Title: Habermas: diskurssiteoreettinen nkkanta oikeudenmukaisuuteen
1Habermas diskurssiteoreettinen näkökanta
oikeudenmukaisuuteen
Discourse Ethics Notes on a Program of
Philosophical Justification teoksessa Moral
Consciousness and Communicative Action (1990, s.
65-66, saksaksi 1983) every valid norm has to
fulfill the following condition (U) All affected
can accept the consequences and the side effects
its general observance can be anticipated to have
for the satisfaction of everyones interests (and
these consequences are preferred to those of
known alternative possibilities for
regulation) The principle of discourse
ethics (D) Only those norms can claim to be
valid that meet (or could meet) with the approval
of all affected in their capacity as participants
in a practical discourse.
2Rawls Habermas
(U) All affected can accept the consequences and
the side effects its general observance can be
anticipated to have for the satisfaction of
everyones interests (and these consequences are
preferred to those of known alternative
possibilities for regulation) (D) Only those
norms can claim to be valid that meet (or could
meet) with the approval of all affected in their
capacity as participants in a practical discourse.
- Each person has the same indefeasible claim to a
fully adequate scheme of basic liberties, which
scheme is compatible with the same scheme of
liberties for all. - 2. Social and economic inequalities are to
satisfy two conditions be arranged so that they
are both - they are to be attached to offices and positions
open to all under conditions of fair equality of
opportunity - they are to be to the greatest benefit of the
least advantaged members of society
3Tehtävä 3
Iris Marion Young Social Difference as a
Political Resource (26 sivua) teoksesta
Inclusion and Democracy (Oxford University Press,
2000) David Held Democracy, the Nation-state
and the Global System (25 sivua) teoksesta
Models of Democracy (Polity Press, 1996, Second
Edition) Kirjoita esseen (4-5 sivua) Mikä on
Youngin mielestä identiteettipolitiikan (politics
of identitity) ja eron politiikan (politics of
difference) olennainen ero? Mikä on Heldin
kosmopoliittisen mallin suhde kansallisvaltioon? V
almiit esseet palautetaan tulostettuna
viimeistään to 22.2 luennon jälkeen minulle tai
minun postilokerooni laitoksella.
4Honneth yhteiskuntafilosofian tehtävä
yhteiskuntafilosofia (Sozialphilosophie, social
philosophy)
poliittinen filosofia (political philosophy)
- tutkii yhteiskuntaa sosiaalisten patologien
näkökulmasta - edellyttää eettistä näkökantaa erotteluun
hyvinvointi vs. pahoinvointi - yksilöllisella tasolla
- sosiaalisella tasolla
5Etiikka-moraali, yksilö-yhteisö
yhteisö, osallistuminen, demokratiateoria (Haberma
s, Honneth ym.)
moraali, oikeudenmukaisuusteoria
(om) pyrkimyksenä kehittää om joka on mahdollisen
riippumaton substantiaalisista eettisistä
olettamuksista (Rawls, Habermas ym.)
etiikka jokainen normatiivinen teoria perustuu
eettisiin olettamuksiin (Honneth, Nussbaum ym.)
yksilön oikeudet, yksilö yhteisöä tai yhteisön
valtaa vastaan (liberaali teoria, Rawls, Nussbaum
ym.)
6Honneth
try to investigate what the representations of
social normality to which all of these concepts
indirectly refer have in common, we must choose a
very abstract reference point so as to exclude
none of them (p. 388) ... the determination of
social pathologies in social philosophy always
proceeds with a view to the social conditions
that can promote the individuals
self-realization (p. 390)
7Vaihtoehtoja
klassisia vapaus vs. alistuminen autenttisuus
vs. vieraantuminen yhtenäisyys vs. hajaantuminen,
konflikti tasa-arvo vs. epätasa-arvo
human capabilities, toimintamahdollisuuksien
etiikka vs. esteet social conditions of
self-realization, tunnustus vs. disrespect YKn
ihmisoikeusjulistus eettisenä lähtökohtana vs.
ihmisoikeusrikkomukset pluralismi
8Honneth tunnustuksen muodot (Struggle for
Recognition)
9Nussbaum
Martha Nussbaum Human Capabilities Frontiers of
Justice (2006)
10(No Transcript)
11Liberaali vs. deliberatiivinen demokratia
deliberatiivinen malli julkinen deliberaatio
(public deliberation) julkinen harkinta ja
keskustelu, painottaa demokratian
prosessinomaisuutta päämääränä muodostaa yhteisiä
kantoja yhteisistä asioista päättää yhteisestä
hyvästä popular sovereignity keskiössä yhteisön
tahdonmuodostus
liberaali malli yksilön oikeudet, mm. oikeus
osallistua tai olla osallistumatta poliittiseen
päätöksentekoon demokraattinen järjestelmä takaa
yksilölle mahdollisuuden osallistua keskiössä
yksilön ja yhteisön suhde