisuuksia?
• Sekä huippuosaajat että heidän valmentajansa
  painottivat työnantajan tarjoamien haasteellisten
  työtehtävien merkitystä.
• Työtehtävissä nähtiin vapauden ja vastuun
  antamisen suuri merkitys itsetunnon
  kehittymiselle ja työskentelymotivaation
  säilymiselle.
• Hyvien johtamismenetelmien merkitys tuli selvästi
  esille, mutta niitä ei tarkemmin määritelty
  eräässä haastattelussa mainittiin erityisen
  kannustavana esimiehen rento ja asiallinen
  johtamistyyli.
• Työnantajan tulisi kannustaa oma-aloitteiseen
  taitojen kehittämiseen ja palkita siitä.
• Tähän liittyy luonnollisesti sekä nuorten että
  valmentajien mainitsema kilpailutoiminnan
  arvostus.
• Ammattitaitoa arvostava työnantaja maksaa työstä
  kunnon korvauksen.

36
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset
37
Tutkimusaineisto

• Numeeriset empiiriset aineistot kerättiin vuonna
  2008 APLQ, SaaS, MIPQ, FA ja SC
  mittausinstrumenteilla suomalaisilta
  ammattitaitokilpailuihin valmentautuvilta (2007
  Shitsuoku, Japani) ja 2005 kilpailuihin
  (Helsinki) osallistuneilta henkilöiltä (N 88).
• Tällä hetkellä kyselyihin on vastannut ? 30
  nuorta.
• Lisäksi nuorten vanhemmat vastasivat FA, SC ja
  IPI kyselyihin (N ? 160).
• Tällä hetkellä kyselyihin on vastannut ? 10
  vanhempaa.

38
Mittausinstrumentit

• Multiple Intelligences Profiling Questionnaire
  (MIPQ III, Tirri, K., Komulainen, Nokelainen
  Tirri, H., 2003 Tirri Nokelainen, 2008) mittaa
  ammattiaineiden opiskelijoiden itsekoettuja
  vahvuuksia yhdeksällä eri ulottuvuudella
• 1) Kielellinen, 2) loogis-matemaattinen, 3)
  musikaalinen, 4) spatiaalinen, 5)
  kehollis-kinesteettinen, 6) interpersoonallinen,
  7) intrapersoonallinen, 8) spirituaalinen ja 9)
  environmentaalinen.

39
Mittausinstrumentit

• Abilities for Professional Learning Questionnaire
  (APLQ, Ruohotie, 2000b, kts. myös Nokelainen
  Ruohotie, 2002) mittaa ammattiaineiden
  opiskelijoiden oppimismotivaatiota kuudella
  ulottuvuudella
• 1) Sisäinen tavoiteorientaatio, 2) ulkoinen
  tavoiteorientaatio, 3) opintojen mielekkyys, 4)
  kontrolliuskomukset, 5) tehokkuususkomukset ja 6)
  koehermostuneisuus.

40
Mittausinstrumentit

• Self-attitudes and Attributes Scales (SaaS,
  Campbell, 1996 Campbell, Tirri, Ruohotie
  Walberg, 2004) mittaa ammattiaineiden
  opiskelijoiden selityksiä menestymiselle ja
  epäonnistumiselle kahdella eri ulottuvuudella
• 1) Menestyminen yrittämisen tähden, 2)
  menestyminen lahjakkuuden tähden.

41
Mittausinstrumentit

• Family Influences Questionnaire (FA, Campbell,
  1996) mittaa kodin vaikutusta ammatillisen kyvyn
  kehittymiselle.
• School Influences Questionnaire (SC, Campbell,
  1996) mittaa koulun (yläaste) vaikutusta
  ammatillisen kyvyn kehittymiselle.

42
Tutkimusasetelma

• Tutkimusasetelma on esitelty seuraavassa kuvassa
  
• Sinisellä neliöreunaviivalla rajatut laatikot
  kuvaavat tutkimuksen kolmannen vaiheen
  määrällisiä menetelmiä (APLQ, SaaS, MIPQ, FA ja
  SC -mittarit), jotka operationalisoivat mallissa
  affektiivisia, konatiivisia, sosiaalisia ja
  kognitiivisia rakenteita.

43
Tutkimusasetelma
44
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset

• 5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä
  nuorilla huippuosaajilla? (MIPQ)
• 5.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja
  heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien
  vahvuusalueprofiilit toisistaan?
• 5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien
  vahvuusalueprofiilit toisistaan?

45
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset

• 5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä
  nuorilla huippuosaajilla? (MIPQ)

• Vastaajat (n 23) pitivät vahvimpina alueinaan
  käden taitoja (bodily-kinesthetic) ja sosiaalisia
  valmiuksia (interpersonal).
• Myös matikkapää (logical-mathematical) ja
  asenne ympäristöä ja luontoa kohtaan
  (environmental) koettiin vahvoiksi
  ominaisuuksiksi.
• Vastaajat raportoivat kielelliset (linguistic)
  ja hengelliset/yhteisölliset (spiritual) alueet
  heikoimmiksi ominaisuuksikseen.

46
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset

• 5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä
  nuorilla huippuosaajilla? (MIPQ)

• Kilpailumenestykseen on
• - Suoraan yhteydessä intrapersoonallisuus,
  spirituaalisuus, environmentaalisuus,
  interpersoonallisuus ja kielellinen kyvykkyys.
• - Välillisesti yhteydessä loogis-matemaattisuus
  ja spatiaalisuus.

n 23
47
Tutkimuksen kolmas vaihe Johtopäätökset

• 5. Mitkä MI-teorian vahvuusalueet ovat keskeisiä
  nuorilla huippuosaajilla? (MIPQ)
• Keskeisiä huippuosaajan kykyjä ovat
  kyselylomakeaineistosta muodostetun mallin
  perusteella oman itsensä tunteminen
  (intrapersoonallisuus) ja kyky hengelliseen
  hiljentymiseen kaikissa olosuhteissa
  (spirituaalisuus).
• Muita keskeisiä tekijöitä ovat ekologisuuteen
  (environmentaalisuus) ja sosiaalisuuteen
  (interpersoonallisuus) liittyvät vahvuudet.
• Sosiaalisten taitojen vaikutus ei kuitenkaan ole
  mallissa suuri, koska pääosa vastaajista on
  valmentautunut yksilölajeihin. Tähän voidaan
  liittää työelämän vaatimukset ryhmätyö ja
  monikulttuurisuus?
• Tärkeitä epäsuoria vaikuttajia mallissa olivat
  kyky matemaattiseen ajatteluun ja kehittyneet
  kädentaidot (kehollis-kinesteettisyys).

48
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset

• 5.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja
  heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien
  vahvuusalueprofiilit toisistaan?

• A nuoret (sijoitukset 1-6)
• intrapersoonalliset, interpersoonalliset,
  environmentaaliset, loogis-matemaattiset ja
  spatiaaliset ominaisuudet ovat tärkeämpiä kuin
  spirituaalinen ja kielellinen vahvuus.

n 23
49
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset

• 5.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja
  heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien
  vahvuusalueprofiilit toisistaan?

• B nuoret (sijoitukset 7-11)
• kielelliset ominaisuudet vahvempia kuin
  parhaiten menestyneillä (punainen viiva)
• intrapersoonalliset, interpersoonalliset,
  environmentaaliset, loogis-matemaattiset ja
  spatiaaliset ominaisuudet heikompia kuin
  parhaiten menestyneillä

n 23
50
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset

• 5.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja
  heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien
  vahvuusalueprofiilit toisistaan?

• C nuoret (sijoitukset 12-17)
• kielelliset ja spirituaaliset ominaisuudet
  vahvempia kuin parhaiten menestyneillä (punainen
  viiva)
• environmentaaliset, intrapersoonalliset,
  spatiaaliset ja interpersoonalliset ominaisuudet
  heikompia kuin parhaiten menestyneillä

n 23
51
Tutkimuksen kolmas vaihe Johtopäätökset

• 5.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja
  heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien
  vahvuusalueprofiilit toisistaan?
• A ryhmän nuoria (sijat 1-6 WorldSkills
  kilpailussa) voidaan luonnehtia
  itsetuntemuksiltaan sekä sosiaalisilta ja
  kognitiivisilta (loogis-matemaattinen ajattelu ja
  kehittynyt tilataju) kyvyiltään vahvoiksi.
• C ryhmän nuorilla (sijat 12-17) oli A-ryhmää
  paremmat kielelliset ja spirituaaliset
  vahvuusalueet. Heillä oli A-ryhmän tasoa vastaava
  loogis-matemaattinen ajattelu.
• C ryhmän nuorilla oli A ryhmää parempi itse
  arvioitu yläasteen päästötodistuksen keskiarvo
  (MA 7.6, Mc 7.8), sekä koulumenestys
  matematiikassa (til.merk.), vieraassa kielessä,
  uskonnossa, liikunnassa ja käsityössä.
• A ryhmällä on suurempi ulkoinen ja sisäinen
  motivaatio sekä usko ponnisteluihin menestymisen
  selittäjänä (kts. tutkimuskysymyksen 6.1
  pohdinta).

52
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset

• 5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien
  vahvuusalueprofiilit toisistaan?

Environmentaalinen Floristiikka Interpersoonallin
en Graafinen suunnittelu, hoitotyö,
kauneudenhoito Kehollis-kinesteettinen Kokki,
teräsrakennetyöt, autoasennus, automaatioasennus,
kivityöt, painotekniikka, pukuompelu,
kondiittori, hitsaus Loogis-matemaattinen
Tietokone ja verkot, polymekaniikka,
mekatroniikka Spatiaalinen Viherrakentaminen,
CNC-koneistus, kultaseppä, laatoitus
n 22 60.9
53
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset

• 5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien
  vahvuusalueprofiilit toisistaan?

• Vahvuusalueet Ympäristön ja luonnon
  suojeleminen ja arvostaminen (environmental),
  hiljentyminen/yhteisöllisyys (spiritual),
  kädentaidot (bodily-kinesthetic) ja loogis
  matemaattinen ajattelu (logical-mathematical)

Environmentaalinen Floristiikka Interpersoonallin
en Graafinen suunnittelu, hoitotyö,
kauneudenhoito Kehollis-kinesteettinen Kokki,
teräsrakennetyöt, autoasennus, automaatioasennus,
kivityöt, painotekniikka, pukuompelu,
kondiittori, hitsaus Loogis-matemaattinen
Tietokone ja verkot, polymekaniikka,
mekatroniikka Spatiaalinen Viherrakentaminen,
CNC-koneistus, kultaseppä, laatoitus
n 22 60.9
54
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset

• 5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien
  vahvuusalueprofiilit toisistaan?

• Vahvuusalueet Sosiaaliset taidot
  (interpersonal), kädentaidot (bodily-kinesthetic),
  musikaalisuus (musical), luonnon
  suojeleminen/arvostaminen/tunteminen
  (environmental), hiljentyminen/yhteisöllisyys
  (spiritual).

Environmentaalinen Floristiikka Interpersoonallin
en Graafinen suunnittelu, hoitotyö,
kauneudenhoito Kehollis-kinesteettinen Kokki,
teräsrakennetyöt, autoasennus, automaatioasennus,
kivityöt, painotekniikka, pukuompelu,
kondiittori, hitsaus Loogis-matemaattinen
Tietokone ja verkot, polymekaniikka,
mekatroniikka Spatiaalinen Viherrakentaminen,
CNC-koneistus, kultaseppä, laatoitus
n 22 60.9
55
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset

• 5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien
  vahvuusalueprofiilit toisistaan?

• Vahvuusalueet Kädentaidot (bodily-kinesthetic),
  matemaattiset taidot (logical-mathematical),
  musikaalisuus (musical), luonnon
  suojeleminen/arvostaminen/tunteminen
  (environmental).

Environmentaalinen Floristiikka Interpersoonallin
en Graafinen suunnittelu, hoitotyö,
kauneudenhoito Kehollis-kinesteettinen Kokki,
teräsrakennetyöt, autoasennus, automaatioasennus,
kivityöt, painotekniikka, pukuompelu,
kondiittori, hitsaus Loogis-matemaattinen
Tietokone ja verkot, polymekaniikka,
mekatroniikka Spatiaalinen Viherrakentaminen,
CNC-koneistus, kultaseppä, laatoitus
n 22 60.9
56
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset

• 5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien
  vahvuusalueprofiilit toisistaan?

• Vahvuusalueet Matemaattiset taidot
  (logical-mathematical), kädentaidot
  (bodily-kinesthetic), musikaalisuus (musical),
  luonnon suojeleminen/arvostaminen/tunteminen
  (environmental).

Environmentaalinen Floristiikka Interpersoonallin
en Graafinen suunnittelu, hoitotyö,
kauneudenhoito Kehollis-kinesteettinen Kokki,
teräsrakennetyöt, autoasennus, automaatioasennus,
kivityöt, painotekniikka, pukuompelu,
kondiittori, hitsaus Loogis-matemaattinen
Tietokone ja verkot, polymekaniikka,
mekatroniikka Spatiaalinen Viherrakentaminen,
CNC-koneistus, kultaseppä, laatoitus
n 22 60.9
57
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset

• 5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien
  vahvuusalueprofiilit toisistaan?

• Vahvuusalueet Tilan hahmottaminen/kolmiulotteine
  n ajattelu (spatial), kädentaidot
  (bodily-kinesthetic) ja musikaalisuus (musical).

Environmentaalinen Floristiikka Interpersoonallin
en Graafinen suunnittelu, hoitotyö,
kauneudenhoito Kehollis-kinesteettinen Kokki,
teräsrakennetyöt, autoasennus, automaatioasennus,
kivityöt, painotekniikka, pukuompelu,
kondiittori, hitsaus Loogis-matemaattinen
Tietokone ja verkot, polymekaniikka,
mekatroniikka Spatiaalinen Viherrakentaminen,
CNC-koneistus, kultaseppä, laatoitus
n 22 60.9
58
Tutkimuksen kolmas vaihe Johtopäätökset

• 5.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien
  vahvuusalueprofiilit toisistaan?
• Huippuosaajien vahvuusalueprofiilit poikkesivat
  eniten toisistaan kielellisten (linguistic)
  taitojen ja hengellisen hiljentymisen / elämän
  tarkoituksen pohtimisen osalta (spiritual)
  Floristiikka, graafinen suunnittelu, hoitotyö,
  kauneudenhoito.
• Merkittävimmät huippuosaajia yhdistävät tekijät
  olivat vahvat itse arvioidut kädentaidot
  (bodily-kinesthetic) ja ekologinen, luonnon
  suojeluun ja arvostamiseen liittyvä ajattelu
  (environmental).

59
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset

• 6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä
  nuorilla huippuosaajilla? (APLQ, SaaS)
• 6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja
  heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien
  motivaatioprofiilit toisistaan?
• 6.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien
  vahvuusalueprofiilit toisistaan?

60
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset

• 6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä
  nuorilla huippuosaajilla? (APLQ)

• Kuten kyselylomaketutkimuksissa yleensä
  tapahtuu, myös nuoret huippuosaajat arvioivat
  oppimismotivaationsa yleistasoltaan korkeaksi.
• Vastaajat kokivat opinnot mielekkäiksi
  (meaningfulness of studies) ja uskoivat
  onnistumisen riippuvan sekä kyvykkyydestä
  (efficacy beliefs) että ponnisteluista (control
  beliefs), tosin näissä tekijöissä on
  ryhmäkohtaisia (A,B,C) eroja.
• Työtehtävien oppiminen ja kilpailuihin
  valmentautuminen koettiin itsessään
  palkitsevammaksi (intrinsic goal orientation)
  kuin ulkoiset kannustimet (extrinsic goal
  orientation).

61
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset

• 6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä
  nuorilla huippuosaajilla? (SaaS)

• Tarkasteltaessa nuorten huippuosaajien koko
  aineiston selityksiä onnistumiselle ja
  epäonnistumiselle, havaitaan että heidän
  mielestään menestyminen on enemmän pitkäjänteisen
  ponnistelun kuin oman kyvykkyyden (lahjakkuuden)
  ansiota.

62
Tutkimuksen kolmas vaihe Johtopäätökset

• 6. Mitkä motivaatiotekijät ovat keskeisiä
  nuorilla huippuosaajilla? (APLQ, SaaS)
• Tärkeimpiä tekijöitä koko aineistossa olivat
  kiinnostus opiskelua kohtaan (sisäinen
  tavoiteorientaatio) ja usko omiin ponnisteluihin
  menestymisen selittäjänä (kontrolliuskomukset).
• Tulos tukee tämänhetkistä pedagogista näkemystä
  joka suosii tutkivaa (inquiry) ja
  ongelmaperustaista (problem-based) oppimista.
• Em. autenttisiin oppimistilanteisiin perustuvat
  menetelmät edellyttävät kuitenkin oppilailta
  vahvaa teoreettista perustietämystä
  opiskeltavasta asiasta, pelkkä yritysten ja
  erehdysten kautta tapahtuva tieteellisen metodin
  soveltaminen ei välttämättä luo oppijalle selkeää
  kokonaiskuvaa ja myöhemmin sovellettavissa olevia
  tietorakenteita.

63
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset

• 6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja
  heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien
  motivaatioprofiilit toisistaan? (APLQ, SaaS)

• Käsitykset omista kyvyistä ja opintojen
  kokeminen mielekkäinä ovat suorassa yhteydessä
  kilpailumenestykseen.
• Sisäiset ja ulkoiset tavoiteorientaatiot ovat
  yhdessä ponnistelujen kanssa epäsuorassa
  vaikutusyhteydessä kilpailumenestykseen.

64
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset

• 6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja
  heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien
  motivaatioprofiilit toisistaan? (APLQ, SaaS)

• A nuoret (sijoitukset 1-6)
• Usko ponnisteluihin menestyksen selittäjänä
  (success due effort, efficacy beliefs) vahvempi
  kuin usko omiin kykyihin (success due ability,
  control beliefs). Opinnot koetaan mielekkäinä.
  Korkea sisäinen ja ulkoinen motivaatiotaso. 40
  prosenttia jännittää kilpailutilannetta.

65
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset

• 6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja
  heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien
  motivaatioprofiilit toisistaan? (APLQ, SaaS)

• B nuoret (sijoitukset 7-11)
• Poikkeamat A-ryhmään Usko menestykseen
  kyvykkyyden tähden (success due ability)
  pienempi. Opintoja ei pidetä yhtä mielekkäinä
  kuin A-ryhmässä. Ulkoinen ja sisäinen
  motivaatiotaso ovat alhaisempia. 44 prosenttia
  jännittää kilpailutilannetta.

66
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset

• 6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja
  heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien
  motivaatioprofiilit toisistaan? (APLQ, SaaS)

• C nuoret (sijoitukset 12-17)
• Poikkeamat A-ryhmään Usko omiin kykyihin
  menestymisen selittäjänä (efficacy beliefs,
  success due ability) on vahvempi kuin usko
  ponnisteluihin (control beliefs, success due
  effort). Opintoja ei pidetä yhtä mielekkäinä.
  Ulkoinen ja sisäinen motivaatiotaso ovat
  alhaisempia. 50 prosenttia jännittää kilpailuja.

67
Tutkimuksen kolmas vaihe Johtopäätökset

• 6.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja
  heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien
  motivaatioprofiilit toisistaan?
• Parhaiten WorldSkills kilpailuissa menestyneet
  (A-ryhmä) uskoivat ponnisteluihin menestyksen
  selittäjänä.
• He pitivät uusien asioiden opiskelua erittäin
  mielekkäänä.
• Heillä oli ulkoista motivaatiota vahvempi
  sisäinen motivaatio uusien asioiden opiskeluun.
• 40 prosenttia Aryhmäläisistä ilmoitti
  jännittävänsä kilpailutilannetta.
• Heikoiten WorldSkills kilpailuissa menestyneet
  (C-ryhmä) uskoivat omiin kykyihinsä menestymisen
  selittäjänä ennemmin kuin kovaan yrittämiseen.
• He eivät pitäneet uusien asioiden opiskelua yhtä
  mielekkäänä kuin A-ryhmän jäsenet.
• Heidän ulkoinen ja sisäinen motivaatiotaso olivat
  A-ryhmäläisiä alhaisempia.
• Suurempi osa (50) jännitti kilpailutilanteita.

68
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset

• 6.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien
  vahvuusalueprofiilit toisistaan? (APLQ, SaaS)
• Tulokset osoittivat että eri alojen välillä ei
  ollut eroja motivaation tai attribuutioiden
  (menestymistä tai epäonnistumista selittävät
  tekijät ponnistelu/kyvykkyys) suhteen.

69
Tutkimuksen kolmas vaihe Johtopäätökset

• 6.2 Poikkeavatko eri alojen huippuosaajien
  vahvuusalueprofiilit toisistaan?
• Tulokset osoittivat että eri alojen välillä ei
  ollut eroja motivaation tai attribuutiotekijöiden
  suhteen.
• Tulos on yhdensuuntainen tutkimuksen toisen
  vaiheen tulosten kanssa Huippuosaajan keskeiset
  itsesäätelyyn liittyvät ominaisuudet (motivaatio,
  volitio, itsereflektio) ovat pitkälti samoja
  ammattialasta riippumatta (WorldSkills
  kilpailija, Olympiatason urheilija, Akateeminen
  Olympisti matematiikan, fysiikan ja kemian
  alalla).

70
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset

• 7. Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen
  huippuosaamisen kehittymiselle? (FA, SC)
• 7.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja
  heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien ryhmät
  toisistaan?

71
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset

• 7. Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen
  huippuosaamisen kehittymiselle? (FA, SC)

• Kodin ja koulun positiivisella vaikutuksella ei
  ole eroa.
• Vanhemmat kokevat kodin ja koulun kannustuksen
  hieman positiivisempina verrattuna heidän
  lastensa arvioihin.

72
Tutkimuksen kolmas vaihe Johtopäätökset

• 7. Mikä on kodin ja koulun vaikutus ammatillisen
  huippuosaamisen kehittymiselle? (FA, SC)
• Kodin ja koulun (yläaste) ilmapiirien koettiin
  olevan yhtä kannustavia.
• Vanhemmat arvioivat molemmat ilmapiirit
  kannustavammiksi kuin lapsensa.
• Vastaava suunta on löydetty myös aikaisemmissa
  akateemisten Olympistien (matematiikka, fysiikka,
  kemia) tutkimuksissa (Nokelainen, Tirri, Campbell
  Walberg, 2004).
• Korrelaatiotarkastelu osoitti, että vanhempien
  raportoima lastensa koulunkäyntiin liittyvä
  tuki ja kannustus (oikeammin painostus)
  korreloi negatiivisesti yläasteen kaikkien
  aineiden keskiarvon kanssa, rs -.865, p .012.

73
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset

• 7.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja
  heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien ryhmät
  toisistaan?

74
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset

• 7.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja
  heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien ryhmät
  toisistaan?

75
Tutkimuksen kolmas vaihe Tulokset

• 7.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja
  heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien ryhmät
  toisistaan?

• A ryhmä eroaa muista kun painotetaan kodin ja
  koulun hyviä vaikutuksia.

76
Tutkimuksen kolmas vaihe Johtopäätökset

• 7.1 Poikkeavatko parhaimpien (A-ryhmä) ja
  heikoimpien (C-ryhmä) huippuosaajien ryhmät
  toisistaan?
• Kyselylomakeaineisto tukee haastattelujen
  perusteella saatua kodin ja koulun suurta
  vaikutusta ammatillisen huippuosaamisen
  kehittymiseen.
• Vanhempien ja opettajien kannustus liittyy
  positiivisena vahvistajana ammatillisen taidon
  pitkäjänteiseen kehittämiseen (esim. kilpailuun
  valmentautuminen).
• Prediktiivinen mallinnus osoitti yhteyden kodin
  ja koulun positiivisen kannustuksen ja hyvän
  WorldSkills kilpailumenestyksen välillä Mitä
  kannustavampi ilmapiiri kodissa ja koulussa, sitä
  todennäköisempää on korkeamman huippuosaamisen
  tason saavuttaminen.
• Tuloksen varmistaminen edellyttää
  jatkotutkimuksia suuremmalla kvantitatiivisella
  aineistolla.

77
Pohdinta

• Tutkimuksessa ammatillista huippuosaamista
  edustivat alle 23 vuotiaat ammattitaitokilpailuihi
  n (Taitaja, World Skills) osallistuneet nuoret.
• Huippuosaajalle annettava vastuuta enemmän kuin
  normaalille oppipojalle (Työnantaja,
  putkirakennus).
• Useat tutkimukset ovat osoittaneet (esim.
  Simonton, 1988 Ericsson, Krampe Tesch-Römer,
  1993), että asiantuntijuuden kehittyminen vaatii
  monella alalla noin 10 vuoden tai 10 000 tunnin
  määrätietoista ponnistelua.
• Kilpailukontekstin vaikutus ja rooli oli
  tutkimusaineistossa huomattavasti vähäisempää
  kuin tutkimussuunnitelmaa tehtäessä oletettiin
  Huippuammattitaidon keskeiset tekijät näyttävät
  siirtyvän yksilön sisäisinä ja ulkoisina
  ominaisuuksina ja voimavaroina opiskelusta
  valmentautumisen ja kilpailuiden kautta edelleen
  työelämässä hyödynnettäväksi osaamispääomaksi.

78
Pohdinta

• Triandisin ja Gelfandin (1998) mukaan
  yksilöllisyys (individualism) ja kollektiivisuus
  (collectivism) voi olla horisontaalista
  (tasa-arvoa korostava) tai vertikaalista
  (hierarkkisuutta korostava).
• Triandis (1995) ehdottaa edelleen että
  yksilöllisyys ja kollektiivisuus ovat
  kulttuurista riippuvia erillisiä tekijöitä (esim.
  USA vs. Suomi), joille on tyypillistä
  horisontaalisten ja vertikaalisten sosiaalisten
  suhteiden erilaiset painotukset.

79
Pohdinta 

• Horisontaalisessa individualismissa (HI) yksilöt
  jäsenet haluavat olla ainutlaatuisia, erilaisia
  ja omillaan toimeen tulevia.
• Esim. väittämä B5 Teen asiat omalla tavallani.
• Vertikaalisessa individualismissa (VI) yksilöt
  haluavat ansioitua ja saada tietyn statuksen
  yksilöllisissä kilpailuissa toisten kanssa.
• Esim. väittämä B18 Kun ryhdyn suoritukseen,
  voittaminen on minulle tärkeintä.
• Horisontaalisessa kollektiivisuudessa (HC)
  yksilöt näkevät itsensä samankaltaisina ja
  arvoisina kuin muut, lisäksi he korostavat
  yhteisten tavoitteiden, sosiaalisuuden ja
  keskinäisen kanssakäymisen merkitystä, mutta
  eivät helposti tottele auktoriteetteja.
• Esim. väittämä B27 Onnellisuuteni riippuu tosi
  paljon muiden ympärilläni olevien ihmisten
  onnellisuudesta.
• Vertikaalisessa kollektiivisuudessa (VC)
  lähipiirin tai ryhmän edut ovat yksilölle hyvin
  tärkeitä. Henkilökohtaisista tavoitteista voidaan
  luopua ryhmän edun niin vaatiessa. Ryhmän
  sisäistä kilpailua vältetään, mutta kilpailua
  muita ulkopuolisia ryhmiä vastaan suositaan. Jos
  ryhmän sisäinen auktoriteetti haluaa heidän
  tekevän vastenmielisiä, mutta oman ryhmän
  kannalta tärkeitä tekoja, niihin suostutaan.
• Esim. väittämä B16 Uhraan oman etuni ystävieni
  edun vuoksi.

M 3.6
M 4.1
80
Lisätietoja

• petri.nokelainen_at_uta.fi
• http//www.uta.fi/aktkk/projects/move

81
Lähteet

• Bloom, B. S. (Ed.) (1985). Developing talent in
  young people. New York Ballantine Books.
• Boekaerts, M., Niemivirta, M. (2000).
  Self-regulation in learning finding a balance
  between learning and ego-protective goals. In M.
  Boekaerts, P. R. Pintrich, M. Zeidner (Eds.),
  Handbook of Self-regulation (pp. 417-450). San
  Diego, CA Academic Press.
• Campbell, J. R. (1996). Developing cross-national
  instruments Using cross-national methods and
  procedures. International Journal of Educational
  Research, 25(6), 485-496.
• Day, E. A., Arthur, W., Gettman, D. (2001).
  Knowledge structures and the acquisition of a
  complex skill. Journal of Applied Psychology, 86,
  1022-1033.
• Driscoll, M. (2005). Psychology of learning for
  instruction. Third edition. Toronto, ON Allyn
  Bacon.

82
Lähteet

• Ellström, P.-E. (1994). Kompetens, lärande och
  utbildning i arbetslivet. Problem, begrepp och
  teoretiska perspektiv. Skills, learning, and
  education in working life. Problems, concepts,
  and theoretical perspectives. Stockholm
  Publica.
• Ellström, P.-E. (2001). The many meanings of
  occupational competence and qualification. In W.
  J. Nijhof J. N. Streumer (Eds.), Key
  Qualifications in Work and Education (pp. 39-50).
  Dordrecht Kluwer Academic Publishers.
• Gagné, F. (2004). Transforming gifts into
  talents the DMGT as a developental theory. High
  Ability Studies, 15(2), 119-147.
• Gardner, H. (1983). Frames of mind. New York
  Basic Books.
• Gould, D., Dieffenbach, K., Moffett, A. (2001).
  Psychological talent in Olympic medal winning
  athletes. US Olympic Committee Sport Science and
  Technology Final Grant Report. Colorado Springs,
  CO.
• Greenspan, D. A., Solomon, B., Gardner, H.
  (2004). The development of talent in different
  domains. In L. V. Shavinina M. Ferrari (Eds.),
  Beyond knowledge (pp.119-135). Mahwah, NJ
  Lawrence Erlbaum Associates, Inc.
• Hannula, M. S. (2006). Motivation in mathematics
  Goals reflected in Emotions. Educational Studies
  in Mathematics, 63(2), 165178.

83
Lähteet

• Heider, F. (1958). The psychology of
  interpersonal relationships. New York Wiley.
• Heller, K., Lengfelder, A. (2000, April).
  German Olympiad study on mathematics, physics and
  chemistry. Paper presented at the annual meeting
  of American Educational Research Association, New
  Orleans, USA.
• Limón Luque, M. L. (2003). The role of
  domain-specific knowledge in intentional
  conceptual change. In G. M. Sinatra, P. R.
  Pintrich (Eds.), Intentional Conceptual Change
  (pp. 133170). Mahwah, NJ Lawrence Erlbaum
  Associates.
• Malmivuori, M.-L. (2006). Affect and
  Self-Regulation. Educational Studies in
  Mathematics, 63(2), 149-164.
• Nokelainen, P. (2008). Modeling of Professional
  Growth and Learning Bayesian approach. Tampere,
  Finland Tampere University Press.
• Nokelainen, P., Ruohotie, P. (2002). Modeling
  Students Motivational Profile for Learning in
  Vocational Higher Education. In H. Niemi P.
  Ruohotie (Eds.), Theoretical Understandings for
  Learning in the Virtual University (pp. 177-206).
  Hämeenlinna, Finland RCVE.

84
Lähteet

• Nokelainen, P., Ruohotie, P., Korpelainen, K.
  (2008, September). Modeling of Vocational
  Excellence (MoVE) - A Case Study of Finnish World
  Skills Competition Participants. Paper presented
  at the European Conference on Educational
  Research, Gothenburg, Sweden.
• Nokelainen, P., Tirri, K., Campbell, J. R.,
  Walberg, H. (2007). Factors that Contribute or
  Hinder Academic Productivity Comparing two
  groups of most and least successful Olympians.
  Educational Research and Evaluation, 13(6),
  483-500.
• Nokelainen, P., Tirri, K., Merenti-Välimäki,
  H.-L. (2007). The Influence of Self-attributions
  and Parental Attitude to the Development of
  Mathematical Talent. Gifted Child Quarterly,
  51(1), 64-81.
• Opetushallitus (2008a). Rakennusalan
  perustutkinto 2008.
• Opetushallitus (2008b). Kauneudenhoitoalan
  perustutkinto 2009 (luonnos).
• Pillay, H. (1998). Adult learning in a workplace
  context. In P. Sutherland (Ed.), Adult Learning
  a Reader (pp. 122-136). London Kogan Page.
• Ruohotie, P. (2003). Self-Regulatory Abilities
  for Professional Learning. In B. Beairsto, M.
  Klein, P. Ruohotie (Eds.), Professional
  Learning and Leadership. Hämeenlinna, Finland
  RCVE.

85
Lähteet

• Ruohotie, P. (2004). Self-regulatory Abilities in
  Professional Learning. In J. R. Campbell, K.
  Tirri, P. Ruohotie, H. Walberg (Eds.),
  Cross-cultural Research Basic Issues, Dilemmas,
  and Strategies (pp. 159-184). Hämeenlinna,
  Finland RCVE.
• Ruohotie, P. (2005). Ammatillinen kompetenssi ja
  sen kehittäminen. Ammattikasvatuksen
  aikakauskirja, 7(3), 4-18.
• Ruohotie, P., Nokelainen, P. (2000). Beyond the
  Growth-oriented Atmosphere. In B. Beairsto P.
  Ruohotie (Eds.), Empowering Teachers as Lifelong
  Learners (pp. 147167). Hämeenlinna RCVE.
• Schunk, D. H., Ertmer, P. A. (2000).
  Self-regulation and academic learning. In M.
  Boekaerts, P. R. Pintrich, M. Zeidner (Eds.),
  Handbook of Self-Regulation (pp. 631-650). San
  Diego, CA Academic Press.
• Tirri, K., Komulainen, E., Nokelainen, P.,
  Tirri, H. (2003, April). Gardner's Theory Applied
  to Model a Self-Rated Intelligence Profile. Paper
  presented at the annual meeting of the American
  Educational Research Association, Multiple
  Intelligences SIG, Chicago, USA.

86
Lähteet

• Tirri, K., Nokelainen, P. (2008).
  Identification of multiple intelligences with the
  Multiple Intelligence Profiling Questionnaire
  III. Psychology Science Quarterly, 50(2),
  206-221.
• Triandis, H. C. (1995). Individualism and
  collectivism. Boulder, CO Westview Press.
• Triandis, H. C., Gelfand, M. J. (1998).
  Converging Measurement of Horizontal and Vertical
  Individualism and Collectivism. Journal of
  Personality and Social Psychology, 74(1),
  118-128.
• Trishman, S., Jap, E., Perkins, D. N. (1993).
  Teaching thinking disposition From transmission
  to enculturation. Theory into Practice, 32,
  147-53.
• Weiner, B. (1986). An attributional theory of
  motivation and emotion. New York Springer.
• Williams, R. S. (2002). Managing Employee
  Performance. London Thomson Learning.
• Wu, W., Chen, J. (2001). A follow-up study of
  Taiwan physics and chemistry Olympians The role
  of environmental influences in talent
  development. Gifted and Talented International,
  16(1), 16-26. 

87
Lähteet

• Zimmerman, B. J. (1998). Developing
  self-fulfilling cycles of academic regulation An
  analysis of exemplary instructional models. In D.
  H. Schunk B. J. Zimmerman (Eds.),
  Self-Regulated Learning From Teaching to
  Self-Reflective Practice (pp. 1-19). New York
  The Guilford Press.
• Zimmerman, B. J. (2000). Attaining
  self-regulation. A social cognitive perspective.
  In M. Boekaerts, P. R. Pintrich, M. Zeidner
  (Eds.), Handbook of self-regulation (pp. 13-39).
  San Diego Academic Press.