Historian k

1
Sellaiseksi on Suomen historia
kirjoitettu  Prof. Seppo Hentilä
http//www.valt.helsinki.fi/blogs/shentila/ Yhtei
skuntahistorian luentosarja kl 2011 to klo
16.1517.45 U 35 ls alkaen to 20.1.,
kertaustentti 14.4. Korvaavuus 3 op (luennot
ja tentti tai oppimispäiväkirja) 5 op
(edellisten lisäksi esseetehtävä 2 op). Voidaan
käyttää kohtiin 6 (sivuaineopiskelijat) 10.2a,
10.2b, 11.1, 11.3 tai 14. Käy varaamassa
15.2.-28.2. itsellesi esseen aihe
osoitteesta lthttp//www.valt.helsinki.fi/blogs/sh
entila/post-77.htmgt
2
Sodan uhrien lukumääräongelman tarkka
selvittäminen Heikki Ylikangas sai pääministeri
Lipposen pitämään joulukuussa 1996 aihetta
käsittelevän puheen Valtion rahoittama
SOTASURMAT 1914-1922 miljoonaprojekti,
valmistui 2004 Kaikki vuosina 1914-22 sodissa ja
niiden seurauksena surmansa saaneet suomalaiset
ja ulkomaalaiset maailmansota (jääkärit ja
suomalaiset, jotka taistelivat Venäjän
armeijassa), sisällissota 1918, heimosodat, Viron
vapaussota, jne. Edelleen on lopullisesti
selvittämättä valkoisten vastuu laittomista
punaisten teloituksista Erityisen herkkä on
kysymys ylipäällikkö Mannerheimin vastuusta
3
Kuolintapa
Punaiset
Valkoiset
Muut
Kaikki
Teloitettu, ammuttu, murhattu 7 370 1 424 926 9 720
Kuollut vankileireillä 11 652 4 1 790 13 446
Kuollut vankileiriltä päästyään 607 - 6 613
Kadonnut 1 767 46 380 2 193
Muut kuolintavat 443 291 531 1 265
Kaikki yhteensä 27 038 5 179 4 423 36 640
4
Onko vuoden 1918 sisällissodan muisto
suomalaisille vielä trauma, ja kenelle se sitä
mahdollisesti on? Neljännen sukupolven sääntö
suhtautuminen ei enää tarkoita henkilökohtaista
puolen ottamista (punainen tai valkoinen) vaan
väkivaltaisuuksia kauhistellaan niiden julmuuden
takia (rikoksina ihmisyyttä vastaan) Sirkka
Ahonen Historiaton sukupolvi, 1998. -
Haastattelututkimus, joka luotaili
15-16-vuotiaiden ysiluokkalaisten
historiakäsityksiä eri paikkakunnilla Suhtautumis
esta vuoden 1918 väkivaltaisuuksiin on tulossa
yhä enemmän koko kansan yhteinen murhenäytelmä
vrt . Yhdysvaltain sisällissota 1860-luvulla
5
Uusia sävyjä vuoden 1918 kuvassa Huomion
kiinnittäminen sodan raadolliseen puoleen ja
väkivaltaisuuteen Asianosaisuuden väistyminen
akselilla punikki lahtariJyrki Auer -
Mika Vuolle Sisällissota romaani, jossa
vaihdetaan puoltaTero Jartin elokuva Aapo
kuvaus kiltintyhmästä renkipojasta, josta tulee
tilaisuuden tullen julma kostaja ja murhamies
(1994) Aku Louhimiehen elokuva Käsky nuori
jääkäri kieltäytyy ampumasta punaisia
naisvankeja ja kuljettaa heistä yhden oikeuteen
ja liukuu lopulta vangitun puolelle (2008)
6
Luento_ 5. 17.2. Ensimmäinen tasavalta Suomi
ääripäiden välissä
7
Suomen geopoliittisesta sijainnista 1917-1944
Rajalla, reunalla vai välissä? Lännen
etuvartija, idän etupiiri? Väli-Eurooppa
Zwischeneuropa Maailmansodan tuloksena
syntyneiden valtioiden kohtalonyhteys Lähes
kaikista tuli erityyppisiä agraarisävytteisiä
oikeistodiktatuureja Saksan vaikutuksessa
Suomi ja Tshekkoslovakia poikkesivat muista,
säilyivät demokratiana Joka tapauksessa Suomi
oli 1930 luvulle saakka enemmän Baltian maa kuin
Pohjoismaa
8
Vähän nimityksistä ensimmäinen ja toinen
tasavalta Jotta ensimmäisestä voitaisiin
puhua, on oletettava, että on ollut myös
toinen vrt. ensimmäinen ja toinen maailmansota
Mikä sitten olisi erottanut toisen
ensimmäisestä (näin päin on kysyttävä)
Idänpoliittinen asema, kommunismin laittomuus
vs. laillisuus Perustuslaki oli sama - vuoden
1919 hallitusmuoto Suomen poliittisessa
kehityksessä oli viime vuosisadalla enemmän
jatkuvuutta kuin useimpien muiden Euroopan maiden
9
Suomen ns. ensimmäisen tasavallan poliittista
historiaa olisi mahdotonta syvällisesti ymmärtää
ilman vuoden 1918 kipeitä kokemuksia, kansakunnan
kahtiajakoa ja sen eheytymistä sotavuosina
10
Valkoisten voittajien näkökulma vuoden 1918
jälkeen Punaisten petos, nousu laillista
esivaltaa vastaan Jaloksi ja hyväksi luultu
yhteinen kansa olikin osoittautunut
rikolliseksi Fennomaanien myyttinen käsitys
yhtenäisestä kalevalaisesta kansasta oli
romahtanut Suunnitelmat äänioikeuden
rajoittamiseksi, lujan hallitusvallan kaipuu,
monarkismi Rangaistusten oltava kovia
11
Voittajat eivät kuitenkaan olleet lähimainkaan
yksimielisiä siitä, miten punaisia tulisi
rangaista jakolinja kulki tässäkin aika pitkälle
vuoden 1918 monarkistien ja tasavaltalaisten
välissä Kovimpia rangaistuksia ja kansakunnan
eheyttämistä, tarpeen tullen vaikka pakolla,
vaati kokoomuslainen oikeisto hallitusvallasta
oli rakennettava mahdollisimman
luja Edistysmieliset ja osa maalaisliiton ja
ruotsalaisen kansanpuolueen johtavista
poliitikoista halusi eheyttää kansakunnan
tarjoamalla yhteistyötä maltilliselle
työväenliikkeelle tannerilaisille
sosialidemokraateille Ero näkyi selvästi
suhtautumisessa punavankien armahduskysymykseen
12
Sosiaalidemokraatit Kansanvalta, pohjoismaisen
demokratian esikuva Pääideologi Väinö
Tanner Työväestön oikeutus tasa-arvoiseen
kansalaisuuteen Linnoittautuminen oman
poliittisen työväenkulttuurin suojiin Puolueen
johtotasolla punaisten muistoa ei isommin
vaalittu (vasta 1960-luvulla tilanne muuttui)
--- siihen saakka aktiivinen unohtaminen
13
Kommunistit Luokkasotalegenda, jälkeenpäin
rakennettu tulkinta oikeasta leniniläisestä
vallankumouksesta Punaisella tulkinnalla ei
juuri mitään sijaa suomalaisessa julkisuudessa
ennen vuotta 1944 Kommunistista
luokkasotakirjallisuutta ilmestyi
Neuvosto-Karjalassa ja Pohjois-Amerikassa
suomalaiskommunistien toimesta Virallinen
akateeminen historiankirjoitus oli täysin
vapaussotatulkinnan dominoima - sellaisena aina
1950-luvun lopulle saakka
14
Saksan tappio maailmansodassa merkitsi sitä,
että Suomen sisällissodan todelliset voittajat
joutuivat hyvin nopeasti sivuun vallan kahvasta
Suomessa Oikeistossa katkeruutta herätti
erityisesti se, että vapaussota oli jäänyt kesken
ja Itä-Karjalan suomensukuiset kansat olivat
joutuneet bolsevismin ikeen alle Vuosien 1919-20
heimosodat, aseelliset retket rajantakaiseen
Karjalaan menivät kauttaaltaan myttyyn Päinvastoi
n itärajan takana suomalaiskommunistit alkoivat
rakentaa ihannevaltiota, Edvard Gylling, Kustaa
Rovio
Sisällissodan jälkeinen poliittinen
suhdanneilmasto
15

• Suomessa 1919 hallitusvaltaan pääsivät
  porvarilliset tasavaltalaiset, jotka edustivat
  poliittista keskustaa edistys, maalaisliitto,
  RKP
• Käänne 1923/24, jolloin keskustapolitiikan kausi
  päättyi
• Maalaisliiton ja kokoomuksen lähentyminen
  aitosuomalaisuuden merkeissä
• Suomessa oli maailmansotien välisenä aikana
  useita syviä jakolinjoja
• punaiset valkoiset
• oikeisto keskusta (taustana monarkistit
  tasavaltalaiset)
• suomenkieliset ruotsinkieliset

16
Porvariston sisäiset jakolinjat olivat monessa
suhteessa myös demokratian kestämisen kannalta
vakavampia kuin konsanaan idästä tuleva
kommunismin uhka Oikeiston ja keskustan
vastakohtaisuutta symbolisoivat laillisuusmiehet
P. E. Svinhufvud ja K. J. Ståhlberg Heidän
näkemys- ja linjaeronsa ovat jääneet
historiantutkimuksessa katveeseen Tutkimuksessa
ovat korostuneet ääripäät kommunismin ja
äärioikeiston uhka Suomen poliittisen kentän
hajanaisuus rapautti parlamentaarista
järjestelmää

17
Jakolinjojen takia enemmistöhallituksen
aikaansaaminen oli Suomessa 1920-luvulla lähes
mahdotonta Koska SDP sai 70-80 paikkaa
eduskunnasta, enemmistöhallituksen kokoamiseen
olisi tarvittu kaikki neljä porvarillista
puoluetta 1920-luvun 14 hallituksesta vain
kaksi, Erichin 1920-21 ja Ingmanin (II) 1924-25
olivat poliittisia enemmistöhallituksia Virkamies
hallitukset ja vähemmistöhallitukset
kummajainen Väinö Tannerin sos.-dem. -vähemmistöha
llitus 1926-27, vain 8 vuotta sisällissodan
jälkeen
18
Lapuanliike ja kommunistien julkisen toiminnan
nujertaminen
1920-luvulla kommunistien julkinen toiminta
kiihtyi, mm. satamalakot 1927 28 Kamppailu
sosiaalidemokraattien kanssa vallasta
työväenjärjestöissä Suuret kommunistipidätykset
keväällä 1928 Kominternin siirtyminen ns.
kolmannen vaiheen taktiikkaan heikensi
maanalaista SKPtä entisestään Oikeiston
tavoitteena kommunismin täydellinen nujertaminen
lapuanliike, jota tuki aluksi koko
porvarillinen Suomi Oliko lapuanliike fasistinen?
19
Liike syyllistyi vakaviin laittomuuksiin Poliitti
nen eetos oli populistinen puoluepolitiikkaa ja
parlamentarismia syytettiin mädännäiseksi Isänmaa
llisuuden puolustamisella ei ole mitään tekemistä
politiikan kanssa Painostus hallitusta kohtaan
kesällä 1930 lapualaiset pakottivat presidentti
Relanderin hajottamaan eduskunnan ja nimittämään
P. E. Svinhufvudin johtaman hallituksen Talonpoik
aismarssi Helsinkiin heinäkuun alussa 1930 sujui
rauhallisesti Kommunistilait, joilla järjestöjä
ja lehtiä lakkautettiin, kommunisteiksi
epäillyiltä vietiin äänioikeus, jne.
20
Ei se siihen pysähtynyt hyökkäykset
sosiaalidemokraatteja vastaan, kaksi poliittista
murhaa Ståhlbergin kyyditys syksyllä 1930
käänsi osan porvaristoa lapuanliikettä vastaan
Mäntsälä 1932 suojeluskuntien rooli etukäteen
arvoitus Presidentti Svinhufvudin rooli
laillisuusmiehenä Porvarillinen laillisuus
tukahdutti 1930-luvun Suomessa oikeiston
vallankaappaushaaveet Kivimäen
vähemmistöhallituksen 1932-36 toimet
äärivasemmiston ja -oikeiston tunnusten
kieltämiseksi mm. puserolaki
21
Kuinka Suomen demokratia kuitenkin kesti
Sisällissodan todelliset voittajat joutuivat
nopeasti sivuun ja myös pysyivät sivussa koko
1920-luvun alkupuolen Äärimmäisellä oikealla
laidalla haave vapaussodan jatkamisesta
rajantakaisten sukulaiskansojen vapauttamiseksi
Neuvosto-Venäjän ikeestä Heimosodat,
vapaussodan jatkamista Kuitenkin se jäi
kesken Lapualaisvuosina 1929-32 parlamentaarisen
demokratian kaatuminen oli hiuskarvan varassa
22
Ns. sortovuosilta peräisin oleva laillisuuden
kunnioitus pelasti Suomessa demokratian 1930-luvu
n jälkipuolella Suomesta alkoi tulla yhä enemmän
Pohjoismaa Poliittiset äärilaidat menettivät
kannatustaan Vuonna 1937 muodostetun
vasemmiston ja keskustan punamultahallituksen
parlamentaarinen pohja oli laajempi kuin
yhdenkään aikaisemman hallituksen Euroopan
kartalla Suomi oli poikkeus kun 1930-luvulla maa
toisensa jälkeen suistui oikeistodiktatuuriin,
Suomen suunta oli päinvastainen
23
Stalinin terrori, jossa myös tuhannet
suomalaiskommunistit menettivät henkensä,
vieraannutti kommunismista Talvisodassa myös
kommunistit tarttuivat aseeseen Terijoen
hallitusta ei pidetty uskottavana Porvarillinen
Suomi yllättyi työväestön taistelutahdosta Tolvaj
ärven legenda, eversti Pajari, punikin pojat,
Ässärykmentti, jne. Sotien jälkeen ns.
asevelisosialismi Jatkosodan riitasointuja
Mannerheimin miekantuppipäiväkäsky 10.7.1941,
SDPn reaktio ja joukkojen kapinointi syysk.
1941, kun hyökkäys jatkui yli v. 1939 rajojen