Radiologin tekem

1
Radiologin tekemät UÄ-tutkimukset

• Petri Sipola, kliininen opettaja,
• Kuopion Yliopisto,
• Kliininen laitos, radiologian yksikkö

Lancet 1958
KYS Kliininen radiologia
2
UÄ-tutkimusten historiaa

• Kehitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana
  havaitsemaan sukellusveneitä
• 1950-luvulla kehitettiin lääketieteellinen
  ultraääni diagnosoimaan vatsan tuumoreita (joista
  monet paljastuivat raskauksiksi vaikka sellainen
  ei pitänyt olla mitenkään mahdollista)

3
Ultraäänitutkimuksen perusta

• Potilaan päälle uä-anturi, jossa
  pietsomateriaalinen kide esim. kvartsia
• Muuttuva sähkökenttä saa aikaan kiteen värähtelyn
  ? syntyy ultraääniaalto joka etenee kudokseen
• Takaisinheijastuva aalto muutetaan sähköksi ja
  kuvaksi

4
Vauvan pää

• Vastasyntyneen päässä hyvä kaikuikkuna (aukileen
  kautta)
• Vuodot
• Kammioiden koko
• Voidaan tehdä keskoskaapissa lasten teholla

5
Kaulan UÄ

• Erinomainen menetelmä kaulan pehmytosien
  tutkimiseen
• Sylkirauhasten tuumorit
• Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasten muutokset
• Suurentuneet imusolmukkeet
• Kaulakystat
• Voidaan ottaa näytteitä

6
Kilpirauhanen
7
Korvanedussylkirauhanen
8
Leuanalussylkirauhaset
9
Kaulasuonten UÄ

• Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden etiologinen
  selvittely
• Leikkaamalla tai stenttaamalla ahtautunut
  kaulavaltimo (gt70 ahtauma) voidaan potilaan
  ennustetta parantaa
• http//www.fimnet.fi/ultraaaniseura/kaulasuoni.ppt
  

10
Ahtaumassa suonen lumen kaventuu ja virtaus
kiihtyy
Normaali lumen
rasvaplakki
11
Carotis internaVähäistä plakkimuodostumaa, ei
merkittävää ahtaumaa
12
Sydämen ultraäänitutkimus

• Sydämen lokeroiden koot ja funktiot
• Läppäfunktiot
• Perikardiumneste
• Rakenneviat
• Tuumorit/trombit

13
Rintarauhasten ultraäänitutkimus

• Kaikkien rintarauhaskyhmyjen selvittely
• Nuoren naisen rinnan ensisijainen
  tutkimusmenetelmä

14
Normaalia rintrarauhaskudosta
15
Malignisuspekti tuumori paksuneulanäytteenotto
16
Pleuran UÄ ja punktio
Potilas CCUlla. 2 päivää sitten pleurapunktio
helpotti vointia. Nyt hengenahdistus taas
vaikeutunut.
17
Vatsan alueen tutkimus vaatii potilaan
valmistautumisen

• Ylävatsa
• Ennen kuvausta oltava syömättä väh. 4 tuntia
  (sappirakko täynnä)
• Alavatsan kuvauksessa virtsarakon on oltava
  täynnä ja näkyvyys parempi, rakkoa käytetään
  akustisena ikkunana

18
Munuaisten ultraäänitutkimus

• Munuaiskystat näkyvät mustina "ympyröinä", joiden
  takana on kaikuvoimistuma
• Munuaistuumori
• Hydronefroosi (kaiuton alue munuaisen keskellä ja
  laajentuneet pikarit)

19
Munuaiskysta
20
Hydronefroosi
21
Munuaistuumori

• Ylimääräinen ei-nesteinen rakenne
• Munuaisaltaan tuumoria hankala nähdä

22
Munuaistuumori
23
Pernan ultraäänitutkimus

• Pernan normaali pituus alle 13 cm
• Veritaudeissa ja tulehdustiloissa suurenee
• Pernametastaasit
• Pernan repeämä
• verta vatsaontelossa
• itse pernassa näkymä repeämä voi olla vaikea
  havaita

24
(No Transcript)
25
Kookas perna eli spelenomegalia
26
Pernarepeämä
27
CT varmistaa/poissulkee pernan repeämän
28
Sappirakon ultraäänitutkimus

• Terve sappirakko on kaiuton ja sen takana on
  voimistuma
• Aterian jälkeen sappirakko supistuu
  (rutiinidiagnostiikka sappikivien ja muiden
  ylämahan elimien suhteen 4h paaston jälkeen)
• Sappikivet näkyvät yleensä hyvin
• Sappikiven taakse jää katve

29
Sappirakon ultraäänitutkimus

• Tulehtunut sappirakko on paksuseinäinen ja
  aristava sekä voi sisältää sappikiviä
• Tulehtuneen sappirakon vierellä voi näkyä
  nestekertymää
• Normaali ductus choledochus alle 7 mm
• Maksan sisäiset leveät sappitiet liittyvät
  sappitieobstruktioon

30
(No Transcript)
31
Sappikiviä
32
Tulehtunut paksuseinäinen sappirakko, liejua (tai
yleisimmin kiviä)
33
Hemangiooma
34
Maksan etäpesäkkeet
35
Hemangiooma
36
Rasvamaksaa
37
Haima

• Kasvaimet näkyvät niukkakaikuisina fokaalialueina
  (etenkin pienet eivät usein näy)
• Usein koko haimaa ei näy suolikaasujen takaa
• Normaali haimatiehyt on alle 2 millimetriä
• Haimatulehdus diagnosoidaan CTllä

38
Normaali haima
39
Haiman caputin tuumori
40
Keltaisuuden selvittely

• Kun sekä sapenjohdin että haimatiehyt ovat
  laajentuneet, on tukos todennäköisesti papilla
  Vaterin seudussa (kivi tai tuumori)
• Jos vain intrahepaattisiset tiet ovat
  laajentuneet, mutta ei choledochus, on tukos
  maksan hiluksessa
• Jos keltaisen potilaan sappitiet näkyvät
  normaaleina, puhuu se sappiteiden tukosta vastaan
  

41
Kookas sappirakko ja leveä sapenjohdin
haimatuumori potilaalla
42
Aortan kuvaus

• Aneurysma (yli 3,5 cm halkaisijaltaan)
• Yli 5 cm yleensä hoidetaan

43
Vatsa-aortta
44
Vatsa-aortan aneurysma
45
Vatsa-aortan aneurysma CTssä
46
Vatsan imusolmukkeet

• Usein imusolmukkeet suurenevat aortan ympärillä
• Normaaleja imusolmukkeita ei ultraäänellä nähdä
  vasta noin yli 2 cm näkyvät
• Lymfooma, metastaasit, tulehdustila
• Varmuus imusolmukesuurentumista CTllä

47
Abskessit

• Usein abskessit ovat suolen mutkien peitossa eikä
  abskessia voi poissulkea UÄllä
• Pinnalliset tai hyvin kookkaat näkyvät UÄllä ja
  ne voidaan dreneerata UÄ-ohjauksessa

48
Periappendikulaari abscessi
49
Virtsarakon ultraäänitutkimus

• Rakossa täytyy olla virtsaa
• Rakon tuumorit (usein litteitä, ensisijainen on
  kystoskopia)
• Jäännösvirtsan mittaaminen

50
Askites

• Askiteksen tavallisin syy on portapaineen nousu
  maksakirroosissa
• Pienikin määrä askitesta näkyy
• Askitesdreenin laitto UÄ-ohjauksessa
• Potilaan vointia helpottava toimenpide

51
Laskimoiden UÄ

• Syvien laskimoiden tromboosi
• Laskimoinsuffisienssi

52
Kompressio selvittää aukiolon
53
Trombi femoralis communiksessaAlavatsalla
kasvain, jalat reisiin asti turvonneet
54
Virtauskuva apuna
55
58-vuotias maatalouslomittaja. Vasen käsi 3 viime
päivän aikana turvonnut, pulssit tuntuvat, ei
arista. Kipua kaulalla
Vena jugulariksen tromboosi vasemmalla
Potilaalle aloitettiin varfariinihoito. Myöhemmin
todettiin faktori V Leiden mutaatio
56
(No Transcript)
57
Säären alueen trombi ei korkea trombi Kliininen
epäily ja negatiivinen tulos UÄssä ? voi uusia 1
vk kuluttua
58
Laskimoinsuffisienssi

• Kuva http//www.miit.com/2004/sat2004/Kabnick20A
  natomy.pdf

59
(No Transcript)
60
Magna - oikea
61
Magna - oikea
62
Tuki- ja liikuntaelinten UÄ

• Olkanivelessä voidaan diagnosoida rotator cuffin
  repeämä (suositeltava gt50-vuotiaille)
• Nilkan alueella akillesjänne näkyy hyvin
• Voidaan todeta nopeasti lonkkanivelessä oleva
  neste
• Muissa kohteissa MRI yleisesti ottaen parempi
  (ultraäänellä näkyyy vain pieni osa vaivan
  aiheuttajista, suuri vaara että tutkimukseen
  käytetty resurssi menee hukkaan)

63
Rotator cuff - Supraspinatuslihaksen jänneosa
(jänteen poikkileike, sagittaalisuunta eli
potilaan korvansuuntainen kuva)
64
Supraspinatuslihaksen jänneosan repeämä
65
Nestettä lonkkanivelessä
66
Normaali akillesjänne
67
Tikku kantapäässä
68
Pattien UÄ

• Ihmisille kasvanut patti on malignisuspekti
  kunnes toisin todistetaan
• Erotetaan nestekertymät (kysta, bursa) kiinteistä
  pateista (neoplasia)
• ultraäänellä näkyvät tuumorit biopsoidaan
  ultraääniohjauksessa

69
Lipooma lapaluun päällä
70
Scortumin uä

• Kivestuumori (kiveksessä paikallinen
  kaikupoikkeavuus)
• Varicocele (laskimosuonia rykelmässä kiveksen
  yläpuolella)
• Vesikives (kives nestepussissa)
• Spermatocele (pyöreitä nestelokeroita kiveksen
  yläpuolella)
• Epidydymiitti (lisäkives suurentunut)
• Torsiodiagnostiikassa rooli epäselvä

71
Normaali homogeeninen kivesparenkyymi
72
Hydrocele eli vesikives
73
Pieniä spermatocele nestelokeroita tai
laskimolaajentumia (erotus dopplerilla) ja
normaali lisäkives
74
Ultraäänen rajoituksia

• Luun ja kaasun taakse ei näe
• Runsaan rasvan/turvotuksen/runsaiden
  pehmytkudosten jälkeen näkyvyys rajoittunut
• Diagnoosi tehdään potilaan ääressä, tarkistaminen
  ei onnistu usein muutoin kuin potilaan uudelleen
  kutsumalla (UÄ-kuvilla rajallinen arvo)
• Tekijäriippuvainen (esim. RC-ruptuura)

75
Ultraäänen etuja

• Parhaimmillaan diagnoosi sekunnissa ilman
  varjoainetta ja säteitä kriittisesti sairaan
  potilaan ääressä elvytyshuoneessa (sydämen
  tamponaatio / vauvan pää / vatsa-aortan ruptuura)
• Voi antaa hetkessä ratkaisevan informaation, joka
  selittää potilaan kivun ja antaa definitiivisen
  selvityksen poikkeaville laboratorioarvoille
  (kolekystiitti / leventynyt sappitie /
  hyrdonefroosi / maksa täynnä kasvaimia)
• Turvallinen, tutkimuksen voi uusia ongelmitta
• Voi yhdistää palpaation ja tehdä toimenpiteitä
• Mahdollisuus saada tietoa liikenopeuksista ja
  suunnista (Doppler-kuvaus)

76
Ultraääni vs isot koneet (CT ja MRI)

• Paras aikaresoluutio ? kuvat reaaliaikaisena
  elokuvana, näkee ongelmitta veressä
  asymmetrisesti liehuvat rakenteet
• Paras paikkaresoluutio ? voi mitata jopa
  endoteelin paksuutta kaulavaltimossa

77
Kirjasta

• Soimakallio, Seppo ym.
• Radiologia 1. painos
• s 51-58, 76, 102, 228-238, 239-258, 259-285,
  315-329, 330-335, 341-350, 445-446, 491, 518-521,
  559-568, 579-583, 630, 635-648, 650-658

Power Doppler kuva avoimesta carotis
communiksesta ja carotis internasta